EP123 · Talous · 2022-02-27

IPOt, fuusiot ja hallitustyö | Petri Niemi | Neuvottelija 123

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Petri Niemi on vetänyt seitsemän listautumista ja istunut niiden yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Jaksossa hän avaa, miksi Siili Solutions oli First Northin avauskeissi, miten Bilot uskalsi listautua maaliskuussa 2020 keskelle koronaromahdusta, ja mitä ankkurisijoittajien peukku käytännössä tarkoittaa. Keskustelu jatkuu Bilotin ja Vincitin fuusioon, joka oli nauhoitushetkellä vielä yhtiökokousten päätettävänä, sekä siihen miksi listautuminen kannattaa: eri sykleissä olevat omistajat, likvidi osake yrityskauppavaluuttana ja pankkisuhteet. Lopuksi Niemi purkaa ohjelmistokonsulttiyhtiöiden yleisimmän ansan — penkillä istuvien kehittämät omat tuotteet — ja kertoo hallitustyön perussäännön sekä sen, mistä yhtiöstä hän on kaikkein ylpein.

Sami Miettinen

IPOt, fuusiot ja hallitustyö | Petri Niemi | Neuvottelija 123

Tiivistelmä: Petri Niemi on tehnyt seitsemän listautumista ja istunut useimmissa niistä hallituksen puheenjohtajana. Hän ei ole aina ollut hallitusammattilainen: takana on ura yhdysvaltalaisissa IT- ja telekomyhtiöissä ja kaksitoista vuotta CapManilla, jossa hän veti lopulta partnerina koko teknologiapuolta.

Jakso on käytännön oppitunti siitä, miten pieni yhtiö viedään pörssiin ja mitä hallituksen puheenjohtaja siinä tekee. Mukana ovat Siili Solutions First Northin avauskeissinä, Bilotin listautuminen keskelle koronaromahdusta maaliskuussa 2020, ja nauhoitushetkellä vielä auki ollut Bilotin ja Vincitin fuusio.

Ja lopussa se, mistä hän on ylpein — eikä se ole yksikään listautuminen.

Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2022, viikkoja sen jälkeen kun Bilot ja Vincit allekirjoittivat yhdistymissopimuksen. Se selittää jakson jännitteen: fuusiosta puhutaan hankkeena, jonka kohtalo on vielä yhtiökokousten käsissä. Artikkelin lopussa kerrotaan, miten siinä kävi.

Niemen oma kuvaus urastaan on kolmiosainen. Ensin yhdysvaltalaisia IT- ja telekomyhtiöitä. Sitten CapMan vuodesta 1999, kaksitoista vuotta teknologiapuolen rakentamista partneriksi asti. Ja sitten ajatus, jonka moni tunnistaa:

Sitten mä vähän ajattelin, että jos mä en tekisi yhtään mitään. Mutta niin kuin sä tiedät hyvin, siinä ei pitkään mennyt, kun pääsin irtautumaan ja alkoi puhelimet soimaan.

Miksi juuri hallitustyö

Niemen perustelu sille, että pääomasijoittajataustainen ihminen päätyy hallituksiin, on rakenteellinen eikä sattumaa:

Hallitushan on pääomasijoittajan päävaikuttamiskanava niihin yhtiöihin. Sitä kautta niitä hallinnoidaan, ei mennä sössimään sinne operatiiviselle puolelle, vaan se tehdään hallituksen kautta.

Se oli tuttu työ jo CapMan-ajoilta, ja siksi tarjoukset hallituspaikoista alkoivat tulla luontevasti. Osa noista rooleista on yhä voimassa — esimerkiksi Insta Tampereella, jossa hän on edelleen hallituksen jäsenenä.

Siili Solutions ja First Northin avaaminen

Jakson historiallisesti kiinnostavin osuus koskee sitä, miltä Suomen First North näytti ennen kuin siitä tuli kasvuyhtiöiden reitti pörssiin.

Miettisen muistikuva on, että Siili Solutions oli pelinavaaja. Niemi vahvistaa ja tarkentaa lähtötilanteen:

Siellä ei ollut varsinaisesti oikeastaan yhtään yhtiötä, jotka olisi hakeutunut sinne sitä varten, että ne lähtisi kasvamaan siinä pörssimarkkinassa. Siellä oli muutama yhtiö parkkeerattu Suomenkin First Northiin, mutta se ei ollut mitenkään aktiivinen markkina.

Niemi meni Siiliin vuotta ennen listautumista. Yhtiö oli liitos useammasta yhtiöstä ja juuri päässyt kovaan kasvuun — ja siellä oli se tilanne, joka toistuu monessa listautujassa: eri omistajilla oli erilaisia intressejä. Listautuminen ratkaisee sen ongelman.

Kolme yksityiskohtaa kannattaa poimia, koska ne ovat opetus sinänsä:

1. Asiaa hierottiin pörssin ja neuvonantajien kanssa, koska kukaan ei oikein tiennyt miten se menisi. Se oli rohkea siirto.
2. Julkisuutta tehtiin tietoisesti riittävästi — talouslehdistö kirjoitti asiasta koko ajan — jotta se tuli sijoittavan yleisön tietoon.
3. Anti oli hyvin pieni eikä siinä ollut osakemyyntiä. Haettiin pörssipaikkaa, ei rahaa.

Ja sitten se, mitä pörssipaikalla tehtiin. Heti listautumisen jälkeen lähdettiin hyödyntämään nostetta: noin viisi yritysostoa lähes peräkanaa, jokainen niin että omia osakkeita oli mukana kauppahinnassa. Sillä sitoutettiin ostettujen yhtiöiden ihmiset mukaan, ja se teki positiivisen kierteen.

Miettisen oma sivujuonne on hyvä muistutus pitkäjänteisyydestä: hän merkitsi Siiliä annissa, unohti siirtää osakkeet kun S-Pankki lopetti talletustoimintansa, ja huomasi myöhemmin 350 prosentin voiton.

Detection Technology: kun analyysi meni väärin

Miettinen tunnustaa jaksossa oman virhearvionsa, ja se on opettavainen siksi että perustelu kuulosti järkevältä.

Detection Technology teki omaa teknologiaansa ja rakensi anniksi kerätyillä rahoilla uuden modernin tehtaan Kiinaan lisäkapasiteetin ja isomman piikinkoon takia. Miettisen reaktio oli: omalla teknologialla Kiinaan uudella tuotantolaitoksella — what could go wrong. Hän ei koskenut osakkeeseen.

Se pärjäsi todella hyvin. Niemen selitys on osaamislähtöinen: siellä on teknologian osaamista, jota on harvassa paikassa, tuotekehitys on Suomessa ja tuotanto oli ollut Kiinassa jo jonkin aikaa. Myöhemmin korona jakoi yhtiön kahtia — lääketieteen puoli meni hyvin, turvapuoli kärsi.

Niemi lisää tähän henkilökohtaisen syyn viihtyä: hän on alun perin fyysikko, joten kyse ei ollut vain hallinnosta vaan siitä että ymmärsi mitä tekniikan puolella tapahtui.

Bilotin listautuminen keskelle romahdusta

Tämä on jakson paras yksittäinen tarina, ja sen opetus on siirrettävissä.

Niemi oli nähnyt Bilotin ensimmäisen kerran 2015 ja tullut puheenjohtajaksi noin 2017. Yhtiössä oli vahvat perustajat operatiivisessa toiminnassa ja kova halu kasvaa — mutta myös se tavallinen kysymys, lähdetäänkö myymään. Perustajat olivat neljänkymmenen tienoilla eivätkä halunneet vielä kassata ulos. Koska he tunsivat Niemen listautumishistorian, alettiin miettiä IPOta.

Ja sitten ajoitus. Maaliskuu 2020, jolloin pörssi lähti sukeltamaan ja paikat menivät kiinni.

Siinä oli vähän samanlaista kuin muissakin listautumisissa on ollut niitä hetkiä, että Houston, we have a problem.

Ratkaisu ei ollut rohkeus vaan tiedonhankinta. Muutamia puheluita ja kriisipalavereita investointipankin kanssa — ja sitten se, mikä oli ratkaisevaa:

Keskusteltiin myöskin ankkurisijoittajien kanssa. He olivat antaneet sitoumuksia jo listautumisantiin, ja lähdettiin heiltä myöskin guidancea, että miten te suhtaudutte tähän tilanteeseen. Ja sieltä kaikilta tuli peukku ylös. Silloin me uskallettiin tehdä se.

Niemen yleistys tästä on jakson käyttökelpoisin neuvo listautuvalle yhtiölle: monessa First Northin pienessä annissa lukittaudutaan aika nopeasti isompiin ankkureihin, jolloin yleisöannin osuus jää pieneksi. Se ei ole heikkous vaan turvamekanismi:

Se luo semmoisen turvallisen pohjan listautumiselle, että sä tiedät miten se menee läpi.

Miettinen kertoo tehneensä saman ylikorostetusti: Norhydron annissa ankkurikirja vedettiin melkein täyteen koko annin verran, koska mikään ei ole niin ikävää kuin peruttu anti — ja syy on yleensä laiskuus ankkurikirjassa ja liika luottamus yleisökirjaan. Lopputulos oli seitsenkertainen ylimerkintä kahdeksan miljoonan annissa. Vähän lapasesta.

Keskustelu yleisöannin roolista päätyy molempien osalta samaan: laatu edellä. Miettinen huomauttaa, että Tanskan markkina meni pilalle parista huonosta annista — ei se tarvitse kovin montaa epäonnistumista. Niemi lisää, että kun yleisösijoittajat palavat, myös heidän sijoitushalunsa katoaa nopeasti.

Mitä Bilot oikeastaan on

Niemi oikaisee jaksossa yleisen väärinkäsityksen, ja selitys on hyvä esimerkki siitä miten teknologiayhtiön liiketoiminta pitää osata kertoa.

Bilot leimataan herkästi SAP-taloksi. Niemen kuva:

Jos ajatellaan, että SAP on se dieselmoottori, joka pyörii suuryritysten konehuoneessa ja pitää kirjanpidon ja laskutuksen kasassa — niin Bilot on tehnyt nimenomaan sen ympärillä olevia järjestelmiä.

Konkreettinen esimerkki: iso yhtiö, joka hallitsee kaikkia jälleenmyyjiään B2B-verkkokaupan kautta. Kysymys ei ole vain siitä miten verkkokauppa rakennetaan, vaan siitä että se osaa keskustella sen dieselmoottorin kanssa. Loppujen lopuksi se on peruskonsultointia.

Ja siihen tuli Motley. Kun tällaista projektia tehdään, siihen tarvitaan myös design — sen pitää näyttää joltain — joten mukaan on aina otettu design-toimisto. Bilot oli tehnyt useiden kanssa niin läheistä yhteistyötä, että istuttiin samassa projektissa vain eri logot otsassa. Motleyn hankinta leveni oman tarjooman. Niemi huomauttaa, että Vincit oli tehnyt vastaavan liikkeen jo aiemmin.

Fuusio, joka oli vielä auki

Niemi oli ollut aiemmin myös Vincitin hallituksen puheenjohtaja, joten hän tunsi molemmat puolet ja erityisesti pääomistajan. Keskustelu lähti akateemisesta pohdinnasta — saisiko näistä yhtiöistä päälistakelpoisia — ja konkretisoitui.

Hänen kuvauksensa prosessista on epätavallisen suora:

Kun on tuttu firma toisella puolella ja ymmärtää heidän tapansa toimia, ja itse istun Bilotin puheenjohtajana, niin se oli hirveän hauska keskustelu. Ja täytyy sanoa kiitos Mikolle, että se oli hieno ja suoraviivainen prosessi.

Mekanismi: fuusio ja osakevaihto, ja ensin sovittiin vaihtosuhteesta. Niemen periaate on siirrettävissä mihin tahansa yritysjärjestelyyn:

Kun pidetään se pääperiaate olemassa, niin sen jälkeen on helppo mennä eteenpäin.

Miettinen vertaa tätä muihin järjestelytyyppeihin, ja vertailu on hyödyllinen: käteiskaupassa on aivan eri dynamiikka, koska esteellisyydet ja hyväksyntäasteet ratkaisevat. Metson ja Tamfeltin osakevaihdossa molemmat menivät ylöspäin ja kaikki voittivat. Boreon ja Sievi Capitalin järjestely taas meni miten sattui ja kaatui.

Ja Niemen realismi tästä on hallitusammattilaisen realismia:

On siinä aina se pieni riski, että kaatuu — sitten vaan kerätään tavarat ja juostaan eteenpäin. Se kuuluu tähän pörssimaailmaan.

Miten siinä kävi. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2022, Bilot sulautui Vincitiin, ja kaupankäynti sulautumisvastikkeena annetuilla Vincitin osakkeilla alkoi 1. heinäkuuta 2022. Fuusio siis toteutui.

Miksi listautua

Niemi listaa perusteet järjestyksessä, ja ne ovat käyttökelpoisia kenelle tahansa listautumista harkitsevalle.

1. Omistajat eivät ole samassa syklissä. Toiset haluavat jäädä, toiset irtautua — ikääntymisen tai muun syyn takia. Listautuminen fasilitoi tämän rakenteen. Miettinen huomauttaa, että likviditeettiongelman ratkaisi aikanaan osittain Privanet, vaikka yhtiö itsessään oli epäilyttävä.

2. Likvidi osake helpottaa pankkisuhdetta. Jos asiat on tehty oikein ja käyrä nousee, pankit noteeraavat sinut helpommin ja oman rahoituksen järjestely helpottuu.

3. Osake on yrityskauppavaluuttaa. Sen ihan perusrahan lisäksi, jota voit tarjota osana diiliä.

Ja tästä syntyy jakson terävin yksittäinen linjaus, jonka Miettinen kaivaa esiin vanhalta esimieheltään Credit Suissella. Kritiikin kohteena on tekninen listautuminen, jollaisen esimerkiksi Loihde eli vanha Anvia teki: 40 miljoonaa kassassa ja kymmenentuhatta osakkeenomistajaa, rahaa ei tarvinnut kerätä, joten flipattiin vain pörssiin.

Listing without selling shares is like dancing with your mother — you go through the motions, but it doesn’t quite satisfy anybody.

Miettisen johtopäätös: se on vähän non-eventti, ja siitä jää saamatta kaikki se rakenteellinen hyöty, jonka oikea anti tuottaa.

Pre-IPO: milloin listautuminen on luonnollinen valinta

Kysymykseen siitä, onko IPO ollut selvä jo silloin kun Niemi on tullut mukaan, vastaus on rehellisen kaksijakoinen. Seitsemästä listautumisesta osassa se ei ollut lainkaan luonteva valinta:

• Bilot — ei me silloin edes mietitty sitä, kun hän tuli mukaan; muuta hommaa oli riittävästi.
• Next Games — täysin selvä juttu alusta asti, mutta hän tuli mukaan myöhään.
• LeadDesk — hän oli mukana jo pääomasijoittajien aikaan. Kun yhdellä rahastolla alkoi olla exit-paineita, ryhdyttiin miettimään vaihtoehtoja. Listautumisajatus ei edes ollut hänen omansa.

LeadDesk-tapaus tuo esiin yksityiskohdan, joka listautumiskeskustelussa usein ohitetaan: pääomasijoittajat eivät aina ole innoissaan IPOsta, koska heille jää usein lock-up päälle eivätkä he pysty myymään kaikkea listautumisen yhteydessä. Se ei välttämättä kaikille rahastoille ihan maistu.

SaaS-transformaation kuoppa

Miettinen nostaa LeadDeskin esiin SaaS-mielessä, ja Niemen arvio on huomionarvoinen:

Se on ollut alusta lähtien ehkä puhdasoppisin SaaS-firma. Esimerkiksi se, miten he ovat mallintaneet yhtiön, lähtee foundereista ihan suoraan — siellä puhuttiin jo aikoinaan MRR:stä ja ARR:sta.

Vastakohtana ovat yhtiöt, jotka tekevät transformaation vanhasta mallista: M-Files myi ensin lisenssejä ja konsultointia ja muutti sitten SaaS-malliin. Niemi on itse puheenjohtajana Clausionissa, jonka Verdane spinnasi ulos Baswaresta ja jossa transformaatio on nyt käytännössä valmis.

Ja sitten se numero, joka pitää ymmärtää etukäteen:

Se tekee aikamoisen kuopan, vaikka asiakasmäärät eivät muutu — todennäköisesti kasvavat. Se kassavirta on se montun paikka, kun laskutusmalli muuttuu.

Miettinen sulkee ajatuksen Microsoftilla: ei se olisi sen kokoinen firma, jos se olisi jäänyt kertalisenssillä myymään.

Käenpoikaongelma: miksi konsulttitalo ei saisi tehdä omaa tuotetta

Tämä on jakson hyödyllisin yleistys, ja Niemi esittää sen useamman ohjelmistokonsulttiyhtiön kokemuksella.

Myytti: kun konsultilta loppuu projekti ja hän joutuu penkille, laitetaan hänet tekemään jotain omaa. Yhtiössä elää käsitys, että se ei maksa firmalle mitään.

Todellisuus: niistä tulee käenpoikia yhtiön sisään, ja ne alkavat syödä resursseja. Syy on inhimillinen eikä tekninen:

Se on hirveän kivaa tehdä tuotetta. Sen sijaan että menet asiakkaalle, joka soittaa suutaan sulle, on paljon kivempi istua toimistolla ja koodata sitä softaa, että tästä tulee maailman paras.

Miettinen täydentää lauseen, jonka jokainen tuotekehitystä nähnyt tunnistaa: ja viivästetään sitä launchia vielä, että saadaan nämäkin featuret. Niemi myöntää suoraan tunnistavansa syndrooman itsestäänkin entisenä ohjelmistokehittäjänä.

Niemen ratkaisu on jyrkkä ja perusteltu. Puhtaassa konsultointiyhtiössä tällaisia ei pitäisi jättää sisään, vaan ne pitäisi eristää ulkopuolelle nopeassa vaiheessa ja rahoittaa erikseen. Perustelu on liiketoimintamallissa:

Ohjelmistotuoteyhtiö ja ohjelmistokonsultointiyhtiö ovat kaksi aivan eri asiaa. Siinä puhutaan niin erityyppisistä liiketoimintamalleista, että niitä yleensä ei voi sekoittaa.

Tuoteyhtiöllä on pieni määrä konsultointia tuotteensa ympärillä. Konsultointiyhtiössä mennään katsomaan asiakkaan tarve ja sorvataan siihen jotain. Miettinen ei ole täysin eri mieltä mutta huomauttaa, että jotkut hanskaavat sen paremmin — hänen kuvansa on, että Reaktori osaa spinnata ja sillä on omia kiihdyttämörakenteita.

Hallitustyön perussääntö

Niemi tiivistää työnjaon yhteen lauseeseen, jota hän kutsuu ehdottomaksi ohjenuoraksi:

Hallituksen puheenjohtaja johtaa hallitusta ja toimitusjohtaja johtaa yhtiötä. Nämä roolit eivät saa mennä sekaisin.

Ja sen ympärille rakentuu hänen näkemyksensä kokoonpanosta, joka elää yhtiön mukana:

Alussa hallituksessa on paljon foundereita. Jossain vaiheessa he huomaavat tarvitsevansa ulkopuolista osaamista, ja Niemi tulee usein ainoana ulkopuolisena — ja päätyy puheenjohtajaksi.

Noin 10 miljoonan liikevaihdossa tai sadassa hengessä tulee kynnys: pitää alkaa katsoa hallintoa, palkata viimeistään siinä kohtaa talousjohtaja ja kehittää raportointia. Governance-asiat alkavat kertyä.

Sen jälkeen mukaan tulee pikkuhiljaa riippumattomia jäseniä. Niemen oma preferenssi on selkeä ja se perustuu itsetuntemukseen:

Vaikka ymmärrän kohtuullisen paljon yhtiön taloudesta, en ole siinä mielessä mikään ekspertti. Siksi tykkään että hallituksessa on talousihminen, joka toimii myös CFO:n sparrauskumppanina — ja monta kertaa siinä on sitten valmis tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, jos listaudutaan.

Perustajien läsnäolon etu on toinen kuin yleensä ajatellaan:

Kun he ovat mukana, hallituksen kokoukset ovat vähän erilaisia, mutta siellä tiedetään ihan tarkkaan mitä firmassa tapahtuu. Jos katsotaan isoa pörssiyhtiötä, jossa melkein kaikki ovat riippumattomia, niin olet aivan täysin toimitusjohtajan kertoman ja raportoinnin varassa.

Ja siihen liittyy Niemen kritiikki isojen yhtiöiden hallitustyötä kohtaan: materiaalin määrä kasvaa, ja sinulla saattaa olla satoja sivuja luettavaa ennen kokousta. Se ei ole ehkä ihan tarkoituksenmukaista.

Siksi hän viihtyy pienemmissä yhtiöissä. Siellä tapahtuu enemmän, siellä on enemmän ruudin räminää, liiketoiminta on yksinkertaisempaa ja siten hallittavampaa — ja mikä tärkeintä, siellä voi kontribuoida liiketoimintaan eikä vain johtaa governancen kautta.

Miettisen luonnehdinta Niemestä puheenjohtajana on jakson hauskin sivuhuomio: vaikka osaat hommassa, missään tapauksessa sinua ei pidetä kusipää-HPJ:nä.

Se yhtiö, josta hän on ylpein

Kysyttäessä yhtä unohtunutta tarinaa vastaus tulee heti, eikä se ole listautuminen.

Ehkä se firma, mistä mä olen kaikkein ylpein, on ICEYE.

Niemi oli advisory boardin puheenjohtaja kuusi vuotta, aivan alusta lähtien. Alkutilanne oli tämä:

Mulle soitettiin ja sanottiin, että nyt on yksi niin hullu projekti, että sun pitää nähdä tämä. Ja mä menin katsomaan Otaniemeen. Se tuntui niin kaukaiselta. Se oli todellista rocket sciencea.

Perustajat olivat päättäneet ryhtyä tekemään mikrosatelliitteja, joissa on tutka. Siitä se lähti; Lifeline tuli rahoittajaksi, sitten yhdysvaltalaisia sijoittajia, ja jossain vaiheessa advisory boardilla ei enää ollut virkaa, koska varsinaisia sijoittajia oli mukana niin paljon.

Kun katsoo niitä kavereita ja sitä menestystä — satelliittifirma Suomesta. Jos pitää yksi success story sanoa, niin tämä on se, mistä tulee kaikkein parhaat vibat.

Mitä tästä kannattaa muistaa

• Hallitus on pääomasijoittajan päävaikuttamiskanava. Ei mennä sössimään operatiiviselle puolelle — vaikutetaan hallituksen kautta.
• Siili avasi First Northin aikana, jolloin siellä ei ollut yhtään aidosti kasvua hakevaa yhtiötä. Anti oli pieni, osakemyyntiä ei ollut, ja haettu asia oli pörssipaikka.
• Pörssipaikka on työkalu, ei päämäärä: heti listautumisen jälkeen viisi yritysostoa peräkanaa, jokainen omilla osakkeilla, joilla sitoutettiin ihmiset.
• Ankkurisijoittajat ovat kriisin ratkaisu, eivät muodollisuus. Bilot uskalsi listautua maaliskuussa 2020, koska ankkureilta kysyttiin suoraan ja kaikilta tuli peukku.
• Peruttu anti on pahin lopputulos, ja syy on yleensä laiskuus ankkurikirjassa ja liika luottamus yleisökirjaan.
• Fuusiossa sovi ensin vaihtosuhteesta. Kun pääperiaate on kiinni, loput on helppo viedä eteenpäin.
• Kolme syytä listautua: omistajat eri sykleissä, likvidi osake pankkisuhteessa, ja osake yrityskauppavaluuttana.
• Tekninen listautuminen on non-eventti — listing without selling shares is like dancing with your mother.
• Pääomasijoittaja ei aina halua IPOa, koska lock-up estää myymästä kaikkea kerralla.
• SaaS-transformaatio tekee kuopan kassavirtaan, vaikka asiakasmäärä kasvaisi. Se pitää tietää etukäteen.
• Käenpoikaongelma: penkillä istuvien omat tuotteet eivät ole ilmaisia, koska tuotetta on kivempi tehdä kuin asiakasta kohdata. Ohjelmistotuote ja ohjelmistokonsultointi ovat kaksi eri liiketoimintamallia.
• Puheenjohtaja johtaa hallitusta, toimitusjohtaja johtaa yhtiötä. Roolit eivät saa mennä sekaisin.
• 10 M€ liikevaihtoa tai 100 henkeä on kynnys, jossa tarvitaan talousjohtaja ja raportointi.
• Perustaja hallituksessa on korva maata vasten. Täysin riippumattomassa hallituksessa olet toimitusjohtajan raportoinnin varassa.

GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Neuvottelija-podcastin jakso 123 (julkaistu 27.2.2022, kesto 48:34) — Sami Miettisen vieraana Petri Niemi, monen yhtiön hallituksen puheenjohtaja, aiemmin yhdysvaltalaisissa IT- ja telekomyhtiöissä ja CapManilla vuodesta 1999 kaksitoista vuotta, lopulta partnerina teknologiapuolen vetäjänä. HALLITUSTYÖN LOGIIKKA: hallitus on pääomasijoittajan päävaikuttamiskanava — ei puututa operatiiviseen toimintaan vaan vaikutetaan hallituksen kautta; nykyisistä rooleista mainitaan Insta. SIILI SOLUTIONS JA FIRST NORTH: ennen Siiliä First Northissa ei ollut yhtiöitä, jotka olisivat hakeutuneet sinne kasvaakseen — ei mitenkään aktiivinen markkina. Niemi meni mukaan vuotta ennen listautumista; yhtiö oli liitos useammasta yhtiöstä; eri omistajien erilaiset intressit ratkaistiin listautumisella; asiaa hierottiin pörssin ja neuvonantajien kanssa; julkisuutta tehtiin tietoisesti; anti oli pieni eikä siinä ollut osakemyyntiä — haettiin pörssipaikkaa. Sen jälkeen noin viisi yritysostoa peräkanaa omilla osakkeilla, joilla sitoutettiin ihmiset. Miettinen sai osakkeistaan 350 % voiton. DETECTION TECHNOLOGY: Miettinen ei uskonut keissiin (oma teknologia + uusi tehdas Kiinaan) ja oli väärässä; korona jakoi yhtiön niin että lääketieteen puoli menestyi ja turvapuoli kärsi; Niemi on koulutukseltaan fyysikko. BILOTIN LISTAUTUMINEN MAALISKUUSSA 2020: Niemi nähnyt yhtiön 2015, puheenjohtajana ~2017; perustajat 40+ eivätkä halunneet kassata ulos; listautuminen keskelle koronaromahdusta onnistui, koska ankkurisijoittajilta kysyttiin suoraan ja kaikilta tuli peukku ylös. Yleistys: First Northin pienissä anneissa lukittaudutaan isoihin ankkureihin, jolloin yleisöannin osuus jää pieneksi — se luo turvallisen pohjan. Miettinen teki saman ylikorostetusti Norhydrossa (8 M€ anti, 7× ylimerkintä), koska peruttu anti on pahin lopputulos; Tanskan markkina meni pilalle parista huonosta annista. MITÄ BILOT ON: ei SAP-talo — SAP on dieselmoottori suuryritysten konehuoneessa ja Bilot tekee sen ympärillä olevat järjestelmät, esimerkiksi B2B-verkkokaupan joka osaa keskustella moottorin kanssa. Motley Agency ostettiin design-kyvykkyydeksi; Vincit oli tehnyt vastaavan liikkeen aiemmin. BILOTIN JA VINCITIN FUUSIO: nauhoitushetkellä vielä yhtiökokousten päätettävänä; Niemi oli aiemmin myös Vincitin puheenjohtaja ja tunsi pääomistajan; toteutettiin fuusiona ja osakevaihtona, ja ensin sovittiin vaihtosuhteesta — kun pääperiaate on kiinni, loput etenee. Vertailukohtia: käteiskaupan eri dynamiikka, Metso ja Tamfelt (osakevaihto, molemmat nousivat), Boreo ja Sievi Capital (kaatui). Yhdistymissopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2022 ja sulautuminen toteutui: kaupankäynti sulautumisvastikeosakkeilla alkoi 1.7.2022. MIKSI LISTAUTUA: omistajat eivät ole samassa syklissä (ikääntyminen, exit-tarpeet); likvidi osake helpottaa pankkisuhdetta; osake on yrityskauppavaluuttaa. Likviditeettiongelmaa ratkoi aikanaan osin Privanet. Tekninen listautuminen (esimerkkinä Loihde eli vanha Anvia: 40 M€ kassaa, 10 000 osakkeenomistajaa, ei rahantarvetta) on non-eventti — Miettisen Credit Suisse -esimiehen sanoin listing without selling shares is like dancing with your mother, you go through the motions, but it doesn’t quite satisfy anybody. PRE-IPO: seitsemän listautumista; osassa IPO ei ollut luonteva valinta (Bilot — ei edes mietitty aluksi), osassa selvä (Next Games); LeadDeskissä yhden rahaston exit-paine käynnisti pohdinnan, eikä listautumisajatus ollut Niemen oma. Huomio: pääomasijoittajat eivät aina halua IPOa, koska lock-up estää myymästä kaikkea kerralla. SAAS: LeadDesk on puhdasoppisin SaaS-firma — perustajat mallinsivat MRR:n ja ARR:n alusta asti; M-Files teki transformaation lisenssimyynnistä; Niemi on puheenjohtajana Clausionissa, jonka Verdane spinnasi ulos Baswaresta. Transformaatio tekee kuopan kassavirtaan vaikka asiakasmäärä kasvaa. KÄENPOIKAONGELMA: myytti että penkillä istuvien omat tuotteet eivät maksa mitään; todellisuudessa niistä tulee resursseja syöviä käenpoikia, koska tuotetta on kivempi tehdä kuin kohdata asiakas. Niemen linjaus: puhtaassa konsultointiyhtiössä ne pitää eristää ulos ja rahoittaa erikseen, koska ohjelmistotuoteyhtiö ja ohjelmistokonsultointiyhtiö ovat kaksi eri liiketoimintamallia. Miettinen: Reaktor osaa spinnata paremmin. HALLITUSTYÖ: ehdoton ohjenuora on että puheenjohtaja johtaa hallitusta ja toimitusjohtaja johtaa yhtiötä. Kokoonpano elää: alussa foundereita, 10 M€ liikevaihdossa tai 100 hengessä tarvitaan talousjohtaja, raportointi ja governance, sitten riippumattomia jäseniä. Niemen preferenssi on talousihminen hallituksessa CFO:n sparrauskumppaniksi ja valmiiksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi. Perustaja hallituksessa on korva maata vasten — täysin riippumattomassa isossa pörssiyhtiössä ollaan toimitusjohtajan raportoinnin varassa ja materiaalia voi olla satoja sivuja kokousta kohti. Niemi viihtyy pienemmissä yhtiöissä, joissa voi kontribuoida liiketoimintaan eikä vain governanceen. MUUT ROOLIT: Verdane Clausionissa, useita Tesi-keissejä joista Eniram myytiin Wärtsilälle, perheyhtiöistä Liana Technologies (vanha Koodiviidakko, Oulu) jossa dual-prosessin päätteeksi ostajaksi tuli Ilkka-yhtymä, sekä Lounea, vanha Finnet-yhtiö jolla on kymmeniätuhansia osakkaita ja joka on Suomen nopeimmin kasvava kuiturakentaja ja Visman jälleenmyyjä. YLPEIN SAAVUTUS: ICEYE — Niemi oli advisory boardin puheenjohtaja kuusi vuotta aivan alusta; hänelle soitettiin että nyt on yksi niin hullu projekti, että sun pitää nähdä tämä; Otaniemessä mikrosatelliitteja, joissa on tutka, todellista rocket sciencea; Lifeline rahoittajaksi. Satelliittifirma Suomesta.

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English