EP216 · Talous · 2023-10-17

Valokuitu valloittaa Suomen | Heikki Kaunisto | Neuvottelija 216

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

HUOM: jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Valokuitunen Oy:n kanssa, ja vieras on yhtiön toimitusjohtaja. Tämä artikkeli erottaa rakenteelliset havainnot myyntipuheesta ja merkitsee kumman kumpi on. Kestävimmät kohdat ovat se, miksi Nokian perintö selittää Suomen jälkeenjääneisyyden kuidussa, ero avoimen ja suljetun verkkomallin välillä — eli se että ilmainen liittymä maksetaan myöhemmin palvelumaksussa — ja se miksi kilpailu tapahtuu ennen rakentamista ja tuottaa siksi pettyneitä asiakkaita. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty.

Sami Miettinen

Valokuitu valloittaa Suomen | Heikki Kaunisto | Neuvottelija 216

Tiivistelmä: HUOM: jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Valokuitunen Oy:n kanssa, ja vieras on yhtiön toimitusjohtaja. Tämä artikkeli erottaa rakenteelliset havainnot myyntipuheesta ja merkitsee kumman kumpi on. Kestävimmät kohdat ovat se, miksi Nokian perintö selittää Suomen jälkeenjääneisyyden kuidussa, ero avoimen ja suljetun verkkomallin välillä — eli se että ilmainen liittymä maksetaan myöhemmin palvelumaksussa — ja se miksi kilpailu tapahtuu ennen rakentamista ja tuottaa siksi pettyneitä asiakkaita. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty.

Kaupallinen yhteistyö — lue tämä ensin

Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Valokuitunen Oy:n kanssa. Sekä julkaisija että vieras sanovat sen ääneen jakson ensimmäisen minuutin aikana, ja se on tämän artikkelin tärkein yksittäinen tieto.

Mitä siitä seuraa:

• Vieras on yhtiön toimitusjohtaja ja esittää oman liiketoimintamallinsa parhaana vaihtoehtona. Se on jakson avoin tarkoitus.
• Tämä artikkeli on kirjoitettu erotellen. Rakenteelliset havainnot ja tarkistettavissa olevat mekanismit on nostettu esiin; yhtiökohtaiset kohdat on merkitty erikseen ja käsitelty lyhyesti. Missään ei suositella palveluntarjoajaa.
• Myös isännällä on ammatillinen tausta aiheessa. Sami Miettinen viittaa jaksossa omaan työhönsä investointipankkiirina ja vertaa kuituliiketoiminnan kassavirtaa SaaS-yhtiöiden asiakashankintalogiikkaan. Se on relevanttia asiantuntemusta ja samalla kytkös, joka kannattaa tietää.

Yksi lähdevaraus: jaksosta ei ole julkaisijan omaa tekstitystä, joten artikkeli perustuu YouTuben automaattitekstitykseen. Sanatarkkoja sitaatteja ei käytetä.

Nauhoitus on 17.10.2023.

1. Miksi Suomi jäi jälkeen — ja se on Nokian ansiota

Tämä on jakson paras yksittäinen selitys, koska se kääntää tutun tarinan ympäri.

Ruotsissa valokuitu kattaa noin 90 prosenttia; Suomessa käyttöönottoaste on yhä muita Pohjoismaita matalampi. Tavanomainen tulkinta olisi, että Suomi on jäljessä. Kauniston selitys on toinen ja se on rakenteellinen:

Suomi jäi jälkeen kuidussa, koska se onnistui mobiilissa.

Ketju menee näin:

1. Nokian aikana Suomi panosti kansakuntana mobiiliverkkoihin, ja operaattorit tekivät samoin.
2. Kilpailu johti siihen, että Suomessa mobiilidata on käytännössä rajatonta ilman lisämaksua. Ruotsissa datasta on maksettu käytön mukaan.
3. Kun kotona on rajaton mobiili, kiinteän yhteyden tarve tuntuu pienemmältä — ja kuituinvestointi jää tekemättä.
4. Ruotsissa hinnoittelu ohjasi kuituun, ja Telia rakensi markkinasta dominoivan.

Kaunisto kutsuu suomalaisia mobiiliuskovaisiksi, ja sanoo suoraan, että usko oli perusteltu: mobiili on ollut Suomessa oikeasti hyvä.

Tämä on argumenttina vahva, koska se ei väitä kenenkään tehneen virhettä. Se sanoo, että hinnoittelurakenne ohjasi kaksi naapurimaata eri infrastruktuuriin — ja että seurauksena Suomessa on nyt kasvuvara, jota Ruotsissa ei ole. Se on myös yhtiön oman kasvutarinan ydin, joten se kannattaa lukea molemmin päin.

Yksi jatkohuomio, jonka Kaunisto tekee ja joka on syytä merkitä: hän lisää, että Suomi saapuu kuituaikaan myöhemmin ja siksi parempaan aikaan — verkko rakennetaan nykyisellä tekniikalla eikä kymmenen vuoden takaisella. Se on itsepalveleva mutta ei väärä.

2. Sadan megan harha

Jakson käytännöllisin opetus, ja se on yleistettävissä kaikkeen yhteyksien vertailuun.

Sata megaa mobiilissa ja sata megaa kuidussa ovat kaksi eri tuotetta. Kauniston esittämä ero on kolmiosainen:

• Vaihteluväli. Sadan megan mobiililupauksessa toteutuma voi liikkua viidestä sataan megaan. Kuidussa nopeus on tasainen.
• Suunta. Mobiili on suunniteltu alun perin lataavaksi eikä lähettäväksi. Kuitu on kaksisuuntainen.
• Häiriöttömyys. Kuitu toimii hyvin jo matalammilla siirtonopeuksilla, koska yhteys ei heittele.

Suunnan merkitys on kasvanut, ja syy on työn muutoksessa: etätyössä lähetysnopeus on se, joka ratkaisee. Videopuhelussa oma kuva menee ulospäin. Se on kaista, jota mobiiliarkkitehtuuri ei ole priorisoinut.

Jaksossa on tästä kaksi arkiesimerkkiä, ja ne ovat tarkoituksellisen kodikkaita: lapsen Counter-Strike-viiveet, ja Taylor Swiftin lippujono, joka ei sallinut latausvirheitä ja joka kesämökin yhteydellä ei onnistunut — piti ajaa hotellin verkon ääreen.

Ja tässä tulee se kohta, joka tekee jaksosta uskottavamman: Kaunisto sanoo, että toimijat pyrkivät helposti myymään maksimaalisen nopeuden, koska katteet ovat siellä parhaat — ja että siihen ei välttämättä kannata mennä. Hänen mukaansa sadan megan kuituliittymä on jo tosi hyvä useimmille. Myyvä osapuoli, joka kertoo missä sen omat katteet ovat, ansaitsee tulla siteeratuksi.

3. Kuitu ei vanhene — päätelaite vanhenee

Tämä on jakson tekninen ydin ja se on helppo tarkistaa muualta.

Valokuidun oma elinkaari on markkinalla arvioitu noin 50 vuodeksi, ja Kaunisto sanoo rehellisesti, ettei kukaan tiedä tarkkaan, koska pidemmältä ajalta ei ole kokemusta.

Kapasiteettia ei nosteta vaihtamalla kuitua vaan vaihtamalla päissä olevat laitteet. Siitä seuraa asia, joka erottaa kuidun mobiilista jyrkästi:

Mobiilissa on sukupolvia, kuidussa ei. Siirtymissä 3G → EDGE → 4G → 5G vanhat verkot poistuvat käytöstä yllättävän nopeasti, ja siirtymä näkyy sekä laitepakkona että hinnoittelupiikkeinä. Kuidussa siirtyminen sadasta megasta gigaan ja gigasta kymmeneen gigaan ei ole teknologinen murros vaan päivitys.

Tästä seuraa myös se, mikä on sijoittajan ja kuluttajan kannalta sama asia: kalliin kertainvestoinnin tekee kaivuu, ei tekniikka. Kaunisto käyttää tästä alan omaa termiä, viimeisen kilometrin ongelma — se viimeinen pätkä taloon asti on se, joka maksaa.

4. Avoin vai suljettu malli — jakson tärkein rakenne-ero

Tämä on jakson kantava argumentti, ja se on aito rakenteellinen väite eikä mielipide.

Avoimuus tarkoittaa yhtä asiaa: keneltä voit ostaa internetpalvelun. Verkko on sama; kysymys on siitä, onko verkon rakentaja myös ainoa palveluntarjoaja.

Ja siitä seuraa jakson kirkkain yksittäinen lause: ilmaisia lounaita ei ole, eikä ilmaisia liittymiä. Kuidun rakennuskustannus ei ole vuosien saatossa mennyt muuta kuin ylöspäin. Jos liittymä annetaan “ilmaiseksi”, tuotto otetaan takaisin palvelumaksussa ajan kanssa — mikä on täysin loogista liiketoimintaa, mutta tarkoittaa että suljettu rakenne kallistuu ajan myötä.

Kauniston vertaus on hyvä ja se kannattaa lainata mukaan: tien rakentaminen versus tietulli. Kummassakin tie tulee maksetuksi. Ero on siinä, voiko tiellä sen jälkeen ajaa kuka tahansa.

Vertailukohtana jaksossa käytetään Norjaa, jossa suljettu malli on vallitseva, ja jossa hinnat ovat Kauniston mukaan nousseet siinä määrin, että regulaattorin puuttuminen on noussut pelotteeksi. Ruotsi on avoimen mallin esimerkki.

Kaksi varausta, jotka lukijan on syytä pitää mielessä:

• Tämä on avoimen mallin toimijan argumentti avoimesta mallista. Se on rakenteellisesti oikein esitetty, mutta se on myös hänen tuotteensa myyntiperuste.
• Hintavertailuihin kannattaa suhtautua varauksella, ja tämän sanoo Kaunisto itse: hän kertoo vertailusta, jossa hänen yhtiölleen oli asetettu laskennallinen operaattori. Jos vertailun oletukset ovat keinotekoisia, lopputulos on keinotekoinen. Sama varaus koskee hänen omia vertailujaan.

Käytännön neuvo, joka tästä seuraa ja joka on jakson hyödyllisin: älä lukitse nopeutta rakennushetkellä. Avoimessa mallissa laajakaistapalvelun voi ostaa vasta kun sitä tarvitsee, markkinaehtoisesti. Suljetussa mallissa liittymän yhteydessä tehty kaksivuotinen määräaikaissopimus voi käytännössä lukita sinut viiden vuoden päähän sen hetken hintoihin ja nopeuksiin.

5. Kilpailu tapahtuu ennen rakentamista — ja siitä syntyy alan maineongelma

Tämä on jakson rehellisin osuus, ja se käsittelee kysymystä, jonka Sami nostaa esiin Ivan Puopolon MTV3-haastattelusta ja kilpailuviranomaisen näkökulmasta.

Kaunisto aloittaa vertaamalla sähköverkkoon, ja ero on olennainen. Sähköverkossa alueella on säännelty monopoli: kilpailua ei ole, mutta ei myöskään epävarmuutta siitä, rakennetaanko verkko.

Kuidussa on toisin. Kilpailu käydään ennen rakentamista, alueesta. Useampi toimija kerää saman alueen asukkailta tilauksia, ja rakentamaan pääsee se, joka saa riittävän kysynnän kasaan.

Ja tästä seuraa kuluttajan kannalta epämiellyttävä mekanismi:

1. Teet sopimuksen toimijan A kanssa.
2. Toimija A ei saa alueella riittävää tilauskantaa.
3. A ei rakenna, ja sinun sopimuksesi peruuntuu.
4. Joudut siirtymään toimijan B verkkoon — tai jäät ilman.

Samin kysymys tähän on täsmälleen oikea ja jää jaksossa ilman täyttä vastausta: mistä kuluttaja tietää etukäteen, kuka voittaa? Hän ei tiedä. Se on alan rakenteellinen vika, ei yksittäisen yhtiön.

Kauniston oma vastaus on toimintatapa eikä ratkaisu, ja se kannattaa lukea sellaisena: hänen yhtiönsä rajaa ja suunnittelee kuitualueet tarkasti ennen kuin alue laitetaan myyntiin, jolloin toimitusvarmuus on korkea. Se vähentää oman yhtiön peruuntumisia. Se ei poista sitä, että hävinneen tarjoajan asiakkaat pettyvät.

Hän lisää yhden huomion, joka selittää alan mainetta yleisemmin: yksittäistapaukset pilaavat koko toimialan maineen. Kun asennus menee pieleen tai luvattu verkko jää rakentamatta, se ei jää yhden yhtiön ongelmaksi.

Rahalla saa poikkeuksia. Jos asiakas on kuitualueen ulkopuolella, hanke hinnoitellaan erikseen ja toteutetaan, jos asiakas hyväksyy hinnan. Sama koskee erikoiskohteita, kuten laskettelukeskuksia. Se on rehellinen vastaus siihen, mitä “saatavuus” tarkoittaa.

6. Rahoitus — merkitty yhtiökohtaiseksi, mutta yksi yleistettävä opetus

Jakson rahoitusosuus on yhtiökohtainen, mutta siihen sisältyy kaksi kohtaa, joiden logiikka pätee laajemmin.

Tausta: Kauppalehden Finnet-artikkelissa oli kyseenalaistettu, miten noin 400 miljoonan euron paketin korkokulut voidaan kattaa. Kauniston vastaus on infrastruktuurin perusrakenne: rakennusvaihe on pitkä ja kassavirta alkaa vasta vuosien päästä. Se on oikea vastaus siihen kysymykseen, muttei vastaus siihen, riittävätkö kassavirrat lopulta — ja sitä jaksossa ei erikseen näytetä.

Opetus 1: pankkisyndikaatti on itsessään due diligence -signaali. Kaunisto kertoo, että noin 285 miljoonan euron pankkirahoituksen saaminen edellytti prosessin, jossa jokainen liiketoiminnan yksityiskohta käytiin läpi. Hänen päätelmänsä on, että jos rahoitus järjestyy, liiketoiminta on todennäköisesti uskottavalla pohjalla.

Tämä on hyvä argumentti ja siinä on yksi varaus, jonka lukijan on syytä tehdä itse: pankki arvioi lainansa takaisinmaksua, ei oman pääoman tuottoa. Vakuudellinen velka voi olla hyvin turvattu myös silloin, kun osakkeenomistajan tuotto jää heikoksi.

Opetus 2: oman pääoman “halpuus” on harha. Tämä on jakson paras rahoitusteoreettinen kohta, ja se on esitetty poikkeuksellisen selkeästi. Yleinen ajatus on, että oma pääoma rasittaa kassavirtaa vähemmän, koska osingot voidaan lopettaa milloin tahansa. Se on totta kassavirran kannalta.

Mutta se ei tee omasta pääomasta halpaa, ja syy on etuoikeusjärjestys: oma pääoma on viimeisenä jonossa, joten sen odotettu tuotto on korkeampi. Joustavuus ei ole alennus vaan riskin hinta.

Kaunisto lisää, että korkoriski on suojattu, jolloin vieraan pääoman tuleva kustannus tunnetaan tarkasti. Se on erityisen olennaista juuri tällaisessa pitkäkestoisessa, etupainotteisessa infrahankkeessa, ja se on syytä lukea vastauksena siihen korkoriskikysymykseen, jota edellisessä jaksossa ei esitetty.

Omistajat: CapMan Infra ja Telia. Kauniston argumentti on osaamis- eikä pääomapohjainen: Telian runkoverkko kattaa koko maan, mikä antaa rakentamiseen erilaisen kyvykkyyden kuin monella muulla toimijalla. Kytkös kannattaa huomata: yhtiö kilpailee avoimen mallin puolesta ja sen omistajana on suljetun mallin suurin toimija Ruotsissa.

7. Kunnat, mökit ja se, mikä on oikeasti muuttunut

Jakson konkreettisin yhteiskunnallinen osuus, ja siinä on kaksi asiaa, jotka kestävät irrotuksen mainoskontekstista.

Kunnat. Haja-asutusalueen kuiturakentamiseen saa merkittävää valtion tukea, ja Kauniston mukaan kuntayhteistyöhankkeet ovat olleet hedelmällisiä molemmin puolin: kunta saa kattavan verkon, rakentaja tehokkaan toteutuksen. Pienelle paikkakunnalle kuitu voi olla strateginen hanke — se on infrastruktuuria, joka vaikuttaa muuttoliikkeeseen.

Avoimen mallin argumentti on tässä kunnan kannalta vahvimmillaan, ja se on hankintapoliittinen eikä tekninen: kunta ei sitoudu yhteen palveluntarjoajaan vuosikymmeniksi, vaan asukkaat voivat kilpailuttaa laajakaistan verkon päällä. Suljetussa mallissa kunnan hankintapäätös sitoo myös sen asukkaiden tulevat palveluostot.

Mökit. Tämä on jakson paras yksittäinen havainto siitä, mikä on oikeasti muuttunut: mökkejä vuokraavilta kysytään nykyään tyypillisesti, millainen internetyhteys siellä on. Kysymyksen taustalla on konkreettinen syy — voiko olla kaksi viikkoa yhden sijaan ja tehdä toinen viikko etätöitä.

Se on samalla vastaus siihen, miksi kuitu ei ole enää vain kaupunkituote: yhteys määrittää, kuinka kauan ihminen voi olla jossain.

8. Toimiala: kasvuvara, työvoima ja se, mitä numeroista ei näe

Muutama havainto, jotka ovat hyödyllisiä riippumatta siitä, mitä yhtiöstä ajattelee.

Käsitteet ovat sotkuisia. Kaunisto huomauttaa, että markkinaluvuista on vaikea saada selvää, koska “saatavuus” tarkoittaa eri asioita eri toimijoilla — verkon saatavuus alueella ei ole sama kuin yhteyden saatavuus osoitteeseen eikä sama kuin rakennettu liittymä. Hänen oma ehdotuksensa vertailun pohjaksi on tilinpäätös: siitä näkee, kuka oikeasti investoi verkkoon.

Markkina ei ole nollasummapeli. Koska mobiili on Suomessa ollut niin hyvä ja kattava, kuidun käyttöönottoaste on matala — ja juuri se on kasvun lähde. Rajoite ei ole kysyntä vaan rakentamisen resursointi, joka on tällä hetkellä haastava.

Ja siitä seuraa jakson mielenkiintoisin sivuhuomio: kuiturakentamisen kasvu paikkaa yleisen rakentamisen ahdinkoa. Kun talonrakentaminen on lamassa, osaavaa työvoimaa siirtyy kuituhankkeisiin ja työllisyysaste pysyy korkeampana. Kaunisto huomauttaa myös, että kuiturakentamisesta puhutaan hämmästyttävän vähän siihen nähden, kuinka paljon rakentamisesta muuten puhutaan.

Asiakaspalvelu osoitteen kautta. Pieni mutta osuva kohta: yhtiön käyttöliittymä toimii osoitteen perusteella, ei chatbotin kautta. Sami vertaa tätä Telian ChatGPT-asiakasbottiin. Perustelu on toimialalogiikkaa: kuidussa kaikki kysymykset palautuvat siihen, onko juuri tähän osoitteeseen rakennettu — mihin botti ei tuo mitään lisäarvoa, mutta osoitehaku tuo kaiken.

9. Lopuksi: pölykapselit, pärjääminen ja se yllättävä myönnytys

Jakso päättyy kahteen kohtaan, joista toinen on mainos ja toinen ei.

Pölykapselit. Kaunisto vertaa kuituinvestointia auton yksityiskohtiin: jos välittää autoista, haluaa että pikkuasiat ovat kohdallaan. Hänen mainoskampanjansa teema on, että suomalainen on pärjäilijä — “kyllä mä pärjään tällä nykyisellä” — ja että siihen hukkuu ajatus elämänlaadusta. Tämä on myyntipuhetta, ja se on tässä merkitty sellaiseksi.

Ja sitten se, mitä ei odottaisi kuituyhtiön toimitusjohtajalta. Kauniston loppupäätelmä ei ole, että mobiili on huono. Se on yhteispeli, ja perustelu on tekninen:

Kun kotien valtava tiedonkäyttö siirtyy kiinteään verkkoon, se vapauttaa kapasiteettia mobiiliverkkoon — mikä parantaa mobiiliyhteyksiä kaikille.

Argumentti on oikea eikä se ole itsestään selvä. Mobiiliverkon kapasiteetti on jaettu resurssi, ja kotitalouksien suoratoisto on siitä merkittävä kuormittaja. Jos se siirtyy kuituun, mobiili paranee juuri siellä, missä sitä oikeasti tarvitaan liikkeessä.

Se on jakson paras kohta lopettaa, koska se on ainoa argumentti, joka ei vaadi kuluttajaa valitsemaan puolta.

Jakson kulku

• 00:00 — Heikki Kaunisto Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja. Miksi kotiin kannattaa investoida? Hygge vai viiveetön Counterstrike?
• 01:08 — Lähetysnopeuden eli uploadin merkitys kasvaa etätyön johdosta. Mobiili on suunniteltu lataavaksi eikä lähettäväksi
• 02:11 — Matilda Miettisen Taylor Swift-lippujono ei sallinut latausvirheitä
• 03:36 — Kaista, kapasiteetti, kaksisuuntaisuus. Mobiili 100Mb vs valokuitu on huomattavasti parempi kuin 100Mb mobiili. Häiriötön ja tasainen nopeus toimii valokuidussa jo matalammilla siirtonopeuksilla
• 05:36 — Nopeuteen kannattaa lukittautua valokuidun valmistushetkellä, ei tilaushetkellä. Avoin kuitu mahdollistaa markkinaehtoisen liittymän
• 07:17 — Miksi avoin malli on paras kuluttajalle? Hintavertailuihin tulee suhtautua suurella varauksella niiden oletusten johdosta
• 08:39 — Kuitu ei käytännössä vanhene, päätelaitteilla nostetaan siirtokapasiteettia. Asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä
• 10:01 — Ruotsin ja Suomen markkinat ovat eri kehitysasteessa. Telia vahva Ruotsissa, Nokian vaikutus Suomeen. Ruotsin mobiilidata maksaa käytön mukaan, Suomessa ei
• 12:12 — Mobiiliyhteyden vaihtojen (3G, Edge, 4G, 5G) tuomat ongelmat ja hinnoittelupiikit eivät rasita valokuituyhteyksiä
• 13:19 — Valokuidun tekninen kehitys
• 14:15 — Avoin rakenne vs. suljettu rakenne valokuiduissa. Alkuinvestointi pieni suhteessa käytön aikaiseen kustannukseen. Erot sähköverkkoihin
• 15:58 — Ei ole olemassa ilmaisia lounaita tai ilmaisia liittymiä. Tuotto otetaan joko heti tai ajan kanssa. Suljettu rakenne kallistuu ajan kanssa
• 17:00 — Norjan suljettu malli vs. Ruotsi avoin malli. Kilpailu on kuluttajan etu. Tien rakentaminen vs. tietulli-vertaus
• 18:16 — Kauppalehden Finnet-artikkelin kyseenalainen investointikritiikki. Asiakashankinnan kulut ja verkkoinvestoinnit rasittavat erityisesti suljetun rakenteen kilpailijoita
• 20:54 — Valokuitusen vieras pääoma on rahoitettu laajalla pankkisyndikaatilla
• 21:45 — Oman pääoman harhakäsitykset. Korkoriskin suojaaminen. CapMan Infra ja Telia erittäin vahvat omistajakumppanit
• 25:14 — Valokuitu kaupungeissa, lähiöissä ja kesämökeillä. Pienelle paikkakunnalle valokuitu voi olla strateginen hanke. Kuntahankkeiden hyödyt
• 28:24 — Valokuituyhteyden rakentaminen. Talojen etäisyydet ja määrät
• 32:16 — Yksittäistapaukset pilaavat alan mainetta. Valokuitunen suunnittelee toteutusta alueittain huolella. Korkea toimitusvarmuus
• 33:42 — Rahalla saa myös erikoistoteutuksia. Laskettelukeskukset
• 35:46 — Valokuitunen on ketterä kasvuyhtiö
• 37:55 — Asiakaspalvelu – Telia ChatGPT+asiakasbotti-esimerkki vs. osoitepohjainen palvelu
• 39:06 — Valokuitusen asiakkaiden määrä ja markkinaosuus. Käyttöönottoaste on Suomessa yhä matala verrattuna muihin pohjoismaihin, luoden kasvua
• 41:16 — Valokuiturakentamisen kasvu paikkaa yleisen rakentamisen ahdinkoa
• 42:13 — Toimiala luo lisäarvoa Suomeen
• 43:30 — Auton pölykapselit. Pärjääminen ei riitä
• 45:24 — Molempia tarvitaan – mobiilia ja tasalaatuista skaalautuvaa ja nopeaa kotiyhteyksiä. Yhteispeli kuntoon
• 46:02 — neuvottelija Sisäpiiri 24 Heikki Kaunisto – Kasvuyritysten johtaminen ja rahoittaminen

Osastot: Tekoäly ja talous + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English