--- title: "SVB Pankkikriisi vaihe vaiheelta | Jyri Engeström | Neuvottelija 182" summary: "Yes VC:n Jyri Engeström kertoo Silicon Valley Bankin romahduksen päivä päivältä sisältä päin — jakso on nauhoitettu 16.3.2023, viikko tapahtuman jälkeen. Kyse ei ollut tavanomaisesta pankkipaosta: pankin taseessa ei ollut roskaa vaan matalan koron aikana ostettuja valtionpapereita, ja rahat lähtivät sekunneissa, koska yli 90 prosentilla asiakkaista oli talletuksia yli 250 000 dollarin suojarajan. Engeström kertoo myös neuvoneensa omaa portfoliotaan siirtämään rahat pois ja pitää sitä jälkikäteen virheenä. Jakson tarkin havainto on, että laukaisin ei ollut Peter Thiel vaan maanantain palkkapäivä: Yhdysvalloissa on turvallisempaa irtisanoa kuin jättää palkka maksamatta. Lopussa korkojen käänne, talletussuojan ratkaisematon ongelma ja GPT-4:n juuri alkanut tekoälyvuosi. Julkaistu 16.3.2023." datePublished: 2023-03-16 dateModified: 2023-03-16 lang: fi section: economy sections: ["economy","tools"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP182","Jyri Engeström","Silicon Valley Bank","Pankkikriisi","Venture capital","Talletussuoja","Venture debt","Korkoriski","Yes VC","GPT-4"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep182-svb-pankkikriisi-jyri-engestrom/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep182-svb-pankkikriisi-jyri-engestrom/ --- # SVB Pankkikriisi vaihe vaiheelta | Jyri Engeström | Neuvottelija 182 # SVB Pankkikriisi vaihe vaiheelta | Jyri Engeström > **Tiivistelmä:** > Jaksossa 182 Sami Miettinen haastattelee **Yes VC:n Jyri Engeströmiä** Silicon Valley > Bankin romahduksesta. Jakso on nauhoitettu **16.3.2023**, kahdeksan päivää kriisin > alettua, ja se on ensikäden kuvaus siitä mitä piilaaksossa tapahtui — ei jälkiviisas > analyysi. Julkaistu 16.3.2023. --- ## Miksi tämä ei ollut tavallinen pankkipako Miettinen tekee heti kärkeen erottelun, joka kannattaa lukea huolella, koska se kääntää tavanomaisen tarinan päinvastoin. **Tavallinen pankkipako menee näin:** pankki on tehnyt riskaabeleja sijoituksia tasepuolella, niistä tulee tappioita, tallettajat näkevät aukon ja lähtevät. **SVB:ssä meni toisin päin.** Taseessa ei ollut roskaa. Siellä oli lähes riskittömiä valtion arvopapereita ja kiinteistövakuudellisia lainoja, jotka oli ostettu **matalan koron aikana** ja jouduttiin nyt myymään tappiolla likviditeettisyistä. Keskiviikon päivitys kertoi tappioista ja pienestä osakeannista niitä kattamaan, ja se oli sytyke. Se mikä teki tästä poikkeuksellisen nopean, oli asiakaskunta. Engeströmin mukaan **yli 90 prosentilla asiakkaista oli talletuksia yli 250 000 dollarin vakuutusrajan**, koska ne olivat käytännössä kaikki startuppeja, joilla on pääomasijoittajien rahoitusta. > Tämä on varmaan maailmanhistorian nopein tällainen bank run. Se kävi hirveän nopeasti. ## Engeströmin oma osuus, jonka hän kertoo itse Tämä on jakson rehellisin kohta, ja se on syytä nostaa esiin, koska vieras ei suojele itseään. Kysyttäessä oliko hän mukana "Peter Thielin ennakkovaroitusringissä", Engeström oikaisee ensin tosiseikan: hänen kokemuksensa mukaan **mitään varsinaista rinkiä ei ollut**, eikä Peter Thiel henkilökohtaisesti ollut siinä mukana. Kyse oli muutamista finanssi-ihmisistä Founders Fundissa — organisaatiossa, jonka Thiel alun perin perusti mutta joka Engeströmin sanoin pärjää nykyään aika hyvin ilmankin häntä. Viesti oli, että Founders Fundin portfolioyhtiöille oli annettu ohjeistus laskea talletustensa määrää SVB:ssä. Ja sitten hän kertoo mitä itse teki: > Näin jälkikäteen ajateltuna tein virheen siinä, että mä neuvoin meidän portfoliota > irrottautumaan sieltä pankista. Se oli tavallaan ilmiselvää, että jos kaikki tekee > tämän, niin tämä pankkihan kaatuu. Hän arvioi, etteivät liikkeelle lähteneet ymmärtäneet mitä olivat saamassa aikaan. Hän itse neuvoi vielä keskiviikkona siirtämään vain muutaman kuukauden palkanmaksun verran varatilille, koska piti mahdottomana että tilanne eskaloituisi pankin kaatumiseen asti — **ja oli väärässä.** ## Miksi pääomasijoittaja oli itse pulassa Engeström antaa tässä 30 sekunnin oppitunnin siitä, miten rahasto toimii, ja se selittää miksi kriisi osui juuri pahimpaan hetkeen. Rahastolla ei normaalisti ole rahaa tilillä. Pääomaa **kutsutaan** sijoittajilta vasta kun sijoitus tehdään, ja muuten tilin pitäisi olla lähes nollassa. Yes VC oli kutsunut useita miljoonia kolmeen tulossa olevaan sijoitukseen. Yksi ehdittiin tehdä; kaksi viivästyi, kuten viime hetken neuvotteluissa tapahtuu. > Yhtäkkiä meidän LP-raha on nyt at risk, mitä normaalisti ei koskaan pitäisi tapahtua. Korjausliike, jota hän kertoo käyvänsä läpi omien sijoittajiensa kanssa, on rakenteellinen: otetaan lainaa, tehdään sijoitus lainarahalla, ja kutsutaan pääoma vasta kun sijoitus on tehty — jolloin raha käy tilillä vain hetken. Sivutuotteena se parantaa rahaston IRR:ää. Hän lisää kuivasti, ettei rahasto ole cash management -lafka, joka yrittäisi saada käteiselle tuottoa: *se ei ole meidän duuni.* Miettinen huomauttaa, että pääomasijoitusmaailmassa tehtiin nollakorkoaikaan vastaavaa IRR-optimointia lyhyillä lainoilla, mutta että käytäntö on korkojen noustua kadonnut. ## Se mikä oikeasti laukaisi paniikin: palkkapäivä Tämä on jakson tärkein yksittäinen korjaus julkiseen kertomukseen, ja Engeström esittää sen nimenomaan korjauksena. > Tästä paljon puhuttiin, että tämä oli Peter Thielin syytä, kun hän aloitti tämän bank > runin. Mä vaan haluaisin vähän korjata sitä, että kyllä siinä enemmän vaikutti se, että > **tämän viikon maanantai oli Amerikassa palkkapäivä.** Pankki kaatui perjantaina — päivää ennen palkanmaksua. Kymmenillä tuhansilla työntekijöillä oli palkka tulossa maanantaina, ja firmoilla miljoonien kulu edessä. Ja sitten se mekanismi, joka tekee tästä pahemman kuin miltä kuulostaa: > Jenkeissä, jos sä et maksa palkkaa sovitusti, niin sulle syntyy riski siitä, että > työntekijät voi haastaa sut oikeuteen. **Eli on turvallisempaa irtisanoa kuin jättää > palkka maksamatta.** Siitä seurasi Engeströmin sanoin *perverssi insentiivi*: yhtiöt alkoivat samanaikaisesti tehdä irtisanomissuunnitelmia ja etsiä hätälainoja. Perjantai-iltana ei näyttänyt lainkaan todennäköiseltä, että talletustileiltä saataisiin maanantaiksi muuta kuin se 250 000 dollaria, joka ei riittänyt palkkoihin. Hän kertoo olleensa itse tilanteessa, jossa perustajat kysyivät, löytyykö häneltä **henkilökohtaista rahaa** yhtiön palkkoihin. Sijoittajat joutuivat tekemään sitoumuksia lainata firmoille omaa rahaansa voimatta olla varmoja siitä, saisivatko sitä takaisin. Miettisen johtopäätös on se, joka kannattaa muistaa, kun tapausta myöhemmin kuvataan sijoittajien pelastuspakettina: > Tämä ei ollut venture capitalin kermaperseiden bailout, vaan tässä oli myös > henkilökohtaiset palkat ja yhtiöiden tulevaisuus. ## Mitä pankki oli piilaaksolle Tämä osuus selittää, miksi reaktio oli niin voimakas, eikä se ole pelkkää nostalgiaa. Silicon Valley Bank oli toiminut 40 vuotta ja oli Engeströmin mukaan **käytännössä ainoa pankki, joka ymmärsi miten startuppeja lainoitetaan.** Noin puolet kaikista venture-backed startupeista talletti rahansa sinne, ja käytännössä kaikki pääomasijoitusyhtiöt. Monilla perustajilla ja sijoittajilla oli lisäksi henkilökohtaiset talletuksensa samassa pankissa — pahimmillaan kaikki kolme keskitettynä yhteen paikkaan. Se oli myös johtava **venture debt** -lainoittaja. Engeström sanoo, että sadat startupit ja kymmenet rahastot ovat olemassaolonsa velkaa tälle pankille. Kontrasti vaihtoehtoihin on konkreettinen ja hieman koominen. Isot pankit eivät integroidu: > Esimerkiksi JPM, mä en ole vieläkään saanut auki tiliä. Eikä ne suostu edes ottamaan > pääomasijoittajia. Yes VC:n järjestelmät toimivat **Cartan** päälle, jossa on valmiit rajapinnat SVB:n kaltaisiin pankkeihin; vaihtoehtoina hän mainitsee First Republicin ja Mercuryn. Hän arvioi, että sama fundin hallinto vaatii Yhdysvalloissa puolitoista ihmistä, kun Euroopassa se voisi tarkoittaa kymmenkertaista määrää väkeä, koska automaatiota on vähemmän. (Euroopassa vastaavaa rakentaa **Vauban**, jonka Carta osti.) Tämä selittää myös lopputuleman: **yli 600 pääomasijoitusyhtiötä allekirjoitti vuorokaudessa vetoomuksen SVB:n jatkamisen puolesta** ja ilmoitti pitävänsä talletuksensa siellä. ## Käänne, jota kukaan ei odottanut Aikajana on jakson dramaattisin osa, ja se kannattaa esittää sellaisenaan. - **Keskiviikkona** kaikki näytti normaalilta. - **Torstaina** ohjeistus lähti liikkeelle ja rahat alkoivat liikkua. Valtaosa torstain jälkeen tehdyistä tilisiirroista **jäi loukkuun** eikä koskaan siirtynyt. - **Perjantaina** pankki kaatui. - **Viikonloppuna** kriisikokouksia. Engeströmin laskettelureissu Sveitsiin peruuntui. - **Sunnuntai-iltana** huhu, **maanantaina** vahvistus: talletukset taataan rajattomasti. Ja sitten kääntyi kaikki päälaelleen: > Tämä oli ainoa pankki, joka nyt olikin turvallinen. Yes VC perutti omat tilisiirtonsa. Engeströmin kuvaus tilanteesta on tarkka: *"let's hold your horses ja katsotaan tilanne, ettei nyt mennä ojasta allikkoon."* Pankille saatiin uusi johto — entinen Fannie Maen toimitusjohtaja, joka esittäytyi pääomasijoittajille Zoom-puhelussa. Engeström mainitsee sivulauseessa myös, ettei ollut varma edes uuden yhtiön nimestä, mikä kertoo miten tuoretta kaikki oli. Hän arvostaa viranomaisten nopeutta: *"ne ihan ilmaantui paikalle sinne tunneissa ja otti homman hoitoonsa"*, vaikka kommunikaatiossa olisi ollut parannettavaa. Miettisen ennuste pankin kohtalosta on maltillisempi: hän arvelee, että se **zombifioidaan** — talletussuojarahaston intressissä ei ole jatkaa kilpailijan toimintaa, joten siitä tulee säästöpossi, josta rahaa palautetaan. Engeström kertoo omien tietojensa perusteella toisin: SVB todennäköisesti jatkaa ja myydään, ja ostajakandidaatteja on useita — hän mainitsee General Catalystin pyrkimyksen koota konsortio ja General Atlanticin, joka oli lähes sijoittanut pankkiin kriisiviikon keskiviikkona. **Erimielisyys jää voimaan; kumpikaan ei tiennyt vastausta.** ## Signature Bank ja First Republic Miettinen nostaa esiin toisen kaatuneen pankin, Signature Bankin, joka oli profiloitunut juristeihin ja jolla oli jonkin verran kryptoexposurea. Engeströmin vastaus on paljastava: **"Signature Bank on mulle ihan uusi toimija."** Yhdysvalloissa on valtava määrä pieniä erikoistuneita pankkeja — *"tämän jälkeen varmaan vähemmän."* First Republicista ei viikon aikana tiedetty, olisiko se seuraava; Engeströmin mukaan sekin joutui ottamaan noin 70 miljardia lisärahoitusta. ## Miksi näin kävi: korkojen nousu ja kaksisuuntainen isku Engeströmin oma analyysi juurisyystä on kaksiosainen ja se on jakson analyyttisin kohta. **Ensin tase kasvoi liian nopeasti.** SVB:n talletuskanta oli parissa vuodessa noussut noin 50 miljardista yli 190 miljardiin — Miettinen antaa mittakaavan vertaamalla Nordean yli 600 miljardin taseeseen. Rahat oli sijoitettava jonnekin, ja ne sijoitettiin pieniriskisiin papereihin matalalla korolla. **Sitten virta kääntyi.** Kun korot nousivat, pääomasijoitusten määrä putosi dramaattisesti. Startupit lakkasivat saamasta uutta rahaa tileilleen ja alkoivat syödä olemassa olevia talletuksiaan, koska kasvu hidastui. Talletuskanta kääntyi laskuun juuri kun salkun arvo oli korkojen nousun takia miinuksella. > Ne eivät olleet valmistautuneet ollenkaan tähän yhteisefektiin. Ja siitä seuraa hänen varsinainen kysymyksensä, joka on rakenteellinen eikä syyttävä: miten järjestelmässä voidaan ottaa huomioon **startup-kentän syklisyys**, joka todennäköisesti tulee vielä toistumaan. ## Syyttelyvaihe Jakso tavoittaa poliittisen reaktion tuoreeltaan, ja molemmat osapuolet käsitellään samalla mitalla. **Ensimmäinen aalto:** tämä oli Trumpin vika, koska Dodd-Frankin sääntelyä purettiin pienten pankkien osalta. **Toinen aalto:** Tucker Carlson esitti, että syy oli "woke-tyyppien" täyttämä pankki. Miettinen kuittaa tämän: hallituksessa taisi olla kaksi tummaihoista ja yksi nainen, *"niin se on sitten woke-pankki."* Engeströmin luenta on, että republikaanien kannattaa kehystää tämä demokraattien epäonnistumiseksi ja toisen puolen Kalifornian rahapiirien ongelmaksi — ja että pääomasijoittajat osoittavat sormella myös toisiaan siitä, kuka bank runin aloitti. Johdon osakemyynneistä on jo vireillä oikeusjuttuja; kumpikaan ei sulje pois sitä, että joku joutuu vastuuseen. ## Venture debt selitettynä Hyödyllinen sivupolku kenelle tahansa kasvuyhtiön rahoitusta miettivälle. Venture debt on lainaa **voitettua asiakaskantaa ja sen ennustettavaa kassavirtaa vastaan** — tavallaan immateriaalimaailman ratkaisu vanhaan pankkiongelmaan, jossa vakuutena on yleensä kiinteistö tai muu tangible-assetti. Miettisen perustelu sille, miksi tuote ei ole pankille hullun riskinen: lainan saajat ovat tyypillisesti SaaS-yhtiöitä, joiden voitettu asiakas ei todennäköisesti churnaa vaan jatkaa vuodesta toiseen. Engeström tasapainottaa kuvan. Kaikki eivät saa sitä, ehdot voivat olla kovat, ja **pankki voi kutsua velan takaisin**, jos se katsoo kasvun pysähtyneen — mikä voi ajaa firman konkurssiin. Houkuttelevuus tulee siitä, että perustajat ovat usein jo laimentuneet eivätkä halua ottaa lisää VC-rahaa. ## Talletussuojan ratkaisematon ongelma Jakson loppuosa on laajempi ja se koskee myös suomalaista lukijaa. Miettinen muotoilee dilemman terävästi: järjestelmän likviditeettiin pitäisi pystyä luottamaan, mutta pankkiin pitäisi samaan aikaan pystyä nojaamaan vain 250 000 dollarin osalta. **Jonkun on kannettava ylimenevä riski — ilmaista riskiä ei ole.** Käytännön ratkaisu Yhdysvalloissa on **sweep-tili**: kun saldo ylittää rajan, ylimenevä osa hajautetaan päivän lopuksi automaattisesti muihin pankkeihin. Se ei riitä, että saman pankin sisällä on monta tiliä — kyse on pankkikohtaisesta suojasta. Suomen mittakaava on pienempi ja raja matalampi: **100 000 euroa**, joka ei riitä juuri minkään yhtiön kuukausipalkkoihin. Engeström teki kriisin aikana huvikseen kyselyn suomalaisten startupien WhatsApp-yhteisössä: **68 prosenttia käytti Nordeaa** ja vain noin 16 prosentilla oli enemmän kuin yksi pankki. Hänen huomionsa on, että keskittyneisyys on Suomessa **vielä suurempi** kuin piilaaksossa oli. Miettinen kuitenkin suhteuttaa riskin: Nordean tase on noin kolminkertainen SVB:hen nähden, ja talletuskanta on aivan toista laatua — pieniä, pääosin alle sadan tonnin talletuksia, ei hyperkytkeytynyttä joukkoa, joka voi siirtää kaiken minuuteissa. Ja euroalueen mittakaava tekee rajattomasta takuusta poliittisesti mahdottoman: pankkien tase on karkeasti 40 000 miljardia, josta noin 20 000 miljardia on samanlaista talletuskantaa. Rajaton suoja tarkoittaisi, että veronmaksajan pitäisi kantaa tuhansien miljardien riski. > Siihen ei oikein löydy poliittisia paukkuja. Engeströmin inhimillinen vastaväite kuuluu: *pitääkö nyt jokaisen ruveta bondiasiantuntijaksi?* Vaihtoehtoina keskustelussa vilahtavat kryptot, jotka nousivat kriisistä esiin hajautetun rahan argumentilla, ja keskuspankkien digitaalinen raha — josta Miettinen toteaa kuivasti, että asiakasinnostuksen taso on suunnilleen miinus kolme prosenttia. ## Korkojen käänne Lyhyt mutta olennainen makrohavainto. Inflaation vastaisessa taistelussa oli nostettu korkoja päättäväisesti ja myyty taseesta valtionvelkapapereita. Yhden piilaakson pankin kaatuminen käänsi markkinan korko-odotukset **melkein tuntien sisällä**: konsensukseksi tuli, että keskuspankit vetäytyvät ja lähtevät pelastamaan systeemiä, mikä taas nostaa omaisuusarvoja pienemmän diskonttokoron kautta. ## Mitä jaksosta jää käteen Kolme asiaa. **Nopeus oli asiakaskunnan ominaisuus, ei pankin.** Sama tase olisi kestänyt pidempään missä tahansa muussa pankissa. Se kaatui sekunneissa, koska tallettajat olivat hyperkytkeytynyt, online-oleva joukko, joka oli tottunut tekemään päätöksiä minuuteissa — ja koska lähes kaikilla oli talletuksia suojarajan yli. **Laukaisin oli palkkapäivä, ei kuuluisa sijoittaja.** Se, että Yhdysvalloissa on turvallisempaa irtisanoa kuin maksaa palkka myöhässä, muutti likviditeettiongelman välittömäksi työpaikkakriisiksi ja teki peruuttamisesta mahdotonta. **Talletussuojan ongelma jäi ratkaisematta.** Rajaton takuu synnyttää moraalikadon ja on euroalueella poliittisesti mahdoton; rajallinen suoja pakottaa jokaisen yhtiön rakentamaan oman hajautusjärjestelmänsä. Jakso ei ratkaise tätä, ja se on rehellistä — kumpikaan puhuja ei esitä, että ratkaisu olisi tiedossa. ## Huomio jakson ajankohdasta Jakso on nauhoitettu kahdeksan päivää kriisin alusta, ja se näkyy. Osa siinä esitetyistä arvioista on ennusteita, jotka kirjoitettiin auki ennen kuin tapahtumat olivat selvillä — erityisesti se, jatkaisiko SVB toimintaansa ja kaatuisiko First Republic. Jakson arvo on juuri siinä, että se on tilannekuva sisältä päin, ei jälkikäteen siistitty kertomus.