--- title: "EKP:n sääntömuutokset | Ronkainen, Vihriälä | Neuvottelija 111" summary: "Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen käyvät läpi sen, mitä euroalueen finanssipoliittisista säännöistä on jäljellä. Lähtökohta on tyly: 60 prosentin velkaraja ei ole pitänyt jäsenmaita kurissa pitkään aikaan, ja kolmen prosentin alijäämäsääntö epäonnistui molemmilla puolilla — ennaltaehkäisevä käsi ei estänyt ylivelkaantumista, ja korjaava käsi johti eurokriisissä liian kireään finanssipolitiikkaan ja itse aiheutettuun taantumaan 2011–2012. Jakson terävin juonne koskee EKP:tä, joka muuttui luovan uudelleentulkinnan kautta valtioiden viime käden lainoittajaksi. Julkaistu 11.12.2021." datePublished: 2021-12-11 dateModified: 2021-12-11 lang: fi section: economy sections: ["economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP111","Vesa Vihriälä","Antti Ronkainen","EKP","Euroalue","Finanssipolitiikka","Vakaussopimus"] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep111-ekp-saantomuutokset-ronkainen-vihriala/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep111-ekp-saantomuutokset-ronkainen-vihriala/ --- # EKP:n sääntömuutokset | Ronkainen, Vihriälä | Neuvottelija 111 # EKP:n sääntömuutokset | Ronkainen, Vihriälä > **Tiivistelmä:** > Neuvottelija-kanavan jaksossa 111 Sami Miettisen vieraina ovat **Vesa Vihriälä**, Helsingin yliopiston työelämäprofessori, ja **Antti Ronkainen**, väitöskirjatutkija. Aiheena on euroalueen sääntökehikko ja se, mitä siitä on käytännössä jäljellä. Jakso on poikkeuksellisen suora sen suhteen, että molemmat osapuolet myöntävät sääntöjen epäonnistuneen — mutta eri suuntiin. Julkaistu 11.12.2021. --- ## Säännöt on kirjoitettu toiseen maailmaan Lähtökohta on ajallinen. Euroalueen finanssipoliittiset säännöt kirjoitettiin **80- ja 90-lukujen taitteessa**, eli maailmassa, jossa korkotaso, velkakannat ja keskuspankkien rooli olivat toisenlaiset. Vihriälän ja Ronkaisen yhteinen arvio on tyly kahdella tavalla: - **60 prosentin velkaraja** ei ole pitänyt jäsenmaita kurissa pitkään aikaan - **Kolmen prosentin alijäämäsääntö epäonnistui molemmilla puolilla** Jälkimmäinen on jakson tarkin havainto, ja se ansaitsee erittelyn. Sääntökehikossa on kaksi "kättä": 1. **Ennaltaehkäisevä käsi** ei estänyt ylivelkaantumista hyvinä aikoina 2. **Korjaava käsi** johti eurokriisissä liian kireään finanssipolitiikkaan ja **itse aiheutettuun taantumaan 2011–2012** Sääntö siis epäonnistui sekä siinä, mitä sen piti estää, että siinä, miten se toimi kun sitä sovellettiin. Koronakriisissä ratkaisu oli yksinkertainen: **vakaussopimus jätettiin vain pois käytöstä**. Molemmat pitävät todennäköisenä, että numeroarvot säilyvät ja väljeneminen tapahtuu **tulkinnan kautta** eikä perussopimuksia avaamalla — niitä tuskin avataan. Vertailukohtana käsitellään **Saksan perustuslaillista velkajarrua**. ## EKP muuttui ilman että sääntöjä muutettiin Tämä on jakson kantava juonne ja sen kiinnostavin institutionaalinen havainto. EKP ei muuttunut sopimusmuutoksella vaan **luovan uudelleentulkinnan kautta**. Lopputulos on, että siitä tuli käytännössä **valtioiden viime käden lainoittaja** — rooli, jota perussopimus ei sille anna. Tästä seuraa joukko kysymyksiä, joita jaksossa käydään läpi järjestelmällisesti: - **Onko pääoma-avain kuollut?** Koronatoimissa EKP ilmoitti joustavansa siitä. - **Voisiko EKP olla osa velkasääntöä** eli osa ratkaisua eikä vain sen ohittaja? - **Onko eurojärjestelmän veloissa yhteisvastuu?** - **Markkinahinnoittelu vaatimuksena** — mitä se tarkoittaa, jos keskuspankki on suurin ostaja? Ronkaisen muotoilu **QE:stä on jakson siteeratuin**: määrällinen elvytys on jo *heikko muoto helikopterirahaa*. Siitä seuraa kysymys, voiko yhteinen rahapolitiikka jatkua tilanteessa, jossa se tosiasiassa rahoittaa valtioita eri määrin. Vihriälä tekee tässä huomionarvoisen myönnytyksen: hän kertoo pitävänsä **omaa aiempaa ehdotustaan nyt tarpeettomana**, koska tilanne on muuttunut. Se on jakson rehellisin yksittäinen kohta. ## Target 2, eroaminen ja no bailout Tekninen mutta olennainen osuus koskee **Target 2 -saldoja** ja niihin liittyvää **Hans-Werner Sinnin** kritiikkiä. Kysymys, joka tekee saldoista konkreettisia, esitetään suoraan: **entä jos positiivisen saldon maa eroaisi?** Samassa yhteydessä käsitellään **seteliliikkeen tuottoja** ja negatiivisen korkotason vaikutusta niihin. Ratkaisupuolella keskustellaan siitä, tarvitaanko **no bailout -säännöstöä ja alaskirjausmekanismia**, ja mitä pienempiä askeleita on käytettävissä — esimerkiksi **yhteistoimintalausekkeet** velkakirjoissa. Vertailukohtana käytetään **Yhdysvaltain no bailout -periaatetta**, ja siinä tehdään erottelu, joka Euroopan keskustelusta usein puuttuu: **osavaltiovelka ja liittovaltiovelka ovat eri asioita**, eikä Yhdysvaltain malli tarkoita sitä, että osavaltioita pelastettaisiin. ## Fiskaalidominanssi ja se, mitä ei tehty Loppuosassa käsitellään **fiskaalidominanssia** — tilannetta, jossa rahapolitiikka joutuu alistumaan valtiontalouden tarpeille — ja konkreettisena mittarina **Italian korkoja**. Taaksepäin katsova kysymys on terävä: **miksi vakausmekanismista ei tehty tarpeeksi suurta**, kun se perustettiin? Jos se olisi ollut riittävän kokoinen, EKP:n roolin venyttäminen olisi ehkä ollut tarpeetonta. Lopuksi pohditaan, eteneekö integraatio jatkossa **EU:n vai euroalueen kontekstissa** — kysymys, joka ratkaisee, kenen kanssa Suomi neuvottelee. --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jaksossa 111 (julkaistu 11.12.2021) Sami Miettisen vieraina ovat **Vesa Vihriälä** (Helsingin yliopiston työelämäprofessori) ja **Antti Ronkainen** (väitöskirjatutkija) aiheena euroalueen finanssipoliittiset säännöt. Keskeiset havainnot: säännöt kirjoitettiin **80- ja 90-lukujen taitteessa** toisenlaiseen maailmaan; **60 prosentin velkaraja** ei ole pitänyt jäsenmaita kurissa pitkään aikaan ja **kolmen prosentin alijäämäsääntö epäonnistui molemmilla puolilla** — ennaltaehkäisevä käsi ei estänyt ylivelkaantumista ja korjaava käsi johti eurokriisissä liian kireään finanssipolitiikkaan ja itse aiheutettuun taantumaan 2011–2012; koronakriisissä vakaussopimus vain jätettiin pois käytöstä, ja molemmat pitävät todennäköisenä että numeroarvot säilyvät ja väljeneminen tapahtuu tulkinnan kautta, koska perussopimuksia tuskin avataan; **EKP muuttui luovan uudelleentulkinnan kautta valtioiden viime käden lainoittajaksi** ilman sopimusmuutosta; **QE on jo heikko muoto helikopterirahaa**; käsittelyssä ovat myös pääoma-avaimen kohtalo, eurojärjestelmän velkojen yhteisvastuu, **Target 2 -saldot ja Hans-Werner Sinnin** kritiikki sekä kysymys siitä mitä tapahtuisi jos positiivisen saldon maa eroaisi; ratkaisuina pohditaan no bailout -säännöstöä, alaskirjausmekanismia ja yhteistoimintalausekkeita, vertailukohtana **Yhdysvaltain no bailout -periaate**, jossa osavaltiovelka ja liittovaltiovelka ovat eri asioita; lopuksi käsitellään fiskaalidominanssia, Italian korkoja ja sitä miksi vakausmekanismista ei tehty tarpeeksi suurta.