EP20 · Talous · 2020-05-19
Neuvottelijan haastatteluputki ja Puheenaihe | Sami Miettinen | Neuvottelija 20
Yhdeksän minuutin kanavapäivitys toukokuulta 2020, jonka sisällä on tiivis euroanalyysi. Miettinen kertaa Puheenaihe-kanavalla käydyn euron hajoamiskeskustelun, Italian rahoitustarpeen mittaluokan ja Saksan perustuslakituomioistuimen Karlsruhen ratkaisun EKP:n osto-ohjelmista. Hän kertoo myös, mitä hän suositteli eduskunnan talousvaliokunnalle huhtikuussa 2020: kansallinen tukkumaksujärjestelmä kuntoon ja varautuminen siihen, että keskuspankkirahoituksen kanava kytketään kotimaiseen kulutukseen, jos muut euromaat tekevät niin. Loput jaksosta on kanavan kuulumisia — mikrofonit, tulevat vieraat ja Discord.
Neuvottelijan haastatteluputki ja Puheenaihe | Sami Miettinen | Neuvottelija 20
Tiivistelmä: Lyhyt, kahdeksan ja puolen minuutin soolojakso toukokuulta 2020: puoliksi kanavapäivitys, puoliksi tiivistelmä siitä euroanalyysistä, jota Miettinen oli juuri esittänyt kahdessa paikassa — Puheenaihe-kanavalla ja eduskunnan talousvaliokunnassa.
Jakson raskain yksittäinen luku on Italian valtionvelka 2 600 miljardia euroa, josta noin kymmenesosa on uudelleenrahoitettava, päälle yli 10 prosenttia BKT:sta koronatuhojen kattamiseen — yhteensä helposti yli 500 miljardia euroa.
Jakson pysyvin osa on viiden kohdan kriisiajan kartta, jonka Miettinen kertoo esittäneensä talousvaliokunnalle. Kaksi niistä hän kertoo tässä auki.
Lukuohje. Tämä on 8 minuutin ja 52 sekunnin soolojakso, ja artikkeli on sen mittainen — ei tiivistelmä pitkästä keskustelusta vaan lähes koko sisältö. Skenaariot ovat toukokuun 2020 tilannekuvaa ja on syytä lukea aikaan sidottuina ennusteina, ei jälkikäteen arvioituina osumina.
Mistä jakso syntyi: Puheenaihe ja euron hajoaminen
Miettinen kertaa vierailunsa Puheenaihe-kanavalla, jossa Rami Kurimo haastatteli häntä yhdessä perussuomalaisten talouspoliittisen asiantuntijan ja markkinakommentaattori Juhani Huopaisen kanssa. Aihe oli suora: mitä eurolle tapahtuu, ja voisiko Italian myötä tapahtua jonkinlaista hajoamista.
Yli tunnin jaksossa käytiin läpi skenaariot. Miettinen tiivistää tässä sen, joka niistä on laskettavissa.
Italian mittaluokka
Ketju, jonka Miettinen esittää:
| Erä | Suuruus |
|---|---|
| Italian valtionvelka | ~2 600 mrd € |
| Vuosittain uudelleenrahoitettava osuus | ~10 % siitä |
| Koronatuhojen rahoitustarve (matkailu, teollisuus) | yli 10 % BKT:sta |
| Yhteensä | helposti yli 500 mrd € |
Ja siitä seuraava kysymys: entä jos markkinat eivät anna sitä Italialle?
Silloin ollaan Miettisen mukaan samassa tilanteessa kuin Kreikan kanssa vuosina 2012–2015 — pääomakontrollit, ja euroryhmän päätös rahoittaa ERVV:n ja EVM:n kautta sen verran kuin tarvitaan. Koronabondi on saman yritys uudessa muodossa.
Ero, jonka hän nostaa, on kokoluokka: Kreikka oli BKT:llä mitaten suunnilleen Suomen kokoinen. Italia ei ole.
Karlsruhe: se, mikä teki tästä oikeudellisen kysymyksen
Toukokuun 2020 uusi tekijä on Saksan perustuslakituomioistuimen ratkaisu Karlsruhessa: Bundesbank ei saisi osallistua EKP:n epätavallisiin operaatioihin, elleivät saksalaiset saa EKP:ltä kunnollista selvitystä siitä, miksi toimet ovat perusteltuja.
Miettinen kutsuu tätä erittäin mielenkiintoiseksi EU-oikeudelliseksi kysymykseksi ja sanoo aikovansa hakea siihen asiantuntijavieraan. Huomio on olennainen, koska se siirtää euron kohtalon markkinakysymyksestä toimivaltakysymykseksi.
Kriisiajan kartta: mitä hän suositteli talousvaliokunnalle
Miettinen kertoo, että häntä pyydettiin eduskunnan talousvaliokuntaan huhtikuussa 2020, ja että lisäksi yhden puolueen eduskuntaryhmä halusi kuulla samat suositukset. Hän huomauttaa olevansa sitoutumaton ja käyvänsä mielellään missä puolueessa tahansa, kunhan lähtökohtana on kansallinen etu.
Suosituksia oli viisi. Jaksossa hän avaa kaksi:
1. Kansallinen tukkumaksujärjestelmä kuntoon. Tämä on hänen ykkössuosituksensa. Perustelu on suora: jos euro pirstaloituu Kreikan tyyliin ja Italia on se, jonka kohdalla se tapahtuu, maksuliikenteen on toimittava kansallisesti. Hän toteaa, että valtiovarainministeriöllä on asiasta pitkälle viety hanke, joka pitää vain saada kiireellisenä loppuun. Aihetta käsitellään teknisesti jaksossa Teraeurot liikkeellä: Maksujärjestelmä | Henri Alakylä | Neuvottelija 11.
2. Varautuminen keskuspankkirahoituksen kanavaan. Jos Italia ratkaisee eurokriisinsä niin, että Italian keskuspankki — ehkä erillisluottolaitoksen kautta — rahoittaa valtion alijäämiä, saman pitäisi Miettisen mukaan olla mahdollista Suomessa, jossa alijäämät ovat sekin isot. Hänen ehdotuksensa erillisluottolaitokseksi on Kuntarahoitus, sitäkin taustaa vasten että kunnat ovat kovassa ahdingossa.
Perustelu ei ole innostus vaan symmetria:
Hölmöähän meidän olisi yrittää se repiä jostain omaisuutta myymällä tai verottamalla loputkin vähät kansallisvarallisuudet.
Ja siihen liittyvä havainto, joka toistuu Neuvottelijassa myöhemminkin: Suomi on aika köyhä länsimaa — toisin kuin esimerkiksi Italia, jossa kansalaisten varallisuutta on huomattavasti enemmän.
Miettisen oma euroajattelu jatkuu myöhemmin jaksossa Euro, ECU2 ja Hamilton | Sami Miettinen | Neuvottelija 347.
Kanavan kuulumiset
Jakson toinen puoli on avointa kanavapäivitystä, ja se on ajankuvana kiinnostavaa.
- Kasvu. Kanava oli juuri ohittanut Futucastin tilaajamäärässä. Tuomas Malisen jakso oli tulossa ensimmäisenä yli 10 000 katselukerran jaksona. Malisen kanssa oli sovittu, että koronakriisin askelia käydään läpi säännöllisesti — kolmas ja neljäskin kerta luvassa. Edellinen oli Korona Black Swan 2 | Tuomas Malinen | Neuvottelija 18.
- Ääni. Palaute oli ollut suoraa: laita audio kuunneltavaan kuntoon. Pete Lipponen — Uneton48-festivaalin chairman ja audiovisuaalinen asiantuntija — oli katsonut kaluston läpi, ja johtopäätös oli, etteivät Røden konkkamikit sovi työtilaan. Väliaikaisratkaisuna headset, haaveena Shuren kaltaiset, Joe Roganin tyyliin vipuvarren päässä olevat dynaamiset mikrofonit. Aiheesta on oma jaksonsa: Podcastien äänitekniikka | Pete Lipponen | Neuvottelija 19.
- Tuleva haastatteluputki. Listalla EU-oikeus, biohakkerointi, arbitraation eli sovittelun käyttö tuomioistuinhaasteen sijaan (mahdollisena vieraana Sami Torstila), big data sekä Matti Keloharju ankkurointitutkimuksestaan ja siitä, pärjäävätkö intin palikkatestissä loistaneet ihmiset sijoittajina.
- Yhteisö. Facebook-ryhmä Neuvottelijat oli ylittänyt 1 200 jäsentä, ja koska Puheenaiheen väki on nuorempaa, he olivat perustaneet Discord-kanavan, jonne Neuvottelijan yleisö kutsuttiin mukaan. Podcastien yhteisöllisyydestä on oma jaksonsa: Futucast ja podcastien yhteisöllisyys | William von der Pahlen ja Isak Rautio | Neuvottelija 21.
Formaatista Miettinen sanoo suoraan, mistä se on lainattu: Ask Me Anything, sellaisena kuin Sam Harris sitä tekee.
Miksi tämä jakso kannattaa lukea viisi vuotta myöhemmin
Kaksi syytä:
- Se on aikaleima. Toukokuussa 2020 euron hajoaminen oli asia, jota käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa asti — ei marginaalinen huoli. Karlsruhen ratkaisu oli tuore, eikä ollut selvää, mihin se johtaisi.
- Ykkössuositus on yhä auki. Kansallinen tukkumaksujärjestelmä oli tässä jaksossa “pitkälle viety hanke, joka pitää vain saada kiireellisenä loppuun”. Se on aihe, johon Neuvottelija palaa yhä.
Ja loppu on sama kuin aina:
Elämässä ei saa mitä ansaitsee, saa mitä neuvottelee.
Aiheeseen liittyviä jaksoja
- Korona Black Swan 2 | Tuomas Malinen | Neuvottelija 18 — jakso, johon tässä viitataan kanavan siihenastisena katsotuimpana.
- Podcastien äänitekniikka | Pete Lipponen | Neuvottelija 19 — äänikaluston käsittely kokonaisuudessaan.
- Futucast ja podcastien yhteisöllisyys | William von der Pahlen ja Isak Rautio | Neuvottelija 21 — yhteisö ja tilaajakasvu.
- Teraeurot liikkeellä: Maksujärjestelmä | Henri Alakylä | Neuvottelija 11 — kansallinen maksujärjestelmä teknisesti.
- Euro, ECU2 ja Hamilton | Sami Miettinen | Neuvottelija 347 — sama kysymys myöhemmin ja pidemmälle vietynä.
Osastot: Tekoäly ja talous + Työkalut ja toteutukset · Markdown: index.md · In English