Neuvottelija.AI

EP207 · Talous · 2023-08-16

Qt ja Revenio toi turskaa | Kevin van Dessel | Neuvottelija 207

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Sijoituskästin Kevin van Dessel Sami Miettisen vieraana elokuussa 2023, toista kertaa. Lyhyessä jaksossa käydään läpi kaksi suomalaisen alelaarin kansansuosikkia, Qt ja Revenio, jotka rangaistiin kovilla kurssilaskuilla toisen kvartaalin jälkeen. Artikkeli selittää Qt:n lisenssimallin ja sen, miksi Revenio on samassa raudasta softaan -siirtymässä Qt:n peilikuva, ja käy läpi jakson lopun korkoteesin: invertoitunut korkokäyrä tarjoaa saman multippelikäänteen ilman yhtiöriskiä. Jakso ei ole sijoitusneuvontaa eikä tämä artikkeli ole sitä.

Sami Miettinen

Qt ja Revenio toi turskaa | Kevin van Dessel | Neuvottelija 207

Tiivistelmä: Sijoituskästin Kevin van Dessel Sami Miettisen vieraana elokuussa 2023, toista kertaa. Lyhyessä jaksossa käydään läpi kaksi suomalaisen alelaarin kansansuosikkia, Qt ja Revenio, jotka rangaistiin kovilla kurssilaskuilla toisen kvartaalin jälkeen. Artikkeli selittää Qt:n lisenssimallin ja sen, miksi Revenio on samassa raudasta softaan -siirtymässä Qt:n peilikuva, ja käy läpi jakson lopun korkoteesin: invertoitunut korkokäyrä tarjoaa saman multippelikäänteen ilman yhtiöriskiä. Jakso ei ole sijoitusneuvontaa eikä tämä artikkeli ole sitä.

Lukuohje

Nauhoitus on 16.8.2023, ja jakso on lyhyt — noin 17 minuuttia. Neljä varausta:

1. Lähtöasetelma: alelaari ja se, mikä jäi tapahtumatta

Vuotta aiemmin samassa pöydässä oli spekuloitu, olisiko markkinassa sittenkin härkämarkkina. Jakson lähtökohta on, että iso romahdus jäi tulematta: laman myötä odotettua rommausta ei tullut, ja kasvuosakkeet ovat Yhdysvalloissa pitäneet pintansa.

Suomessa tilanne on toinen, ja van Desselin havainto on rakenteellinen eikä suhdanneluonteinen:

Suomessa aina löytyy sellaisia pikkuyhtiöitä, jotka ovat vähän alelaarissa. En tiedä, onko se hyvä vai huono juttu.

Miettinen liittää siihen tutun sijoitusteesin — pienyhtiöiden pitäisi tuottaa pitkällä aikavälillä isoja paremmin — ja sen välittömän varauksen: se on syklistä.

Kaksi kansansuosikkia, Qt ja Revenio, otettiin käsittelyyn siksi, että molemmat ovat laatukasvuyhtiöitä, jotka rangaistiin kovilla laskuilla toisen kvartaalin jälkeen, kun kasvu ei ollut yhtä vakuuttavaa kuin ennen.

2. Mikä Qt on — paras yleistajuinen selitys, jonka jakso antaa

Van Dessel lainaa Mikael Rautasen analytiikkoaikoinaan käyttämää vertausta, ja se on edelleen jakson selkein:

Siinä missä Word on työkalu niille, jotka haluavat kirjoittaa, ja Photoshop niille, jotka haluavat editoida kuvia, Qt valmistaa työkalun ohjelmistokehittäjille — sen, jolla koodataan tehokkaammin.

Painopiste on sulautetuissa järjestelmissä: jääkaapin digitaalinen näyttö, auton kojelauta, mittalaite. Qt:llä ohjelmoidaan niihin käyttöliittymät.

Miettinen lisää historian, joka selittää tuotteen luonteen: Qt on Nokia-lähtöinen, ja alun perin norjalaisen Trolltechin koodia. Siitä on tullut alustariippumaton kehitysympäristö ja avoimen lähdekoodin hanke. Hän kertoo kuulleensa asiasta ensimmäisen kerran Nordic Trusteen aikoina norjalaiselta vastapuolelta — sivuhuomio, joka kuvaa hyvin, kuinka pitkä tuotteen historia on.

Van Dessel rinnastaa alustariippumattomuuden Unityyn: sekin on kerros, jonka päälle kirjoitettu ohjelma voidaan ajaa monenlaisella raudalla. Rinnastus on hyödyllinen, koska se erottaa Qt:n tuotteen itsestään sovelluksesta — myytävä asia on se kerros, ei se, mitä sillä tehdään.

Liiketoimintamalli: kolme tulovirtaa ja yksi odotus

Tulovirta Mitä se on
Konsultointi asiakkaan projektin toteuttaminen
Kehittäjälisenssit yhtiöt maksavat siitä, että niiden devaajat saavat käyttää Qt-frameworkia
Jakelulisenssit kun lopputuote myydään, Qt saa provisiotyyppisen maksun jokaisesta myydystä laitteesta

Esimerkkinä jaksossa on Mersun A-sarjan näyttö: kun autoja myydään, Qt saa jakelulisenssituloa. Tämä on se, mikä tuottaa skaalautumisen.

Ja tähän liittyy jakson tarkin havainto sijoittajakäyttäytymisestä:

Joka vuosi odotetaan, että nyt jakelulisenssit menevät kehittäjälisenssien yli. Ja joka vuosi se ei vielä tapahtunut — mutta ehkä se joskus tapahtuu.

Miettinen tiivistää mallin kassavirtaprofiilin: kulut tulevat etukäteen ja tuotto jälkikäteen. Kehitystyö on osittain kertakauppaa, jossa asiakas sidotaan alustalle, ja palkkio tulee pitkänä häntänä — SaaS-tyyppisenä jatkuvana laskutuksena. Riskialtista, mutta toimiessaan hyvin palkitsevaa.

3. Raudasta softaan — teesi, joka kantaa molemmat yhtiöt

Tämä on jakson analyyttinen ydin ja se on muotoiltu poikkeuksellisen selkeästi.

Aiemmin tuotteen lisäarvo, kate ja hinta tulivat raudasta: Nokian puhelimessa softa oli vaatimatonta, ja juttu oli fyysisessä, potkaistavassa laitteessa. Viimeisen vuosikymmenen suunta on toinen:

Puhelimessa rauta on nykyään aika yksinkertainen — kuori ja komponentit. Se ei ole se, mikä tuo lisäarvon. Softa määrittää koko käyttökokemuksen ja sen, kuinka hyvä puhelin on.

Van Desselin ennuste on, että sama nähdään monessa muussakin laitteessa — jääkaapeissa, pesukoneissa, älykodeissa — ja että se luo ainakin teoriassa kysyntää Qt:n tyyppisille frameworkeille.

Ja tästä seuraa jakson paras yksittäinen oivallus: Qt ja Revenio ovat toistensa vastakohdat samassa siirtymässä.

4. Revenio: pienempi liikevaihto, sama tulos

Van Desselin kuvaus Reveniosta on tiivis ja siinä on neljä osaa.

  1. Profiili. Liikevaihtoa on noin puolet Qt:n vastaavasta, mutta tulosta tehdään melkein yhtä paljon. Kannattavuusprofiili on siis parempi, kasvu hiukan matalampi.
  2. Tuote. Silmänpainemittarit ja niiden anturit. Genreen on tullut lisää tuotteita ja softaa niiden ympärille, mutta softa ei ole vetänyt yhtä hyvin kuin muut tuotteet.
  3. Asema. Yhtiö on hyvin pienessä nichessä ylivoimaisen hyvä ja on vallannut siitä suuren osuuden. Alkuperäinen mittausteknologia oli patentoitu; van Desselin mukaan patentit ovat sittemmin rauenneet, mutta merkittäviä kilpailijoita ei ole ilmaantunut — ehkä juuri siksi, että markkina on niin pieni. Se on hänen arvionsa syystä, ei todennettu havainto.
  4. Suunta. Pääasiassa edelleen laitebisnestä: silmänpainetta ja silmänpohjaa mitataan, ja päälle on rakennettu kompleksisempia laitteita ja jopa tekoälypohjaista hahmontunnistusta — mutta painopiste on yhä vahvasti laitteissa.

5. Hardware enabled SaaS — Translinkin kulma

Tässä Miettinen tuo mukaan oman ammattinäkökulmansa, ja se on merkittävä sidonnaisuus: hänen investointipankkinsa Translink Corporate Finance on hänen mukaansa Suomen vahvin SaaS-liiketoimintojen myynnissä ja rahoittamisessa.

Käsite, jota hän käyttää hallitusesitelmissä ja koulutuksissa, on hardware enabled SaaS, ja se on suoraan sovellettavissa Revenioon:

Sinulla voi olla aika tylsäkin tuote, mutta jos se luo dataa, siitä voidaan rakentaa SaaS-alustan kautta ohjelmistofirma yli ajan. Mutta jos rauta on tyhmää eikä lue mitään dataa, se ei ole mahdollista.

Revenion tapauksessa ehto täyttyy: rauta on ylivoimaista ja se mittaa tärkeitä asioita. Kysymys on siitä, saadaanko datasta softaa — ja onko softa hyvää.

Riski kävellä asiakkaiden yli

Jakson tarkin riskihavainto, ja se on erilainen kummallekin yhtiölle:

Van Dessel ei kiistä riskiä mutta asettaa sen kontekstiin: hyvillä tuotteilla nämäkin ongelmat yleensä ratkaistaan, ja kustannus siirtyy lopulta pienemmälle asiakkaalle edullisemmaksi. Onnistuminen on empiirinen kysymys.

6. Arvostus ja se, mikä siitä sulaa

Jakson konkreettisin luku: Qt kävi parhaimmillaan yli 170 eurossa ja oli nauhoitushetkellä noin 66 euron paikkeilla.

Van Desselin selitys on mekaniikkaa eikä mielipidettä, ja se on syytä lukea huolella:

Kun iso osa arvosta on tulevaisuuden kasvussa ja ne kassavirrat ovat kaukana, pieni muutos vaikuttaa paljon nykyarvoon. Yhtiö on edelleen hyvä, eikä kurssikäyrä ole korreloinut liiketoiminnan kehityksen kanssa — mutta arvostus oli niin korkea.

Miettinen lisää saman kuvana, joka jää mieleen paremmin: korkeassa PE-kertoimessa on mukana paljon höttöä ja rasvaa, joka voi sulaa. Ja van Desselin oma oppi koronadipistä on juuri tämä: kalliiden osakkeiden riski ei ole liiketoimintariski vaan arvostuskertoimen riski, ja Qt on siitä loistava esimerkki.

Miettinen mainitsee ostaneensa huvikseen pari yhtiötä “ihan käänteisellä strategialla” — sama kurssiefekti mutta fundamentit heikot, jaksossa “tupakantumppeja”. Se on vastaesimerkki, ei suositus.

7. Sijoittajapsykologia — 50 prosentin turska

Jakson inhimillisin ja ehkä käyttökelpoisin kohta, ja se on esimerkkilaskelma:

Jos lähdet Qt:hen kun se dippaa, ostat 70:stä, tankkaat 120 eurolla ja sitten se puolittuu 60 euroon — se laittaa päämankelin siinä kohtaa. Mikä on oikea arvo tälle, mikä on mun nykytilanne, ja sitä alkaa ärsyttää katsoa kun ollaan 50 prosenttia turskalla.

Van Desselin päätelmä on lyhyt: on jännä, mitä dippi tekee omalle sijoittajapsykologialle. Miettinen vastaa siihen vielä lyhyemmin — näissä ei pidä tunteilla — mutta kumpikaan ei väitä, ettei sitä tapahtuisi. Se on osuuden arvo: se ei esitä ratkaisua vaan nimeää ilmiön.

Miettinen tekee myös huomion, joka on tarkistettavissa jälkikäteen: reuna-alue, johon Suomi kuuluu, rangaistaan isommalla kädellä kuin moni muu markkina.

8. Korkoteesi: sama peli ilman yhtiöriskiä

Jakson lopun teesi on se, joka erottaa tämän tavallisesta osakejaksosta.

Kasvuyhtiöiden bull-keissi. Van Dessel arvioi, ettei koroilla ole enää paljon nousupainetta — Euroopan talous ei hänen mukaansa kestäisi paljon korkeampia korkoja — ja että pitkällä aikavälillä painetta on enemmän alaspäin. Jos korot laskevat, kaukana olevat kassavirrat muuttuvat arvokkaammiksi, multippelit nousevat ja siitä syntyy nousupaine kasvuyhtiöille. Nauhoitushetken korkotaso oli jaksossa yli neljä prosenttia, kun se edellisellä vierailulla oli noin kaksi.

Ja sitten se toinen tapa pelata sama peli. Miettinen kertoo käyneensä Neuvottelija Platinumissa Ivan Puopolon kanssa läpi, miten sama multippelikäänne saadaan US Treasury -velkakirjoilla:

Ydinhavainto on kuitenkin yleisempi kuin mikään yksittäinen instrumentti:

Ei tarvitse välttämättä osaketta. Samantyyppisen efektin saa korkoinstrumenteilla ilman yrityskohtaista riskiä.

Van Desselin reaktio on rehellinen ja se kertoo sukupolvesta: hän ei ole koskaan sijoittanut velkakirjoihin, se tuntuu pappahommalta — mutta hän myöntää saman tien, että koko hänen sijoitusuransa on kulunut nollakoroissa, jolloin koroissa ei ollut järkeä. Miettinen tunnustaa kääntöpuolen omalla kohdallaan: korot eivät ole koskaan olleet hänellä isossa painossa, joten hän on myös välttänyt koron nousun aiheuttaman tappion.

Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

Mitä jaksosta jää käteen

  1. Qt ja Revenio ovat saman siirtymän kaksi puolta. Jos lisäarvo siirtyy raudasta softaan, se on toiselle liiketoimintamalli ja toiselle riski.
  2. Korkea kerroin on oma riskilajinsa. Kurssi voi puolittua ilman, että liiketoiminnassa tapahtuu mitään vastaavaa — ja juuri se on hankalinta kestää.
  3. Hardware enabled SaaS -testi on yksinkertainen: luoko laite dataa. Jos ei luo, ohjelmistokerrosta ei ole mistä rakentaa.
  4. Multippelikäänteen voi ostaa ilman yhtiöriskiä. Sama korkonäkemys, joka tekee kasvuyhtiöistä houkuttelevia, on toteutettavissa suoraan korkoinstrumenteilla.

Jakson kulku

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English