EP104 · Talous · 2021-10-23
Rahatsunami ja vapaudet | Tuomas Malinen | Neuvottelija 104
GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen rakentaa jakson kolmen vivun varaan, joiden yhdistelmä on hänen mielestään vaarallinen: rahamäärän kasvu, tuotantokapeikot ja valtiollinen kontrolli yksilön käyttäytymiseen. Inflaatiosta hän esittää mekanismin, jota mittarit eivät nähneet: kun palvelusektori oli kiinni, sen kontribuutio kuluttajahintaindeksiin oli nolla tai negatiivinen samalla kun elvytyssekeillä tilattu tavara ruuhkautti rahtimarkkinat. Hyperinflaation historiallisiksi ehdoiksi hän nimeää kaksi. Fedin tase kaksinkertaistui neljästä kahdeksaan biljoonaan kahdessa vuodessa, ja Malisen mukaan keskuspankit ovat nyt loukussa. Jakson toinen puolisko käsittelee vapauksia ja koronapassia, ja Miettinen esittää oman sidonnaisuutensa avoimesti. Julkaistu 23.10.2021.
Rahatsunami ja vapaudet | Tuomas Malinen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 104 Sami Miettinen haastattelee GnS Economicsin toimitusjohtajaa Tuomas Malista. Jakso rakentuu kolmen tekijän varaan, joiden yhdistelmää Malinen pitää vaarallisena: rahamäärän kasvu, tuotannon kapeikot ja valtion kasvava kontrolli yksilön käyttäytymiseen. Ensimmäinen puolisko on rahatalousanalyysia — miksi inflaatio jäi mittareilta piiloon ja miksi keskuspankit ovat Malisen mielestä loukussa. Toinen puolisko käsittelee vapauksia ja koronapassia. Julkaistu 23.10.2021.
Lukuohje. Malinen on tunnetusti kriittinen keskuspankkipolitiikkaa kohtaan ja esittää jaksossa myös ennusteita ja arvioita motiiveista. Näkemykset on tässä artikkelissa attribuoitu puhujalle, ja ennusteet on merkitty ennusteiksi. Artikkeli ei ota niihin kantaa. Nauhoitushetki on lokakuu 2021, mikä kannattaa pitää mielessä luettaessa.
Lähtökohta: Handelsbanken vetäytyy
Jakso alkaa päivänpolttavasta uutisesta. Nauhoitusta edeltävänä päivänä Handelsbanken ilmoitti vetäytyvänsä Suomesta ja Tanskasta.
Miettisen huomio on rakenteellinen ja tarkkanäköinen: jäljelle jäävät maat Handelsbankenin portfoliossa — Ruotsi ja Britannia — ovat kelluvan valuutan maita. Se saa euromaiden riskit näyttämään suhteessa suuremmilta.
Miksi mittarit eivät nähneet inflaatiota
Tämä on jakson paras analyyttinen osuus, ja se on mekanismikuvaus eikä ennuste.
Malisen selitys kulkee näin. Kun palvelusektori oli koronasulkujen aikana kiinni, sen kontribuutio kuluttajahintaindeksiin oli nolla tai negatiivinen. Samaan aikaan kotitaloudet käyttivät elvytysrahaa — Yhdysvalloissa suoria tukisekkejä — tavaraan, mikä ruuhkautti rahtimarkkinat. Rahtikustannukset nousivat viisin- tai jopa kymmenkertaisiksi.
Indeksi näytti siis rauhalliselta, koska sen palvelupuoli oli käytännössä poissa laskennasta. Kun talous avautui, inflaatio tuli esiin kertarysäyksellä. Nauhoitushetkellä Yhdysvaltain CPI oli noin 5,4 prosenttia.
Miettinen huomauttaa itse, ettei Consumer Price Index ole täydellinen mittari — kumpikin puhuja suhtautuu indeksiin varauksella.
Hyperinflaation kaksi ehtoa
Malinen esittää historiallisen ehtoparin, ja tämä on jakson siteeratuin kohta:
- Paljon keskuspankkiluototettua rahaa liikkeellä
- Samanaikainen tuotannon rajoittuminen
Esimerkeiksi hän nostaa Venezuelan — tuotantokapeikkoja ja ylimääräistä rahaa, mikä johti hyperinflaatioon — ja Weimarin tasavallan vuosien 1919–1924 hyperinflaation, josta tehtyyn tutkimukseen hän viittaa.
On syytä olla tarkkana siitä, mitä tässä sanotaan: Malinen kuvaa historiallisia ehtoja, ei ennusta hyperinflaatiota Suomeen tai euroalueelle. Ehtojen esittäminen on argumentti riskistä, ei väite lopputuloksesta.
Miksi keskuspankit ovat loukussa
Tämä on Malisen keskeisin väite ja samalla selkein arvio.
Fedin tase kaksinkertaistui neljästä kahdeksaan biljoonaan dollariin kahdessa vuodessa. Hänen mukaansa keskuspankit ovat nyt tilanteessa, jossa kumpikaan vaihtoehto ei toimi:
- Inflaation taittaminen vaatisi koronnostoja
- Koronnostoja rahoitusmarkkinat eivät kestäisi
Loukku on siis se, että inflaation hoitaminen vaarantaisi rahoitusvakauden ja rahoitusvakauden turvaaminen jättäisi inflaation. Tämä on arvio tulevasta, ei havainto — mutta se on jakson kantava teesi.
Vapaudet: koronapassi ja social credit
Jakson toinen puolisko siirtyy talousanalyysistä yhteiskunnalliseen, ja tässä kohtaa artikkelin lukuohje on olennaisin.
Malinen käsittelee Kiinan corporate social credit -järjestelmää ja Xi Jinpingin käännettä, sekä sitä, miten Kiina poisti kryptolouhijat ja hänen mukaansa samalla omistusoikeuksia. Hän viittaa myös Hongkongin kehitykseen.
Eurooppalaisena esimerkkinä käsitellään Italian koronapassia, joka asetettiin työnteon ehdoksi, ja Yhdysvalloista osavaltioiden ja liittovaltion kiistoja — Texasin rokotepakkokielto ja Teslan siirtyminen Kaliforniasta Texasiin.
Kehyksenä käytetään kapean käytävän ajatusta: kansalaisyhteiskunnan ja valtiovallan tasapainoa, jossa kumpikaan ei saa ylivaltaa.
Miettisen oma sidonnaisuus on jaksossa avoin, ja se on syytä toistaa tässä. Hän kertoo saaneensa kaksi rokotetta ja arvostaneensa sitä vaivattomuutta, jonka passi matkustamiseen toi. Hänen kysymyksensä ei koske rokotetta vaan mekanismia: mitä seuraa siitä, että kansalaiset voidaan sovelluksella jakaa kahteen luokkaan, ja mihin muuhun sellaista rakennetta voidaan myöhemmin käyttää.
Malinen huomauttaa jaksossa myös, että totalitarismi on historiassa tullut myös vasemmalta — huomio, jonka hän esittää vastapainona sille, että keskustelu kehystetään usein vain yhteen suuntaan.
Mitä kannattaisi omistaa
Loppupuolella keskustelu kääntyy käytännölliseksi, ja vastaus on maltillisempi kuin jakson kehys antaisi odottaa.
Malinen ei tarjoa kryptoja yksiselitteisenä ratkaisuna. Päinvastoin: Kiinan louhijoiden poistaminen on hänelle esimerkki siitä, että myös kryptoihin kohdistuu valtiollista riskiä.
Sen sijaan hän nostaa esiin käteisen, omistusasunnon ja ennen kaikkea juridisen kehikon — eli sen, minkä maan lainsäädännön alla omaisuus on. Ajatus on, että omistamisen muoto on toissijainen sen rinnalla, kuinka turvattu omistusoikeus on siinä oikeusjärjestelmässä, jossa omaisuus sijaitsee.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 104 (julkaistu 23.10.2021) Sami Miettinen haastattelee GnS Economicsin toimitusjohtajaa Tuomas Malista inflaatiosta, keskuspankkipolitiikasta ja vapauksista. Keskeiset havainnot: inflaatio jäi mittareilta piiloon, koska suljetun palvelusektorin kontribuutio kuluttajahintaindeksiin oli nolla tai negatiivinen samalla kun elvytysrahalla tilattu tavara ruuhkautti rahtimarkkinat ja rahtikustannukset nousivat viisin- tai kymmenkertaisiksi; avautuminen toi inflaation esiin kertarysäyksellä, ja Yhdysvaltain CPI oli nauhoitushetkellä noin 5,4 prosenttia; hyperinflaation kaksi historiallista ehtoa ovat Malisen mukaan suuri määrä keskuspankkiluototettua rahaa liikkeellä ja samanaikainen tuotannon rajoittuminen, esimerkkeinä Venezuela ja Weimarin tasavalta 1919–1924; Fedin tase kaksinkertaistui neljästä kahdeksaan biljoonaan dollariin kahdessa vuodessa, ja Malisen arvion mukaan keskuspankit ovat loukussa, koska inflaation taittaminen vaatisi koronnostoja joita rahoitusmarkkinat eivät kestäisi; jakson toinen puolisko käsittelee Kiinan corporate social credit -järjestelmää, Italian koronapassia työnteon ehtona sekä Yhdysvaltain osavaltioiden ja liittovaltion kiistoja (Texasin rokotepakkokielto, Teslan siirto Kaliforniasta Texasiin); Miettinen kertoo avoimesti saaneensa kaksi rokotetta ja arvostaneensa passin vaivattomuutta mutta kysyy mekanismin seurauksista; omistamisen osalta Malinen ei pidä kryptoja yksiselitteisenä vastauksena vaan korostaa käteistä, omistusasuntoa ja ennen kaikkea sitä juridista kehikkoa, jonka alla omaisuus on.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English