EP134 · Talous · 2022-04-25
Pääomasijoittaminen Saksassa ja Japanissa | Lehtonen, Nilsen | Neuvottelija 134
Redstone VC:n Oskari Lehtonen ja Nordic Ninja VC:n Claes Mikko Nilsen kertovat, miten pääomasijoittamisen mallit eroavat silloin kun rahan takana on saksalainen perheyritys tai japanilainen teollisuusjätti. Nilsen avaa, miksi Panasonic, Honda, Omron ja Japanin valtiollinen pankki päättivät kanavoida sata miljoonaa euroa Pohjoismaihin ja Baltiaan ja miksi rahaston täydellinen itsenäisyys oli ehto koko hankkeelle. Keskustelussa käydään läpi LP- ja GP-rakenteet, exit-kanavat sekä se, miksi Euroopan rahastoissa on lähes aina julkista rahaa ja Yhdysvalloissa ei koskaan. Julkaistu 25.4.2022.
Pääomasijoittaminen Saksassa ja Japanissa | Lehtonen, Nilsen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 134 Sami Miettisen vieraina ovat Oskari Lehtonen (Redstone VC) ja Claes Mikko Nilsen (Nordic Ninja VC). Molemmat hallinnoivat rahaa, joka tulee teollisilta omistajilta — saksalaisilta perheyrityksiltä ja japanilaisilta suuryhtiöiltä — eikä perinteisiltä institutionaalisilta sijoittajilta. Siitä syntyy jakson kysymys: mitä tapahtuu, kun pääoman takana on toimiala eikä vain tuotto-odotus. Julkaistu 25.4.2022.
Kaksi mallia, sama käyrä
Jakso alkaa riskin ja tuoton käyrästä ja siitä, missä kohtaa sitä vieraat toimivat.
Redstone tekee kahta eri liiketoimintaa: omaa sijoittamista ja palvelua suuryrityksille teollisessa pääomasijoittamisessa. Kohteita etsitään järjestelmällisesti — crawlerit ja analyytikot tuottavat pitkiä listoja. Lehtosen huomio markkinasta on kiinnostava: investointipankit puuttuvat tästä myynnistä kokonaan, eli kyse on markkinasta, jota ei välitetä perinteisesti.
Nordic Ninja hallinnoi japanilaista rahaa suomalaisella rakenteella. Taustalla ovat Panasonic, Honda, Omron ja Japanin valtiollinen pankki, ja liikkeelle panevana voimana oli ministeritason aloite. Yhteensä sata miljoonaa euroa kanavoitiin Pohjoismaihin ja Baltiaan.
Miksi itsenäisyys oli ehto
Tämä on jakson tärkein rakenteellinen havainto, ja se koskee jokaista yrittäjää, joka harkitsee korporaatiorahaa.
Nilsenin mukaan rahaston täydellinen itsenäisyys oli ehto koko hankkeelle. Syy on siinä, mitä korporaatioraha muuten tekee:
Korporaatioraha on jäykkää ja hidasta.
Jos sijoituspäätökset kulkevat emoyhtiön prosessien läpi, rahasto ei pysty toimimaan kasvuyrityksen aikataulussa. Itsenäisyys ei siis ole periaatekysymys vaan toimintakyvyn ehto.
Vieraat varoittavat myös kasvuyrittäjää teollisen sijoittajan riskeistä ja antavat konkreettisen neuvon: vetoehdoista kannattaa kieltäytyä. Yksi teollinen omistaja, jolla on veto-oikeus, voi lukita yhtiön tulevat vaihtoehdot.
Vastapainoksi Nilsen sanoo jotain, joka kääntää odotuksen: raha ei ole japanilaisille edes tärkeintä — arvo on pääsyssä teknologiaan ja markkinaymmärrykseen. Samoin saksalaiset omistajat antavat ennen kaikkea markkina-asiantuntijuutta. Esimerkkeinä mainitaan Einride ja Panasonicin sähköautoakut sekä PlanRadar.
LP, GP ja se, miksi Eurooppa on erilainen
Jaksossa avataan perusrakenteet selkeästi: mitä LP ja GP tarkoittavat ja millaiset kannustimet rahaston hallinnoijalla on. Samalla tehdään erottelu, joka on yrittäjälle olennainen: menevätkö rahat yhtiölle vai omistajille.
Rakenteellinen ero maailmanosien välillä on jakson terävin yksittäinen havainto:
Euroopassa rahastoissa on lähes aina julkista rahaa mukana. Yhdysvalloissa ei koskaan.
Siihen liittyy selitys sille, miksi Yhdysvaltojen arvostukset ovat eri luokkaa, sekä havainto, että eläkerahastot ovat löytäneet alkuvaiheen sijoittamisen.
Exit-puolelta tulee jakson kiinnostavin markkinahuomio: satakertaiset tuotot tehdään pörssin ulkopuolella, ja pörssiin ei tarvitse enää mennä samalla tavalla kuin ennen. Yksityiset markkinat ovat kasvaneet niin syviksi, että listautuminen on valinta eikä välttämättömyys.
Neuvot yrittäjälle
Loppuosa on käytännöllinen ja se kannattaa lukea sellaisenaan.
- Milloin kannattaa ottaa yhteyttä: kun on traction, mikä tarkoittaa maksavia asiakkaita — ei käyttäjiä, ei kiinnostusta
- Rahasto avaa ovia myös ilman sijoitusta, eli kontakti kannattaa ottaa vaikkei kierros olisi ajankohtainen
- Pitchaus on ammattimaistunut kymmenessä vuodessa — taso on noussut
- Raha pitää saada asiakkailta eikä sijoittajilta
Viimeinen on jakson tiivistys ja se osoitetaan myös toiseen suuntaan: sijoittajien pitää myös viestiä odotuksensa selvästi, koska väärinymmärretty odotus on molemminpuolinen ongelma.
Sivujuonteina käsitellään Japanin keiretsuja, teollista murrosta ja Industry 4.0:aa, alueellisia kasvurahastoja sekä sitä, voisiko Pohjoismaissa olla yhteisrahasto. Nordic Ninjan toinen rahasto oli nauhoitushetkellä jo mietinnässä.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 134 (julkaistu 25.4.2022) Sami Miettisen vieraina ovat Oskari Lehtonen (Redstone VC) ja Claes Mikko Nilsen (Nordic Ninja VC), jotka hallinnoivat teollisilta omistajilta tulevaa pääomaa. Keskeiset havainnot: Nordic Ninjan taustalla ovat Panasonic, Honda, Omron ja Japanin valtiollinen pankki, ja ministeritason aloite kanavoi sata miljoonaa euroa Pohjoismaihin ja Baltiaan; rahaston täydellinen itsenäisyys oli ehto koko hankkeelle, koska korporaatioraha on muuten jäykkää ja hidasta eikä pysy kasvuyrityksen aikataulussa; kasvuyrittäjän kannattaa kieltäytyä vetoehdoista, koska teollinen omistaja voi lukita tulevat vaihtoehdot; raha ei ole japanilaisille tärkeintä vaan pääsy teknologiaan, ja saksalaiset omistajat antavat markkina-asiantuntijuutta; Redstone etsii kohteita crawlereilla ja analyytikoilla markkinassa, josta investointipankit puuttuvat kokonaan; rakenteellinen ero on että Euroopassa rahastoissa on lähes aina julkista rahaa ja Yhdysvalloissa ei koskaan, mikä selittää osan arvostuseroista; satakertaiset tuotot tehdään pörssin ulkopuolella eikä pörssiin tarvitse enää mennä; yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä kun on tractionia eli maksavia asiakkaita, ja raha pitää saada asiakkailta eikä sijoittajilta.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English