--- title: "Sijoittajakoulu ja Pikkuyrittäjät | Nurminen, Holmström | Neuvottelija 113" summary: "Kaksi hanketta, sama havainto: talousasioita ei opita teoriassa. Mikko Nurmisen Pikkuyrittäjät vie alakouluihin ohjelman, jossa vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat oikean yrityksen ja päätyvät myymään tuotteitaan oikealle asiakkaalle — ja ratkaiseva hetki on se, kun raha vaihtaa omistajaa. Timo Holmströmin Sijoittajakoulun tavoite ei ole kertoa sijoittamisesta vaan saada 16-vuotias oikeasti avaamaan arvo-osuustili; olennaista on yhteisöllisyys, koska nuorille sosiaaliset kannustimet tekevät työn. Jaksossa käsitellään myös hyväntekeväisyyssalkkua vähätuloisille nuorille, sitä miksi yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten, ja yrittäjän sosiaaliturvaa. Julkaistu 19.12.2021." datePublished: 2021-12-19 dateModified: 2021-12-19 lang: fi section: economy sections: ["economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP113","Mikko Nurminen","Timo Holmström","Talousosaaminen","Sijoittaminen","Yrittäjyyskasvatus","Koulut"] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep113-sijoittajakoulu-ja-pikkuyrittajat-nurminen-holmstrom/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep113-sijoittajakoulu-ja-pikkuyrittajat-nurminen-holmstrom/ --- # Sijoittajakoulu ja Pikkuyrittäjät | Nurminen, Holmström | Neuvottelija 113 # Sijoittajakoulu ja Pikkuyrittäjät | Nurminen, Holmström > **Tiivistelmä:** > Neuvottelija-kanavan jaksossa 113 Sami Miettisen vieraina ovat **Mikko Nurminen** ja **Timo Holmström**, kahden eri talousosaamishankkeen vetäjät. Hankkeet menevät eri kouluasteille ja eri aiheisiin, mutta ne perustuvat samaan havaintoon, jonka molemmat esittävät itsenäisesti: **talousasioita ei opita teoriassa**. Jakso on käytännönläheinen ja sisältää myös rehellisen keskustelun siitä, mihin hankkeet törmäävät. Julkaistu 19.12.2021. --- ## Pikkuyrittäjät: ratkaiseva hetki on kassalla Nurmisen **Pikkuyrittäjät** vie alakouluun ohjelman, jossa vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat **oikean yrityksen**. Oppilaat tekevät liikeidean, brändin ja hinnaston — ja lopulta myyvät tuotteitaan oikealle asiakkaalle. Nurmisen mukaan ratkaiseva pedagoginen hetki ei ole mikään näistä vaiheista vaan yksi tarkka kohta: > Se hetki, kun raha vaihtaa omistajaa. Siihen asti kaikki on harjoitusta. Kaupanteko tekee abstraktiosta konkreettista tavalla, jota oppikirja ei tavoita. Nurmisella on opettajatausta, ja hän katsoo asiaa yhteiskuntaopin näkökulmasta — hänen huomionsa on, ettei yrittäjyys ole ollut kouluissa erityisen tuttua. ## Sijoittajakoulu: tavoite ei ole tieto vaan teko Holmströmin **Sijoittajakoulu** on lukion mittainen kurssi, ja sen tavoitteenasettelu on jakson toinen tarkka oivallus. Tavoite **ei ole kertoa sijoittamisesta**. Tavoite on, että 16-vuotias **oikeasti avaa arvo-osuustilin ja aloittaa säästämisen**. Ero on olennainen: tiedon lisääminen ei muuta käyttäytymistä, teko muuttaa. Kurssin perusidea on yksinkertainen ja käytöksellinen: **elää alle tulojensa**. Sen päälle tulee mekanismi, jota Holmström pitää ratkaisevana: > Yhteisöllisyys — koska nuorille sosiaaliset kannustimet tekevät työn. Sijoittamisella on myös sivuvaikutus, jonka molemmat nostavat esiin: se **opettaa katsomaan yritystä omistajan silmin**. Se muuttaa suhdetta työhön ja talouteen laajemminkin kuin salkun kautta. Holmström on vienyt konseptin **TAT:lle** (Taloudellinen tiedotustoimisto), joka on säätiö ja pyörittää sitä nykyään. ## Hyväntekeväisyyssalkku Yksi jakson konkreettisimmista ideoista koskee sitä, mitä tehdä, kun nuorella ei ole sijoitettavaa. **Hyväntekeväisyyssalkku vähätuloisille nuorille** ratkaisee ongelman, jossa kurssi opettaa säästämistä niille, joilla ei ole mistä säästää. Jaksossa käydään läpi myös salkun **riskitön rakenne** — eli miten se tehdään niin, ettei lahjoitettu pääoma ole vaarassa. ## Yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten Tämä on jakson vastaintuitiivisin väite, ja se kohdistuu aikuisiin. Yrittäjä laittaa tyypillisesti kaiken omaan yritykseensä — työn, ajan ja pääoman. Se on **keskittynyt riski** kaikilla kolmella ulottuvuudella yhtä aikaa. Siksi juuri yrittäjä hyötyisi eniten sijoittamisen perusopeista, hajauttamisesta ja siitä, että osa varallisuudesta on yrityksen ulkopuolella. Käytännön muotoina käsitellään **oma holdingyhtiö** ja lasten ottaminen mukaan omistamiseen, sekä se, että **Pikkuyrittäjän tuotot voi ohjata sijoituksiin** — jolloin kaksi hanketta kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkkinä pitkäjänteisyydestä kerrotaan **Aaron's Hot Dog** ja tie konkurssista menestykseen. ## Mihin hankkeet törmäävät Loppuosa on rehellinen, ja se koskee rakenteita. **Yrittäjän sosiaaliturva** nousee esiin ongelmana, joka pitäisi ratkaista, jos yrittäjyyttä halutaan aidosti edistää nuorten keskuudessa. Toinen este on **maantiede**: vierailevat luennoitsijat eivät skaalaudu koko maahan. Ratkaisuiksi esitetään yhteisöjä, **yrityskummeja** ja kylän mukaan saamista — eli paikallista rakennetta, joka ei riipu yhdestä matkustavasta asiantuntijasta. Kolmas on **markkinan puuttuminen**: kun talousosaamisen opetukselle ei ole toimivaa markkinaa, hankkeet ovat säätiöiden ja vapaaehtoisten varassa. Jaksossa kysytään suoraan, **voisiko rahoitussektori tulla mukaan** ja mitä yritykset voisivat konkreettisesti tehdä; esimerkkinä mainitaan **Gofore** ja Etelä-Tapiolan lukio. Miettinen kysyy myös, onko **osakesäästötili** tuonut virtaa nuorten sijoittamiseen. Jakso päättyy molempien kolmeen vinkkiin — sijoittamiseen ja yrittämiseen — ja niissä toistuu sama painotus: **tiimi on tärkein yksittäinen tekijä**. --- **Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jaksossa 113 (julkaistu 19.12.2021) Sami Miettisen vieraina ovat **Mikko Nurminen** (Pikkuyrittäjät) ja **Timo Holmström** (Sijoittajakoulu). Keskeiset havainnot: molemmat hankkeet perustuvat samaan havaintoon, ettei **talousasioita opita teoriassa**; Pikkuyrittäjissä alakoulun vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat oikean yrityksen ja myyvät tuotteita oikealle asiakkaalle, ja ratkaiseva pedagoginen hetki on **se kun raha vaihtaa omistajaa**; **Sijoittajakoulun tavoite ei ole kertoa sijoittamisesta vaan saada 16-vuotias avaamaan arvo-osuustili ja aloittamaan säästäminen**, perusideana elää alle tulojensa ja mekanismina yhteisöllisyys, koska nuorilla sosiaaliset kannustimet tekevät työn; sijoittaminen opettaa katsomaan yritystä omistajan silmin; konsepti on viety **TAT:lle**, joka on säätiö; **hyväntekeväisyyssalkku vähätuloisille nuorille** ratkaisee sen, ettei kaikilla ole mistä säästää, ja sen rakenne on riskitön; **yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten**, koska hän laittaa työn, ajan ja pääoman samaan kohteeseen eli kantaa keskittynyttä riskiä; käytännön muotoina käsitellään omaa holdingyhtiötä ja Pikkuyrittäjän tuottojen ohjaamista sijoituksiin; esteinä ovat yrittäjän sosiaaliturva, maantiede (ratkaisuna yrityskummit ja paikalliset yhteisöt) ja markkinan puuttuminen; lopuksi molemmat korostavat tiimiä tärkeimpänä tekijänä.