--- title: "Kauppakamari ja verot | Juho Romakkaniemi | Neuvottelija 109" summary: "Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi avaa ensin sen, mitä kauppakamarijärjestelmä oikeastaan on: 1500-luvulla merirosvoja vastaan syntynyt yritysten oma järjestäytyminen, Suomessa vuodesta 1917 ja lakisääteisin tehtävin. Jakson vahvin yksittäinen luku on verojalanjälki: yritysten toiminnasta syntyy 69 miljardin euron rahavirta julkiseen talouteen, kun Suomen bruttokansantuote on 275 miljardia ja valtion budjetti 65 miljardia. Romakkaniemen huomio on, että keskustelu tuijottaa yhteisöveroa, vaikka yritys tuottaa valtavan verokertymän silloinkin kun se ei tee voittoa lainkaan. Osaajapulasta hän kertoo tuoreen selvityksen tuloksen ja lopuksi käydään läpi Lafferin käyrä ja kaksi suomalaista empiiristä esimerkkiä siitä. Julkaistu 28.11.2021." datePublished: 2021-11-28 dateModified: 2021-11-28 lang: fi section: economy sections: ["economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP109","Juho Romakkaniemi","Keskuskauppakamari","Verotus","Verojalanjälki","Osaajapula","Lafferin käyrä"] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep109-kauppakamari-ja-verot-juho-romakkaniemi/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep109-kauppakamari-ja-verot-juho-romakkaniemi/ --- # Kauppakamari ja verot | Juho Romakkaniemi | Neuvottelija 109 # Kauppakamari ja verot | Juho Romakkaniemi > **Tiivistelmä:** > Neuvottelija-kanavan jaksossa 109 Sami Miettinen haastattelee **Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaa Juho Romakkaniemeä**. Jakso jakautuu kahteen: ensin selitetään, mikä kauppakamarijärjestelmä oikeastaan on ja miksi sillä on lakisääteisiä tehtäviä, ja sitten siirrytään verotukseen. Jälkimmäisessä on jakson kova ydin — **verojalanjälki**, luku, joka muuttaa sitä, miten yritysverotuksesta kannattaa keskustella. Julkaistu 28.11.2021. --- ## Mikä kauppakamari on Romakkaniemen historiakatsaus selittää, miksi järjestelmä on olemassa. Kauppakamarit syntyivät **1500-luvulla merirosvoja vastaan** — yritysten omana järjestäytymisenä silloin, kun valtio ei kyennyt turvaamaan kauppaa. Suomessa toiminta alkoi **vuonna 1917**. Nykyään toiminta on kolmiosaista: 1. **Vientipromootio** 2. **Vaikuttaminen** 3. **Yritysten itsesääntely** Kolmas on kiinnostavin, ja Romakkaniemi perustelee sen tarkasti: itsesääntelyllä päästään usein **tarkempiin lopputuloksiin kuin lainsäädännöllä**, joka on väistämättä karkeaa. Laki joutuu yleistämään; toimialan oma normisto voi olla yksityiskohtainen. Suomessa kauppakamarilla on myös **lakisääteisiä tehtäviä**, mikä yllättää monet: välimiesmenettely, lunastuslautakunta ja LKV- sekä LVV-kokeet. Alueellisia kauppakamareita on yhdeksäntoista, ja lautakuntia kymmenkunta. Kansainvälisesti verrokkeja ovat **AmCham** ja Suomen oma **FinnCham**-verkosto, jonka lipun alle Keskuskauppakamari akkreditoi 38 rekisteröityä kauppakamaria maailmalla; taustalla on kansainvälinen kauppakamari **ICC**. Koulutuspuolella mainitaan **hyväksytty hallituksen jäsen** -koulutus ja sen jonot. Miettinen kertoo itse valinneensa aikanaan **Boardmanin** kurssin, joskin huomauttaa, ettei siitä saa samaa laatuleimaa. ## Verojalanjälki: 69 miljardia Tämä on jakson tärkein luku, ja se kannattaa suhteuttaa oikein. Yritysten toiminnasta syntyy **69 miljardin euron rahavirta julkiseen talouteen**. Vertailukohdat: - Suomen bruttokansantuote **275 miljardia** - Verot ja maksut yhteensä runsaat **100 miljardia** - Valtion budjetti **65 miljardia** Romakkaniemen argumentti on rakenteellinen, ei poliittinen iskulause: julkinen keskustelu tuijottaa **yhteisöveroa**, vaikka se on vain yksi virta. Yritys tuottaa valtavan verokertymän **silloinkin kun se ei tee voittoa lainkaan** — palkoista pidätettyjen verojen, työnantajamaksujen, arvonlisäveron ja valmisteverojen kautta. Jaksossa käydään läpi myös se, mitkä virrat verojalanjälkeen ylipäätään lasketaan — kysymys, joka ratkaisee luvun suuruuden ja jonka Romakkaniemi käsittelee avoimesti. Vastapainona Miettinen muistuttaa, ettei **infrastruktuuri ole itsestäänselvyys**: verokertymä myös maksaa niitä rakenteita, joiden varassa yritystoiminta toimii. ## Osaajapula: 75 prosenttia Toinen tuore luku koskee työvoimaa, ja sen erityispiirre on kattavuus. **75 prosenttia yrityksistä raportoi osaajapulaa** — Romakkaniemen mukaan ensimmäistä kertaa läpileikkaavasti koko maassa ja kaikilla sektoreilla, ei vain yksittäisillä aloilla tai kasvukeskuksissa. Ja **kahdella kolmesta se haittaa kasvua**. Tähän liittyy **kohtaanto-ongelma** ja kannustimet: avoimet paikat ja työnhakijat eivät kohtaa, ja syyt ovat osin rakenteellisia, osin kannustinperäisiä. Verrokkeina keskustelussa mainitaan Saksan **Hartz-reformit** ja Göran Perssonin uudistukset Ruotsissa. ## Lafferin käyrä ja kaksi suomalaista esimerkkiä Veropolitiikan osuus on jakson analyyttisin, ja se on esitetty empiirisenä eikä ideologisena kysymyksenä. Lähtökohtana on **Lafferin käyrä** — ajatus siitä, että verokertymä ei kasva rajatta veroastetta nostamalla. Romakkaniemi kytkee sen kiinnostavasti myös **John Rawlsin** oikeudenmukaisuusteoriaan: molemmissa on kysymys siitä, missä kohtaa optimi on. Riita ei koske käyrän olemassaoloa vaan sitä, **missä sen lakipiste on**. Siksi empiiriset esimerkit ovat tärkeitä, ja Romakkaniemi nostaa kaksi suomalaista: - **Esko Ahon hallituksen avoir fiscal** ja sitä seurannut verotulojen kasvu - **Yhteisöveron lasku 26 prosentista 20 prosenttiin** Hänen yleisempi veropoliittinen linjansa on **laajat veropohjat ja matalammat kannat**, ja hän nostaa esiin **kansankapitalismin** vaurastumisen avaimena. ## Oma linjaus Jakson rehellisin kohta on Romakkaniemen oma kanta, joka ei ole se, jota elinkeinoelämän edustajalta ehkä odottaisi. Hän sanoo kannattavansa **pohjoismaista hyvinvointivaltiota** — ja olevansa **iloinen veronmaksaja noin 35 prosenttiin saakka**. Kyse ei siis ole verojen vastustamisesta vaan siitä, missä kohtaa rajahyöty kääntyy. Hän erottelee myös **politics ja policy**: kauppakamarin työ on jälkimmäistä, eli sisältöpolitiikkaa, ei puoluepolitiikkaa. --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jaksossa 109 (julkaistu 28.11.2021) Sami Miettinen haastattelee **Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaa Juho Romakkaniemeä** kauppakamarijärjestelmästä ja verotuksesta. Keskeiset havainnot: kauppakamarit syntyivät **1500-luvulla merirosvoja vastaan** yritysten omana järjestäytymisenä, Suomessa vuodesta 1917, ja niillä on lakisääteisiä tehtäviä välimiesmenettelystä lunastuslautakuntaan ja LKV-kokeisiin; toiminta jakautuu vientipromootioon, vaikuttamiseen ja **yritysten itsesääntelyyn**, jolla päästään usein tarkempiin lopputuloksiin kuin väistämättä karkealla lainsäädännöllä; kansainvälisiä verrokkeja ovat **AmCham** ja Suomen **FinnCham**-verkosto (38 rekisteröityä kauppakamaria) sekä **ICC**; jakson keskeisin luku on **verojalanjälki: yritysten toiminnasta syntyy 69 miljardin euron rahavirta julkiseen talouteen**, kun BKT on 275 miljardia, verot ja maksut runsaat 100 miljardia ja valtion budjetti 65 miljardia — ja yritys tuottaa verokertymää silloinkin kun se ei tee voittoa, joten pelkkään yhteisöveroon keskittyminen on harhaanjohtavaa; **75 prosenttia yrityksistä raportoi osaajapulaa**, ensimmäistä kertaa läpileikkaavasti koko maassa ja kaikilla sektoreilla, ja kahdella kolmesta se haittaa kasvua; veropolitiikassa käsitellään **Lafferin käyrää** ja sen lakipistettä, empiirisinä esimerkkeinä Ahon hallituksen avoir fiscal ja yhteisöveron lasku 26:sta 20:een, sekä linjaa laajoista veropohjista ja matalammista kannoista; Romakkaniemi kertoo kannattavansa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja olevansa iloinen veronmaksaja noin 35 prosenttiin saakka.