--- title: "Helppy uudisti senioripalvelut | Richard Nordström | Neuvottelija 102" summary: "Richard Nordström teki uran Goldman Sachsilla, Morgan Stanleylla ja BCG:llä, kunnes hänen äitinsä sairastui ja hän joutui 34-vuotiaana järjestämään ikääntyneen vanhemman arjen työn ohessa. Siitä syntyi Helppy, jonka missio on se, ettei omainen jää yksin. Jakson kova ydin on diagnoosi siitä, mikä suomalaisessa kotihoidossa on rikki: hoitajat vaihtuvat niin ettei kukaan tiedä kuka kotona käy, omainen joutuu itse integroimaan viisi eri palvelua ja maksamaan viisi eri laskua, ja raportointi on yhä paperivihossa. Nordström avaa myös liiketoiminnan käänteen hollantilaisesta Buurtzorg-korttelimallista alustamaiseen hybridimalliin, sekä rahoituskierroksen, jolle tulivat Icebreaker ja kaksi unicorn-perustajaa. Julkaistu 12.10.2021." datePublished: 2021-10-12 dateModified: 2021-10-12 lang: fi section: economy sections: ["economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP102","Richard Nordström","Helppy","Kotihoito","Senioripalvelut","Yrittäjyys","Pääomasijoittaminen","Silver economy"] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep102-helppy-uudisti-senioripalvelut-richard-nordstrom/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep102-helppy-uudisti-senioripalvelut-richard-nordstrom/ --- # Helppy uudisti senioripalvelut | Richard Nordström | Neuvottelija 102 # Helppy uudisti senioripalvelut | Richard Nordström > **Tiivistelmä:** > Neuvottelija-kanavan jaksossa 102 Sami Miettinen haastattelee **Richard Nordströmiä**, entistä kollegaansa SEB:n ajoilta. Nordström oli 34-vuotiaana Boston Consulting Groupilla, takanaan Lontoon pankkivuodet Goldman Sachsilla, Morgan Stanleylla ja JP Morganilla, kun hänen äitinsä sairastui. Hän ryhtyi omaiseksi ja edunvalvojaksi työn ohessa — ja huomasi järjestelmässä aukon, joka koskee satojatuhansia suomalaisia. Siitä syntyi **Helppy**. Jakso on harvinaisen konkreettinen kahdesta syystä: se erittelee tarkasti, mikä kotihoidossa on käytännössä rikki, ja se kertoo poikkeuksellisen suoraan, miksi rahoituskierros oli helppo — Nordström oli tehnyt ensimmäisenä vuonna **700 tuntia kenttätyötä itse**. Julkaistu 12.10.2021. --- ## Pankkiurasta omaiseksi Nordströmin tie kulki tuotantotalouden opinnoista Aallossa kesätöihin SEB:lle — siellä hän ja Miettinen tutustuivat — ja sieltä Lontooseen. Kesä Morgan Stanleylla, syksy JP Morganilla, ja lopulta noin neljä vuotta **Goldman Sachsilla**. Sen jälkeen Boston Consulting Group. Käänne tuli 34-vuotiaana. Äiti sairastui, ja Nordström heittäytyi omaisena hommaan: ennen töitä ja töiden jälkeen, koko uusi arki järjestettäväksi. Hänestä tuli myös edunvalvoja, ja äidin liiketoimintaa piti pyörittää BCG-työn ohessa. Juuri tuo asema — ei asiakkaana vaan omaisena — on jakson koko lähtökohta. Miettinen tekee tästä henkilökohtaisen huomion omasta perheestään, ja toteaa, ettei omaishoitajan arjesta puhuta juuri lainkaan. ## Mikä kotihoidossa on rikki Tämä on jakson analyyttisin osuus, ja Nordström erittelee ongelman neljään osaan. **1. Omainen on yksin.** Vaikka kunnissa on seniori-infoja, järjestämisvastuu jää käytännössä omaiselle. Useimmiten tilanne tulee vastaan ensimmäistä kertaa elämässä, eikä opastusta ole. Vastaus on liian usein *"selvitäpä itse"*. **2. Hoitajat vaihtuvat.** Nordströmin mukaan et koskaan tiedä, kuka kotona käy. Se on hänestä poikkeuksellista minkä tahansa muun palvelun mittapuulla. **3. Omainen joutuu integroimaan.** Palvelut tulevat viidestä eri paikasta: viisi eri asiakaspalvelua, viisi eri laskua, eikä yksikään koordinoi toisensa kanssa. **4. Läpinäkyvyyttä ei ole.** Suurin osa sekä kunnan että yksityisen kotihoidon raportoinnista on yhä **paperivihossa** — pelkkä allekirjoitus. Hoitokodissa omainen ei tiedä, mitä siellä tapahtuu. ## Mittasuhteet Ongelman koko on jaksossa kvantifioitu, ja luvut ovat jakson kovin sisältö: - Suomessa on **yli 300 000 yli 80-vuotiasta** - Vuoteen **2030 mennessä ennuste on lähes 500 000** — noin 60 prosentin kasvu - **200 000 muistisairasta**, joista noin puolet keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa Nordström suhteuttaa nämä toisiinsa: kun 100 000 vaikeasti muistisairasta asetetaan 300 000:n yli 80-vuotiaan rinnalle, hyvin suurella osalla ikääntyneistä on kognitiivisen toimintakyvyn alenemaa. Miettinen huomauttaa riskistä, joka tästä seuraa: omaishoitaja voi olla itse samanikäinen ja vain marginaalisesti paremmassa kunnossa. Nauhoitus osui **muistiviikolle** ja maailman Alzheimer-päivän jälkeisiin päiviin. ## Korttelimallista alustamalliin Helppy ei aloittanut nykyisellä mallillaan, ja Nordström kertoo käänteen suoraan. Ensimmäinen versio oli **korttelimalli**: omat tiimit kortteleittain, ensimmäiset Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä. Esikuvana oli hollantilainen **Buurtzorg**-malli, hieman digitalisoidumpana. Malli toimi taloudellisesti hyvin — yhtiö lähti liikkeelle **ilman rahoitusta ja oli kannattava kolmessa kuukaudessa**. Ongelma oli skaalautuvuus yhdistettynä laatulupaukseen. Jotta *sama* henkilö aidosti käy asiakkaan luona, mallia piti muuttaa alustamaisemmaksi: paikallinen peer-to-peer-matchaus yhdistettynä perinteiseen malliin. Lopputulos on hybridi, jossa **sama helperi käy 95 prosentissa käynneistä** ja myös sijaiset ovat tiedossa. Vaihdos osui juuri ennen koronaa, ja se osoittautui onnekkaaksi. Koska helperit eivät kokoonnu yhteiseen tilaan hakemaan paperilistoja vaan menevät omasta kodistaan suoraan asiakkaalle, altistuminen jäi pieneksi: muualla seniorin luona saattoi viikossa käydä kymmenen ihmistä, Helppyllä yksi. Liikevaihto laski hieman, mutta kannattavuus säilyi. Palvelurakenne on nykyään kaksitasoinen: **omat helperit** — heitä on monta sataa ympäri Suomea — ja **yhteistyökumppanit** kaikkeen muuhun, fysioterapiasta jalkahoitoon, kotilääkäreihin ja asunnon muutostöihin. Alussa lähes kaikki oli in-house. Nordströmin arvio on, että laaja in-house-malli on kaatanut monta alan yritystä: kun tekee viittäkymmentä asiaa itse, ei tee mitään niistä erityisen hyvin. ## Miksi rahoituskierros oli helppo Miettinen kysyy rahoituksesta, ja vastaus on jakson opettavaisin. Nordström bootstrappasi tietoisesti alussa, koska halusi aikaa keskittyä itse ongelmaan ja ratkaisun muotoon. Vasta kun **product market fit** löytyi, ulkopuolisen rahan ottaminen tuntui oikea-aikaiselta. Ja sitten se meni nopeasti — hänen sanoin *"yrittäjäurani helpoin asia"*, mikä on hänen mukaansa poikkeus, ei sääntö. Syy ei ollut pankkiuran CV vaan jokin muu: > Ensimmäisen vuoden aikana mä olin 700 tuntia itse siellä kentällä. Sata ensimmäistä asiakasta tunsin henkilökohtaisesti. Se antoi pohjan keskustelulle rahoittajien kanssa: ongelma oli aidosti omakohtainen ja ratkaisu testattu käytännössä. Kierrokselle valikoitui **Icebreaker.vc**, jonka kautta myös **Mari Luukkainen** — aiemmin Freskan kasvua vetänyt — tuli mukaan kasvupuolelle. Sen lisäksi Nordströmillä oli lista kahdesta unelmaenkelistä, ja molemmat toteutuivat: - **Elias Aalto**, Woltin tuote- ja teknologiajohtaja — alusta-, teknologia- ja kansainvälistymisosaamista - **Johannes Schildt**, ruotsalaisen terveysteknologiayhtiö **Kryn** perustaja ja toimitusjohtaja, joka innostui niin, että tarjoutui ottamaan koko kierroksen. Kry keräsi samana vuonna 300 miljoonaa dollaria kahden miljardin arvostuksella. Miettisen kommentti tiivistää: *"Tältä hyvät ystävät näyttää täydellinen eksekuutio"* — ja hän lisää heti, että tällaisten kontaktien saaminen on todella vaikeaa. Sivujuonteena jaksossa käydään läpi **kolminkertainen likvidaatiopreferenssi** Tähtien sota -meemin kautta: vähemmistösijoittaja saisi ensin kolme kertaa panoksensa takaisin, ja vasta ylimenevästä osasta perustajat saisivat osansa. Neuvottelupöydässä sitä ei esitetä näin — vaan *"standardiehdot, nimet alle"*. Miettinen viittaa aiheessa aiempaan jaksoonsa [Rahoituskierrosten juridiikka](https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep82-rahoituskierrosten-juridiikka-jonathan-andersin/) Jonathan Andersinin kanssa. ## B2B, B2C ja kotitalousvähennys Miettinen esittää teesin, jota Nordström osin vahvistaa: **suomalaiset osaavat B2B:n mutta eivät B2C:tä**. Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha on esittänyt tilastoja, joiden mukaan Suomi pärjää B2B-puolella kasvussa jopa ruotsalaisia paremmin — kuluttajamyynti on toinen tarina. Helppy kokeili alussa kaikkea: B2B:tä, B2G:tä Helsingin kaupungin ostopalvelu- ja palvelusetelituottajana, sekä B2C:tä. Johtopäätös oli, että alan uudistaminen vaatii keskittymistä **B2C:hen ja private payhin** — julkiselle puolelle voi tuoda version ideaalimallista myöhemmin. Kiinnostava havainto koskee ostokäyttäytymistä: vaikka Helppyllä ei ole kuukausimaksua vaan laskutus perustuu käynteihin, asiakassuhteet ovat pitkiä ja käyttäytyminen muistuttaa **SaaS-liiketoimintaa** — viikosta ja vuodesta toiseen, koska tarve on jatkuva. Hintavertailu on jakson yllättävin yksittäinen väite. Kunnalta saatava apu on määrältään pieni — Helsingissä enintään kolme tai neljä viidentoista minuutin käyntiä päivässä — ja asiakasmaksut ovat korkeita. **Kotitalousvähennyksen jälkeen Helppyn palvelu on Nordströmin mukaan edullisempaa kuin kunnan oma palvelu**, esimerkiksi kymmenen tunnin kuukausittaisella käytöllä. Miettinen esittää tähän rakenteellisen teesin: hyppy julkisen tarjoaman ja omaishoitajan arjen väliin on liian suuri, ja juuri siinä välissä on markkinarako. Pohjoismaiden terveydenhuolto on eurooppalaisessa vertailussa hyvin valtiovetoista. ## Kansainvälistyminen ja Suomen etu Loppupuolen havainto kääntää odotuksen päälaelleen. Maailmaa seuratessaan Nordström on huomannut, että **Suomi on ikäihmisten hoidossa itse asiassa hyvin kehittynyt maa** — sosiaalihuolto on vahva ja kotihoito hänen mukaansa ehkä maailman parasta. Kansainvälistymisen kannalta se tarkoittaa, että Suomessa toimiva malli on vaativassa ympäristössä testattu. --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jaksossa 102 (julkaistu 12.10.2021) Sami Miettinen haastattelee **Helppyn perustajaa Richard Nordströmiä**, jolla on tausta Goldman Sachsilla, Morgan Stanleylla, JP Morganilla, SEB:llä ja BCG:llä. Keskeiset havainnot: Helppy syntyi Nordströmin omasta tilanteesta, kun hän 34-vuotiaana ryhtyi sairastuneen äitinsä omaiseksi ja edunvalvojaksi työn ohessa; suomalaisen kotihoidon neljä rakenteellista ongelmaa ovat omaisen yksinjääminen, hoitajien jatkuva vaihtuminen, palvelujen integrointivastuun siirtyminen omaiselle (viisi palvelua, viisi laskua) ja läpinäkyvyyden puute, sillä raportointi on yhä usein paperivihossa; Suomessa on yli **300 000 yli 80-vuotiasta ja vuoteen 2030 mennessä ennuste on lähes 500 000**, sekä 200 000 muistisairasta joista puolet keskivaikeassa tai vaikeassa vaiheessa; Helppy aloitti hollantilaiseen **Buurtzorg**-malliin nojanneella korttelimallilla, oli kannattava kolmessa kuukaudessa ilman rahoitusta, ja siirtyi sitten alustamaiseen hybridimalliin, jossa sama helperi käy 95 prosentissa käynneistä; rahoituskierroksen teki helpoksi se, että Nordström oli tehnyt ensimmäisenä vuonna **700 tuntia kenttätyötä** ja tunsi sadan ensimmäisen asiakkaan henkilökohtaisesti; kierrokselle tulivat **Icebreaker.vc** sekä unicorn-perustajat **Elias Aalto** (Wolt) ja **Johannes Schildt** (Kry); kotitalousvähennyksen jälkeen yksityinen palvelu on kunnan asiakasmaksua edullisempaa; B2C-liiketoiminnan ostokäyttäytyminen muistuttaa SaaS-mallia ilman kuukausimaksua. Aiheeseen liittyvä jakso: [Rahoituskierrosten juridiikka | Jonathan Andersin](https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep82-rahoituskierrosten-juridiikka-jonathan-andersin/).