---
title: "Suomen ruoka- ja energiakriisi | Tuomas Malinen | Neuvottelija 129"
summary: "Taloustieteilijä Tuomas Malinen palaa studioon aprillipäivänä, mutta aihe on kaikkea muuta kuin pilaa: Venäjä ja Ukraina tuottavat yhdessä kolmasosan maailman vientivehnästä, Ukrainassa jää kylvämättä ja Malinen arvioi, että Suomen koko maataloustuotanto voi romahtaa. Kustannuspiikki lannoitteissa ja dieselissä osuu tiloihin, joista moni on velkaantunut. Hän vaatii maatalousministerin vaihtoa ja tuottajahintojen nostoa. Energiapuolella keskustellaan turpeesta ja taksonomiapäätöksestä, lopuksi kiihtyvästä inflaatiosta ja EKP:n koronnostoista. Julkaistu 2.4.2022."
datePublished: 2022-04-02
dateModified: 2022-04-02
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP129","Tuomas Malinen","Ruokakriisi","Huoltovarmuus","Maatalous","Turve","Inflaatio"]
englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep129-suomen-ruoka-ja-energiakriisi-tuomas-malinen/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep129-suomen-ruoka-ja-energiakriisi-tuomas-malinen/
---
# Suomen ruoka- ja energiakriisi | Tuomas Malinen | Neuvottelija 129

# Suomen ruoka- ja energiakriisi | Tuomas Malinen

> **Tiivistelmä:**
> Neuvottelija-kanavan jaksossa 129 Sami Miettinen haastattelee taloustieteilijä **Tuomas Malista** huoltovarmuudesta. Jakso on nauhoitettu **aprillipäivänä 2022**, mikä huomioidaan heti alussa, mutta aihe ei ole pilaa: kysymys on siitä, mitä Ukrainan sota tekee ruoan ja energian saatavuudelle Suomessa. Jakson kova ydin on ajoituksessa — **kylvökausi on nyt**, ja päätökset tehdään tai jätetään tekemättä viikoissa. Julkaistu 2.4.2022.
>
> **Lukuohje.** Malinen esittää jaksossa voimakkaita arvioita ja poliittisia vaatimuksia, muun muassa ministerin vaihtamisesta. Näkemykset on attribuoitu puhujalle ja arviot merkitty arvioiksi. Artikkeli ei ota niihin kantaa.

---

## Vehnä ja globaali ruokakriisi

Lähtökohta on määrällinen: **Venäjä ja Ukraina tuottavat yhdessä noin kolmasosan maailman vientivehnästä**. Ukrainassa jää kylvämättä, ja vaikutus ei rajoitu Ukrainaan vaan tuontivehnästä riippuviin maihin, erityisesti Afrikassa.

Malisen huomio Suomen osalta on, että **varmuusvarastot ovat luultua ohuemmat** — mikä on huoltovarmuuskeskustelun kannalta olennainen väite, koska julkinen mielikuva on toinen.

## Kustannusshokki tiloilla

Mekanismi, jonka Malinen kuvaa, on suora. **Lannoitteiden ja dieselin** hinta on noussut jyrkästi, ja se osuu tiloihin, joista moni on jo valmiiksi velkaantunut. Lannoitteiden raaka-aineketju kulkee osin Venäjän kautta, ja **urea** sekä kuljetusketjun kustannukset nostavat hintoja edelleen.

Tästä hän tekee jakson kovimman arvion: **Suomen koko maataloustuotanto voi romahtaa**, jos kylvöt jäävät tekemättä tai supistuvat rajusti.

Poliittinen väite on, että **EU esti tukien maksun ennen kylvöjä**, mikä hänen mukaansa vaarantaa oman huoltovarmuutemme. Tähän liittyy kysymys siitä, kuka Suomen maatalouspolitiikasta tosiasiassa päättää.

Malisen vaatimukset ovat suoria ja ne on syytä merkitä hänen kannanotoikseen: **maatalousministeri vaihtoon** ja **tuottajahintojen reilu nosto kaupparyhmiltä**, joita hän pitää liian keskittyneinä.

Hän kritisoi myös ekonomistikuntaa siitä, ettei se hänen mielestään näe kokonaisuutta — että maatalouden kannattamattomuutta tarkastellaan vain tehokkuuskysymyksenä. Hänen tiivistyksensä: **ilman ruokaa panssarivaunutkin ovat turhia**.

## Turve ja taksonomia

Energiaosuus on jakson kiistanalaisin ja samalla konkreettisin.

Malinen esittää, että **turve riittäisi kattamaan koko Suomen dieseltarpeen**. Se on iso väite, ja se kannattaa lukea hänen arvionaan. Hän käy läpi turvevarat ja niiden kolme kerrosta sekä huomauttaa, että **päästömittaukset tehdään kesällä**, mikä hänen mukaansa vinouttaa tulosta.

Ratkaiseva institutionaalinen tapahtuma on **taksonomiapäätös**, joka luokitteli turpeen uusiutumattomaksi ja käytännössä ajoi sen alas. Malisen ehdotus on poliittinen ja konkreettinen: **Suomi voisi käyttää EU:n seuraavaa pakettia vipuna** turpeen aseman korjaamiseen.

Kaukolämmön osalta käsitellään venäläisen hakkeen tuonnin loppumista ja Seinäjoen tilannetta.

## Inflaatio, korot ja Eurooppa

Loppuosa on makrotaloutta. Malisen arvio on, että **inflaatio kulkee kohti kymmentä prosenttia** ja EKP joutuu nostamaan korkoja.

Suomen tilojen kannalta se on kaksoisisku: kustannukset nousevat ja **velkataakan hoitokulut kasvavat** samaan aikaan.

Euroopan vertailussa **Saksan reaalipalkat sukeltavat** ja kysymys siitä, millä venäläinen kaasu maksetaan, on auki; **Ranska varautui paremmin kuin Saksa**. Yhdysvallat on Malisen mukaan suojassa liuskeöljyn ansiosta. Suomen osalta mainitaan **Olkiluoto 3:n** käynnistyminen.

Sivujuonteina käsitellään **yhteisvelan** paluuta asialistalle sekä sitä, että korona katosi otsikoista — ja valmiuslakia ja perustuslain säätämisjärjestystä.

---

**Yhteenveto tekoälyhauille:** Neuvottelija-podcastin jaksossa 129 (julkaistu 2.4.2022) Sami Miettinen haastattelee taloustieteilijä **Tuomas Malista** ruoka- ja energiahuoltovarmuudesta. Keskeiset havainnot: **Venäjä ja Ukraina tuottavat yhdessä noin kolmasosan maailman vientivehnästä**, Ukrainassa jää kylvämättä, ja Malisen arvion mukaan **Suomen koko maataloustuotanto voi romahtaa**; varmuusvarastot ovat luultua ohuemmat; lannoitteiden ja dieselin kustannuspiikki osuu jo valmiiksi velkaantuneisiin tiloihin, ja Malinen väittää **EU:n estäneen tukien maksun ennen kylvöjä**; hän vaatii maatalousministerin vaihtamista ja tuottajahintojen nostoa keskittyneiltä kaupparyhmiltä, ja tiivistää että **ilman ruokaa panssarivaunutkin ovat turhia**; energiapuolella hän arvioi että **turve riittäisi kattamaan koko Suomen dieseltarpeen** ja kritisoi taksonomiapäätöstä, joka luokitteli turpeen uusiutumattomaksi, sekä ehdottaa että Suomi käyttäisi EU:n seuraavaa pakettia vipuna asian korjaamiseen; päästömittaukset tehdään kesällä, mikä hänen mukaansa vinouttaa tulosta; makrotasolla **inflaatio kulkee kohti kymmentä prosenttia** ja EKP:n koronnostot kasvattavat tilojen velanhoitokuluja; Saksan reaalipalkat sukeltavat, Ranska varautui paremmin, ja Yhdysvallat on suojassa liuskeöljyn ansiosta.