---
title: "Uusiutuvan energian toinen aalto | Jussi Lilja, Toni Perätalo | Neuvottelija 215"
summary: "HUOM: jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa, ja molemmat vieraat ovat yhtiön palveluksessa. Jussi Lilja ja Toni Perätalo Sami Miettisen vieraana lokakuussa 2023. Tämä artikkeli erottaa jakson rakenteelliset havainnot rahastomarkkinoinnista ja merkitsee kumman kumpi on. Kestävimmät kohdat ovat muna-kana-argumentti sähkön hinnasta ja investoinneista, se että hankkeen pysyvä arvo on verkkoliitynnässä eikä tontissa, agri-PV eli aurinkopaneelit viljelysmaan yllä, ja vastaus YLE:n kysymykseen siitä onko tuulivoiman kulta-aika ohi. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty."
datePublished: 2023-10-11
dateModified: 2023-10-11
lang: fi
section: economy
sections: ["economy","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP215","Uusiutuva energia","Aurinkovoima","Tuulivoima","Akkuvarastot","Vihreä vety","Infrastruktuurisijoittaminen","Kaupallinen yhteistyö","Jussi Lilja","Toni Perätalo"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep215-uusiutuvan-energian-2-aalto-jussi-lilja-toni-peratalo/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep215-uusiutuvan-energian-2-aalto-jussi-lilja-toni-peratalo/
---
# Uusiutuvan energian toinen aalto | Jussi Lilja, Toni Perätalo | Neuvottelija 215

# Uusiutuvan energian toinen aalto | Jussi Lilja, Toni Perätalo | Neuvottelija 215

> **Tiivistelmä:**
> HUOM: jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa, ja molemmat vieraat ovat yhtiön palveluksessa. Jussi Lilja ja Toni Perätalo Sami Miettisen vieraana lokakuussa 2023. Tämä artikkeli erottaa jakson rakenteelliset havainnot rahastomarkkinoinnista ja merkitsee kumman kumpi on. Kestävimmät kohdat ovat muna-kana-argumentti sähkön hinnasta ja investoinneista, se että hankkeen pysyvä arvo on verkkoliitynnässä eikä tontissa, agri-PV eli aurinkopaneelit viljelysmaan yllä, ja vastaus YLE:n kysymykseen siitä onko tuulivoiman kulta-aika ohi. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty.

## Kaupallinen yhteistyö — lue tämä ensin

**Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Korkian kanssa.** Julkaisija ilmoittaa sen itse
YouTube-kuvauksessa, ja se on tämän artikkelin tärkein yksittäinen tieto.

Mitä se käytännössä tarkoittaa:

- **Molemmat vieraat ovat Korkian palveluksessa.** Jussi Lilja on kanavalla toista kertaa
  (aiemmin jaksossa 151); Toni Perätalo on siirtynyt kiinteistöpuolelta uusiutuvaan
  energiaan.
- **Jakso esittelee yhtiön rahastoja**, mukaan lukien juuri avattu uusi rahasto. Se ei ole
  piiloviesti vaan jakson avoin tarkoitus.
- **Tämä artikkeli on kirjoitettu erotellen.** Rakenteelliset havainnot ja tarkistettavissa
  olevat luvut on nostettu esiin; rahastokohtaiset osuudet on merkitty erikseen ja
  käsitelty lyhyesti. Missään kohdassa ei suositella mitään sijoitustuotetta.

Kaksi muuta varausta:

- **Jaksosta ei ole julkaisijan omaa tekstitystä**, joten artikkeli perustuu YouTuben
  automaattitekstitykseen. Sanatarkkoja sitaatteja ei käytetä.
- **Jaksossa on kaksi vierasta eikä puhujatunnisteita.** Näkemykset on kirjoitettu pääosin
  ilman nimeä; nimi on mukana vain siellä, missä puhuja on tunnistettavissa jakson omasta
  lukujaosta. Käytännössä vieraat ovat samasta yhtiöstä ja esittävät yhtenäistä näkemystä,
  joten erottelulla on tässä vähemmän merkitystä kuin useimmissa kahden vieraan jaksoissa.

Nauhoitus on **11.10.2023**.

## 1. Jakson paras argumentti: muna vai kana

Jakso alkaa kriittisestä kysymyksestä, ja se on ansiokasta, koska kysymys on aito. Sami
nostaa esiin YLE:n artikkelin, jonka mukaan **tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi**:
suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit ovat jäissä.

Vieraiden vastaus on rakenteellinen eikä puolusteleva, ja se on artikkelin kannalta jakson
arvokkain kohta:

> **Matalat hinnat ovat se mekanismi, jolla matalat hinnat korjaantuvat.**

Perustelu menee näin. Uusiutuvan tuotannon lisääminen painaa sähkön hintaa alas. Halpa
sähkö houkuttelee sähköintensiivistä teollisuutta — datakeskuksia, vetylaitoksia,
sähköistettyä terästuotantoa. Uusi teollisuus nostaa kysyntää, kysyntä nostaa hintaa, ja
tuotantoinvestoinnit kannattavat taas.

Suunta on olennainen ja se menee vastoin tavallista puhetapaa: **ensin tulee halpa sähkö,
sitten investoinnit.** Ei toisin päin. Se tarkoittaa, että hetkellinen ylikapasiteetti ei
ole merkki virhearviosta vaan välivaihe — jos ja vain jos teollisuus tosiaan tulee.

**Tämä on ehdollinen väite, ja ehto kannattaa pitää näkyvissä.** Jos sähköintensiivinen
teollisuus ei sijoitu Suomeen, halpa sähkö jää halvaksi sähköksi eikä korjausmekanismia
tule. Jakso ei käsittele tätä skenaariota, ja kaupallisen yhteistyön luonne huomioiden se
on odotettavaa. Lukijan kannattaa pitää se mielessä.

Sivuhuomio, joka kestää irrotuksen: **Suomen sähköverkko on vahva ja yksinkertainen** —
sama systeemihinta kaikkialla. Se on kilpailuetu, jota ei yleensä mainita, ja samalla se
tarkoittaa, ettei Suomessa pääse hyötymään pullonkaula-arbitraasista samalla tavalla kuin
esimerkiksi Saksassa.

## 2. Aurinko voitti, ja se näkyy luvuissa

Jakson selkeimmät numerot koskevat teknologioiden suhteellista kehitystä. **Nämä ovat
vieraiden esittämiä lukuja**, eikä niitä ole tässä artikkelissa erikseen todennettu:

- **Aurinkovoimaa asennettiin viime vuonna maailmanlaajuisesti kaksi kertaa niin paljon
  kuin kaikkia muita uusiutuvia yhteensä.**
- **Paneelien hinta on karkeasti kymmenesosa kymmenen vuoden takaisesta.**
- **Akkuvarastojen keskimääräinen vuosikasvu on noin 25 prosenttia.**

Aurinko on siis yleisvoittaja. Suomi on kuitenkin suhteellisesti vahva **maatuulessa**,
koska luonnonolosuhteet ovat siihen hyvät. Molemmat ovat jaksossa kypsiä teknologioita —
kehitystä tapahtuu, mutta läpimurtoa ei odoteta.

Akuista sanotaan jaksossa yksi asia, joka on hyödyllistä tietää: **teollisessa
mittakaavassa käytännössä kaikki on toistaiseksi litiumia.** Kemiassa tapahtuu pieniä
muutoksia, mutta vaihtoehtoiset kemiat eivät ole vielä syrjäyttäneet litiumia isoissa
laitoksissa. Tämä on siteerattu vieraiden omilta asiantuntijoilta.

Ja yksi havainto, joka on tärkeämpi kuin miltä kuulostaa: **joillakin markkinoilla akku ei
ole lisäominaisuus vaan edellytys.** Ilman varastointia hanketta ei saa liitettyä verkkoon
järkevin ehdoin. Se siirtää akun investointilaskelmassa kuluerästä pääsylipuksi.

## 3. Sähkön hinta: piikit poissa, taso ylempänä

Jakson hintakuva on kolmiosainen ja se on syytä lukea kokonaan, koska osat menevät eri
suuntiin:

1. **Vuoden 2022 hintapiikit ovat poissa.**
2. **Yleistaso on jäänyt selvästi kriisiä edeltävää korkeammalle.**
3. **Sen yhdistelmä on investoijalle hyvä**: ennustettavuus on parempi ja taso riittävä.

Tästä seuraa jakson yllättävin tekninen huomio, ja se menee vastoin intuitiota:
**lyhyen pään hinnan ennustaminen on vaikeampaa kuin pitkän pään.**

Syy on looginen, kun sen kuulee. Lyhyellä aikavälillä hintaa liikuttavat sää, käyttökatkot
ja poliittiset shokit — kaikki kohinaa. Pitkällä aikavälillä hinta seuraa
tuotantorakennetta, kysynnän kasvua ja teknologian kustannuskäyrää, jotka muuttuvat
hitaasti. Alalla tehdäänkin **30–40 vuoden hintaennusteita**, ja sekä hankekehittäjät että
sijoittajat käyttävät pitkälti samaa dataa — erimielisyydet syntyvät muualla.

Johdannaisista jaksossa mainitaan vuoden 2022 vakuuskriisi: kun hinta nousi voimakkaasti,
suojauspositioiden vakuusvaatimukset kasvoivat niin suuriksi, että ne kaatoivat terveitä
yhtiöitä likviditeettiongelmaan. Tämä on sama ilmiö, jonka Timo Löyttyniemi käsitteli
jaksossa 211 viiden systeemikriisin aihion ensimmäisenä. **Suojaus itsessään
voi olla riski**, jos vakuusmekanismi on epäsymmetrinen.

## 4. Voimalaitos on kiinteistö, mutta eri kiinteistö

Tämä on jakson omaperäisin osuus, ja se syntyy siitä, että toinen vieraista tulee
kiinteistöpuolelta. Vertailu on hyödyllinen molempiin suuntiin.

**Yhtäläisyys:** molemmissa ostetaan lupa rakentaa jotain tiettyyn paikkaan, ja arvo syntyy
kehitysvaiheessa. Voimalaitosta voi hyvin ajatella omana kiinteistösegmenttinään.

**Ero, joka muuttaa kaiken:** voimalaitoksella on **selkeä elinkaari, karkeasti 40 vuotta**,
ja sen jälkeen se puretaan. Kiinteistöllä ei ole.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka ovat tämän jakson parasta antia:

**1. Tonttia ei kannata omistaa.** Kun laitoksen elinkaari on tiedossa ja se päättyy, ei ole
syytä sitoa pääomaa maahan, jonka kanssa ei ole mitään tekemistä laitoksen jälkeen.
Perätalo kuvaa tätä mindsetin muutokseksi, joka hänen on itse pitänyt tehdä
kiinteistötaustasta tullessaan — kiinteistöpuolella maa on koko pointti.

**2. Purku ja kierrätys ovat mallissa mukana etukäteen.** Kustannus varataan laskelmassa,
ja merkittävä osa materiaalista on kierrätettävissä niin, että siitä saa rahaa takaisin.
Vieraat myöntävät suoraan avoimen kohdan: **regulaatiota 40 vuoden päästä joutuu
veikkaamaan.**

**3. Se, mikä ei katoa, on verkkoliityntä.** Tämä on jakson terävin yksittäinen lause ja se
esitetään kiinteistöalan omalla kielellä: *location, location, location* — mutta sijainti
tarkoittaa tässä **yhteyttä kantaverkkoon**. Laitos puretaan, maa palautuu, mutta oikeus
syöttää sähköä siihen pisteeseen säilyy.

Käytännön seuraus tästä on **hybridihankkeiden** logiikka, jota jaksossa kuvataan hyvin:
tuulivoima vaatii joka tapauksessa paljon pinta-alaa ympärilleen, joten aurinkopaneelit voi
asentaa saman alueen sisään. Tuotantoprofiilit täydentävät toisiaan — kun paistaa, ei
välttämättä tuule — ja **kallein yksittäinen komponentti, verkkoliityntä, jaetaan.**

## 5. Agri-PV: kerrostalo pellon päällä

Jakson konkreettisin uusi asia, ja se on helppo ymmärtää väärin, joten kannattaa lukea
tarkasti.

**Agri-PV** (agri-photovoltaic) tarkoittaa aurinkopaneeleita, jotka nostetaan **korkealle
viljelysmaan yläpuolelle** niin, että viljely jatkuu normaalisti alla. Se ei siis ole pellon
ottamista pois viljelystä.

Hyödyt, jotka jaksossa nimetään:

- **Vesikato vähenee.** Kun paneeli varjostaa, haihtuminen pienenee. Vieraiden esimerkki on
  Espanja, jossa lämpötila on lokakuussakin yli 30 astetta. Kuivilla ja kuumilla alueilla
  tämä on varsinainen argumentti, ei sivuhyöty.
- **Varjo on eläimille hyödyllinen.** Lampaiden laidunmaana paneelien alla kasvaa nurmi ja
  varjo on suoraa hyötyä.
- **Sama maa-ala tuottaa kaksi asiaa.** Jaksossa käytetään kuvaa kerrostalosta: agraarikerros
  alhaalla, aurinkokerros päällä.

Yksi asia kannattaa pitää mielessä lukijana, koska jakso ei siihen mene: agri-PV:n
kannattavuus riippuu ratkaisevasti ilmastosta ja viljelykasvista. Espanjassa varjostus on
hyöty; pohjoisessa se on kustannus, koska valo on jo niukka resurssi. Jakson esimerkit ovat
eteläisiä, ja se on johdonmukaista.

## 6. Sähköistäminen, vety ja se, mitä Liebreich oikeasti sanoo

**Perussääntö, jonka jakso esittää ja joka on hyvä:** kaikki, minkä voi sähköistää,
kannattaa sähköistää. Kuluttajapuolen esimerkit — aurinkotiilet, kotiakut, kaksisuuntaiset
sähköautot, joissa akku sekä ottaa että antaa virtaa — ovat näkyviä, mutta jakson kanta on,
että **oikea murros on teollisuuden puolella**.

Sähköautojen roolia säätövoimana arvioidaan jaksossa maltillisesti ja se on kiitettävää:
ne tuovat jonkin verran säätöä ajan kanssa, mutta **eivät merkittävästi**, koska
puhutaan aivan eri kokoluokan yksiköistä kuin voimalaitoksissa. Säätövoima on Pohjoismaissa
edelleen vesivoiman ja ydinvoiman varassa, ja se on maakohtaista.

**Vety.** Tässä on kohta, jossa kannattaa olla tarkkana, koska jakso viittaa Michael
Liebreichiin mutta jättää sanomatta, mitä Liebreich varsinaisesti väittää.

Jakson oma kanta on maltillinen ja oikeansuuntainen: **vedyn potentiaali on iso mutta se on
tulevaisuudessa, 2030-luvulla**, ja jo nyt vetyä käytetään teollisuudessa paljon — se vain
tuotetaan fossiilisesti. Vihreän vedyn ensimmäinen tehtävä on siis korvata olemassa olevaa
harmaata vetyä, ei keksiä uusia käyttökohteita.

**Liebreichin tunnetuin panos aiheeseen on nimenomaan vastakkainen sille, että vety olisi
yleistyökalu.** Hänen "vetytikapuunsa" (hydrogen ladder) järjestää käyttökohteet sen mukaan,
kuinka vahva vedyn tapaus niissä on: teollisuuden raaka-ainekäyttö, lannoitteet ja
terästuotanto ovat ylimmillä puolilla, kun taas kotilämmitys ja henkilöautot ovat alimpina,
koska niihin suora sähköistys on ylivoimaisesti tehokkaampaa. **Vety on siis kapean
käyttöalueen ratkaisu, ei sveitsiläinen linkkuveitsi.** Se sopii jakson omaan kantaan
paremmin kuin siinä käytetty kielikuva.

**SSAB ja Raahe.** Tämä on jakson konkreettisin yksittäinen tapaus ja se toistuu kanavalla:
Raahen yksikön muuttaminen vihreän vedyn suurkäyttäjäksi olisi **noin 7 prosenttia Suomen
päästöistä** — sama luku, jonka Pekka Haavisto esitti kaksi jaksoa aiemmin. Vieraat
toivovat päätöksen tulevan Suomeen ja huomauttavat kuivasti, että **omistus on joka
tapauksessa Ruotsissa.**

Kyseessä on sama havainto kuin jakson muna-kana-argumentissa, mutta yhden hankkeen
kokoisena: **Suomi ei tee tätä päätöstä itse.** Se on halvan sähkön tarjoaja, ei ostaja.

## 7. Tuet, protektionismi ja se mitä Eurooppa menetti

Jaksossa esitetään väite, joka on tärkeä ja jonka pitäisi olla tarkistettavissa: **uusiutuvan
energian hankkeet ovat nykyään kaupallista toimintaa, eikä markkinalla ole enää juuri
tukia.**

Väite koskee **hanketuotantoa**, ei koko arvoketjua, ja jakso tekee eron itse:

- **Kiina subventoi valmistusta vahvasti**, ja sillä se sai aurinkopaneelimarkkinan.
  Tuulessa käydään vastaavaa taistelua parhaillaan.
- **Eurooppa on menettänyt paneelivalmistuksen** pitkälti Kiinaan.
- **Mutta asennus ja huolto ovat paikallista työtä**, ja siinä on suomalaista osaamista,
  jota voi viedä ulkomaille.

Tämä on rehellisempi kuva kuin pelkkä "ei tukia", ja se kannattaa lukea niin päin: tuki on
siirtynyt tuotannon tuesta **teollisuuspolitiikkaan**, ja se näkyy komponenttien hinnassa
eikä hankkeen tuloslaskelmassa.

Yksi asia jää jaksossa käsittelemättä ja se on syytä sanoa: Yhdysvaltain
Inflation Reduction Act ja EU:n vastatoimet ovat mittaluokaltaan merkittäviä
uusiutuvan energian tukia, vaikka ne kohdistuvatkin eri kohtaan ketjua. "Ei tukia" on siis
tarkka väite hankekehityksen tuotosta ja epätarkka väite toimialasta.

## 8. Rahasto-osuus — merkitty erikseen

Nämä ovat jakson kaupalliset kohdat. Ne on tässä tiivistetty siksi, että ne selittävät
jakson rakenteen, ei siksi, että niitä suositeltaisiin.

- **Toimintamalli:** yhtiö kehittää teollisen kokoluokan aurinko-, tuuli- ja
  energiavarastointihankkeita mutta **ei toteuta niitä**. Syntyy iso kasa paperia, joka
  antaa oikeuden rakentaa; rakentaja ja operoija tulevat myöhemmin ja ovat eri tahoja.
- **Laajuus:** noin sata hanketta työn alla kahdeksassa maassa Suomen lisäksi, muun muassa
  Kanadassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Uusia markkinoita kerrotaan olevan tulossa.
- **Rakenne:** ensimmäinen rahasto on suljettu noin 70 miljoonan euron kokoisena; uusi
  rahasto painottaa akkuja ja agri-PV:tä aurinko- ja tuulihankkeiden rinnalla.
- **Omistus:** täysin suomalaisten omistama yhtiö.

**Kaksi rakenteellista kohtaa tästä osuudesta kestää yleistämisen**, ja ne ovat syy lukea se:

**SFDR: artikla 8 vai artikla 9.** EU:n kestävän rahoituksen asetuksessa artikla 8 on
"light green" ja artikla 9 "dark green". Vieraiden valinta on 8, ja perustelu on
käytännöllinen: artikla 9:n raportointivastuu ja sitoumukset **rajaavat hankkeita pois
turhaan**, jolloin hyviä mahdollisuuksia jää käyttämättä. He huomauttavat myös, ettei
numerointia alun perin tarkoitettu paremmuusjärjestykseksi, vaikka se on markkinalla
sellaiseksi muuttunut.

Tämä on ilmeisen itseään hyödyttävä argumentti — 8 on kevyempi velvoite kuin 9 — ja se on
silti asiallisesti oikea havainto luokittelun kannustinvaikutuksesta. Molemmat voivat olla
totta yhtä aikaa, ja lukijan kannattaa pitää molemmat mielessä.

**Suljettu rakenne vastaan avoin rahasto.** Jaksossa viitataan huoleen
erikoissijoitusrahastojen lunastusaallosta — ajankohtainen aihe Suomessa syksyllä 2023
kiinteistörahastojen osalta. Argumentti on tässä rakenteellinen ja pätevä: **suljettu
5+2 vuoden rahasto ei voi joutua pakkomyyntiin lunastusten takia**, koska merkinnät ja
lunastukset eivät ole jatkuvasti auki. Hinta tästä on likviditeetin puute sijoittajalle, ja
vieraat sanovat sen suoraan: suhtautuminen kannattaa olla vähintään viiden vuoden sijoitus.

**Hajautus.** Jakson kanta on, että uusiutuvan energian hankkeisiin sijoittaminen toimii
parhaiten **kymmeniin hankkeisiin hajautettuna**, koska jokaisessa maassa on omat
haasteensa ja yksittäisen hankkeen lupariski on binäärinen. Se on sama logiikka kuin
Bessenbinderin havainto osakkeista edellisessä jaksossa, eri toimialalla.

## 9. Riskit — ja se, mitä jaksossa ei kysytä

Kysyttäessä riskeistä vieraat nimeävät yhden: **kysynnän rakentumisen**. Uusia
energiateknologioita ei ole näköpiirissä, joten teknologiariski on rajallinen — universumi on
heidän sanoin aika reaalinen. Mutta se, tuleeko kysyntä riittävän nopeasti, on avoin.

Heidän oma vastauksensa on kaksiosainen ja se on vahvempi kuin pelkkä kasvutrendi:
kysyntä ei ole vain uutta kulutusta, vaan taustalla kulkee jatkuva **korvaaminen** — fossiilinen
kapasiteetti poistuu ja on korvattava. Siirtokapasiteetin kasvua he pitävät väistämättömänä,
koska se ei ole kenenkään intressiä vastaan.

**Paikallinen vastustus** on jaksossa se kohta, jossa vieraiden kokemus poikkeaa yleisestä
mielikuvasta: vastustusta on heidän mukaansa vähemmän kuin luullaan, ja maanomistajat ovat
kiinnostuneita — erityisesti turve- ja jättömaiden osalta, joille aurinkohanke sopii hyvin
ja jopa peltokonversiona. Kunta saa verotuloja. He myöntävät kuitenkin rehellisesti, että
**oma takapiha on eri asia**, ja sanovat ymmärtävänsä myös sen puolen.

Ja se, mikä jaksossa jää kysymättä: **korkotason vaikutus**. Uusiutuvan energian hanke on
pääomaintensiivinen, pitkäkestoinen ja etupainotteinen — eli täsmälleen se omaisuusluokka,
jonka arvostukseen korkotaso vaikuttaa eniten. Jaksossa mainitaan rahoituskustannusten
nousu ohimennen loppupään yhtälön yhteydessä, mutta sitä ei käsitellä riskinä. Syyskuun
2023 korkotasossa se olisi ollut ilmeinen kysymys, ja sen puuttuminen on kaupallisen
yhteistyön luonteva seuraus.

**Sen kysyminen jää lukijalle**, ja se on se kohta, jossa tämä artikkeli eroaa jaksosta.

## Jakson kulku

- **00:00** — Jussi Lilja toista kertaa #neuvottelija -kanavalla. Katso myös #neuvottelija 151 - Uusiutuva energia sijoituskohteena (Jussi Lilja Otto Pöyry)
- **00:40** — Toni Perätalo kiinteistöpuolelta uusiutuvaan energiaan. Parempi toimiala, mutta voi ajatella voimalaitoskiinteistö-segmenttinä
- **02:01** — Kansainvälinen vaihtelu energiakehityskohteiden olosuhteissa on suurta, kaikkia nostaa kuitenkin isot myönteiset trendit
- **03:08** — Kriittiset äänet – YLE:n artikkeli Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä
- **03:40** — Pitää olla edullista sähköä, jotta tulee investointeja. Muna-kana-ilmiö, eli enemmän sähköä kutsuu investointeja, ei toisinpäin
- **04:40** — Suomen sähköverkko on iskussa. Tosin uusiutuvan energian projektit voivat hyötyä myös vaikeammista olosuhteista muissa maissa
- **05:25** — Uusi ulottuvuus – akut ja jopa vihreä vetytalous. Uusi Korkian rahasto iskee kiinni erityisesti akkutalouteen. Vety on pidemmissä puissa, mutta jo nyt käytössä fossiilisesti tuotettuna
- **07:28** — Niko Korteen ja SSAB:n kohtalokas päätös – muutetaanko SSAB:n Raahen yksikkö vihreän vedyn jättikäyttäjäksi
- **08:28** — Korkian rahastohankkeet ovat kahdeksassa maassa Suomen lisäksi mm. Kanada, Espanja, Ruotsi ja lisää tulee
- **09:01** — Tuuli ja aurinko yhä teknologiat – kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Aurinko yleisvoittaja, mutta Suomi suhteellisesti vahva maatuulessa. Paneelien hinnat kilpailukykyisiä
- **10:10** — Sähkön hintapiikit ovat alhaalla mutta yleistaso jäänyt aiempaa korkeammalle. Hyvät investointinäkymät
- **10:50** — Agri-pv, eli maanviljelysmaan päälle asennetaan korkealle nostettuja aurinkokennoja. Vesikadon vähennys mm. helleolosuhteissa
- **12:10** — Uusiutuvien energiaratkaisujen monikerroksellisuus on iso trendi. Hybridihankkeet ja maa-alan ja verkkoyhteyden hyödyntäminen
- **13:40** — Elon Muskin kuluttajapuolen kaksisuuntaisuudesta sähköistyvään teollisuuteen. Kaikki minkä voi sähköistää kannattaa sähköistää. Vihreä vety 2030
- **15:30** — Akkuvarastojen kasvutrendi +25%/vuosi. Litiumakut dominoivat myös teollisessa mittakaavassa
- **16:40** — Eurooppa hyötyy uusiutuvan energian kasvutrendistä monin tavoin. Kaupallista toimintaa, mutta protektionismia taustalla
- **18:50** — Uusiutuvien energiahankkeiden sijoitusprofiilin pituus jopa 40 vuotta. Tontin omistaminen ei yleensä ole järkevää. Sijainnin, verkkoyhteyden, jäännösarvon ja kierrätyksen merkitys
- **21:40** — Maakohtainen osaaminen tärkeää. Naapurimaiden välinen yhteistyö ja säätövoima ydinvoimalla ja vesivoimalla
- **24:08** — Hintaennusteen ja trendin merkitys uusiutuvan energian hankkeille. Lyhyen pään ennustaminen yllättävästi hankalampaa kuin pitkässä päässä. Johdannaisten rooli
- **25:48** — Korkian rahastot keskittyvät teollisen kokoluokan aurinko-, tuuli- ja energiavarastointihankkeisiin, mutta eivät toteuta niitä. Hankkeiden ostajat ovat hyvälaatuisia
- **27:14** — Taloudellinen tuotto ei ole ainoa kriteeri. Kestävän rahoituksen SFDR-asetuksen mukaiset artikla 8-periaatteet. 8-light green rahasto on Korkialle järkevämpi valinta kuin dark green 9
- **29:39** — Korkian rahastokuulumisia – ensimmäinen rahasto suljettu EUR 70 miljoonan tasolla. Korkia on perustanut uuden rahaston
- **30:27** — Vihreän vedyn sveitsiläinen veitsi – potentiaali on iso mutta tulevaisuudessa. Michael Liebreich
- **31:02** — Hajautus: sijoittaminen uusiutuvan energian hankkeisiin toimii parhaiten kymmeniin hankkeisiin hajautetulla portfoliolla. Korkia on suomalaisten omistama yhtiö, jolla on kokemusta jo viidestä rahastosta
- **34:00** — Kysyntäriskit vs. murros fossiilisista uusiutuviin. Siirtokapasiteetin kasvu on vääjäämätöntä. Kutsu Korkian agraariasiantuntijoille pohtimaan agri-pv-trendejä.
- **36:22** — Erikoissijoitusrahastojen lunastukset – huoli. Korkian suljettu 5+2 vuoden rahasto ei kärsi tästä ongelmasta
- **37:56** — Uusiutuvan energian hankekehitys ei ole yhtä syklistä kuin kiinteistökehitys. Vastustusta hankkeille on vähemmän kuin luullaan. Maanomistajat kiinnostuneita sekä turve- että jättömailla
- **40:20** — neuvottelija Sisäpiiri 23 sähköautot - Jussin, Tonin ja Samin autot