---
title: "Perustili ja Vapauden voitto | Elina Valtonen | Neuvottelija 53"
summary: "Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen (jaksossa vielä Lepomäki) käy läpi Vapauden voitto -kirjansa teemat ja vastaa suoraan kysymykseen, jonka kanavan katsojat lähettivät: onko hänestä tullut liittovaltion ja euron puolustaja. Vastaus on ei — rahaliitto on hänen mukaansa ollut savijaloilla lähes alusta asti. Jaksossa avataan perustili, jonka hän kehitti vuonna 2013, universalismi julkishyödykkeiden jakoperiaatteena, ansiosidonnaisen rahoituksen 95/5-jakauma, sote-uudistuksen menoautomaatti ja se, miksi federalismi tarkoittaa Saksassa päinvastaista kuin Suomessa. Lopuksi keskustellaan siitä, voisiko EKP:n digitaalieuro toteuttaa perustilin — ja Miettisen ECU-2-mallista."
datePublished: 2020-12-17
dateModified: 2020-12-17
lang: fi
section: economy
sections: ["economy","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP53","Sami Miettinen","Elina Valtonen","Elina Lepomäki","Perustili","Universalismi","Sosiaaliturva","Sote-uudistus","Euro","Liittovaltio","Digitaalieuro","ECU-2"]
englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep53-perustili-vapauden-voitto-elina-valtonen/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep53-perustili-vapauden-voitto-elina-valtonen/
---
# Perustili ja Vapauden voitto | Elina Valtonen | Neuvottelija 53

# Perustili ja Vapauden voitto | Elina Valtonen | Neuvottelija 53

> **Tiivistelmä:**
> Jakson kysytyin kohta on suora vastaus katsojien lähettämään haasteeseen: **onko eurokanta muuttunut?** Valtosen vastaus on *ei ole muuttunut yhtään mihinkään* — rahaliitto on hänen mukaansa ollut savijaloilla lähes alusta asti, koska positiivisia kannustimia ei rakennettu tai ymmärretty.
>
> Jakson kantava idea on **perustili**, jonka hän kehitti vuonna 2013. Sen ydin ei ole raha vaan kannustin: **järjestelmä, jossa työn vastaanottamiseen tai yrittämiseen kannustaa aina**, myös silloin kun ihminen ei suunnittele elämäänsä kuukautta pidemmälle.
>
> Ja sen terävin kotimainen argumentti koskee sote-uudistusta: malli toteuttaa hänen mukaansa **kaksi asiaa yhtä aikaa** — kustannukset räjähtävät *ja* menoja siirrellään oudosti maan sisällä, kasvukeskuksista pois.

**Lukuohje.** Vieras esiintyy jaksossa nimellä **Elina Lepomäki**; hän on sittemmin Elina Valtonen, ja jakson otsikko käyttää nykyistä nimeä. Tämä on oppositiopoliitikon mielipiteellinen keskustelu istuvan hallituksen politiikasta, ja tulkinnat on merkitty hänen tulkinnoikseen. Jakso on nauhoitettu **15.12.2020**, ja monet sen ennusteista on nyt mahdollista arvioida jälkikäteen — se kannattaa tehdä erikseen eikä lukea niitä havaintoina.

---

## Miksi kansanedustajan kannattaisi kirjoittaa kirja

Miettinen aloittaa yleishuomiolla, joka on samalla kohteliaisuus ja kritiikki: **kaikkien kansanedustajien pitäisi kirjoittaa tällainen kirja** — eikä jälkikäteen, kuten Osmo Soininvaara teki. *Hyvä kirja eduskunnasta, mutta se on vähän myöhäistä.*

Valtonen puolustaa Soininvaaran kirjaa ja lisää oman perustelunsa: hän halusi jo politiikkaan lähtiessään kertoa avoimesti, mitä lähtee ajamaan, ja luottaa kansanvaltaan niin vahvasti, että **jokaisella on oikeus olla äänestämättä häntä**, jos on eri mieltä.

Miettinen nostaa esiin sen, mikä tekee kirjasta poikkeuksellisen: se kirjoitettiin, kun kokoomus oli hallitusvastuussa, ja siinä käytiin oman hallituksen hankkeita — muun muassa sote-uudistusta — vastaan.

## Vapaus, universalismi ja se, mitä valtion kannattaa tehdä

Jakson käsitteellinen runko on kahden idean varassa.

**Vapaus on alisteinen valtion päätökselle.** Ja **universalismi** — yhteinen hyvä kaikille eikä vain jollekin eturyhmälle — on se, mikä pitää vapautta pystyssä demokratiassa. Miettisen tulkinta on, että Suomessa molemmat painuvat massiivisen valtiokoneiston alle.

Valtonen ei ota ismiä vastaan mutta ei kiistäkään sitä. Hänen kommenttinsa on kuvaavampi kuin määrittely: **Suomessa saa friikin leiman jo siitä, että ajaa eurooppalaisia työmarkkinoita.** Hän ajaa paikallista sopimista ja vahvaa sopimusvapautta, mutta niin että ihmisellä on vahva neuvotteluasema — mikä tulee korkeasta työllisyydestä ja hyvästä sosiaaliturvasta.

Miettinen tarjoaa jaottelun, joka on jakson analyyttinen selkäranka ja peräisin Liberan *Miten Suomi voidaan pelastaa* -kirjasta:

| | mitä se on |
|---|---|
| **Julkishyödykkeet** | asioita, jotka valtion tai ison kollektiivin kannattaa tehdä, koska markkinat eivät niitä tekisi |
| **Yksityiset hyödykkeet** | tapahtuisivat muutenkin; valtion sorkkiminen vain siirtää resursseja |
| **Hyvät tulonsiirrot** | universalistisia julkishyödykkeitä |

Ja siitä seuraa jakson keskeinen kotimainen luku, jonka Miettinen poimii Valtosen kirjasta: **70 prosenttia tulonsiirroista Suomessa tapahtuu yhden yksilön elinkaaren sisällä.**

## Perustili

Valtonen tarkentaa heti, ettei kyse ole siitä, että tulonsiirrot olisivat liian isoja — se riippuu verotuksen tasosta. **Kannustimet ovat vääränlaiset.** Kun raha siirretään omasta vasemmasta taskusta oikeaan taskuun useamman vuoden aikana, seuraa kahta asiaa: tehottomuutta, koska rahat kiertävät valtion kautta, ja huonoja kannustimia.

Konkreettinen mekanismi: keskituloinen maksaa **50 prosentin rajaveroa**, eli ylimääräisestä työtunnista puolet menee verottajalle. Tutkimusten mukaan jo alemmassa keskituloluokassa ihmiset optimoivat työnteon astetta suhteessa verotukseen — tekevätkö ylimääräisen tunnin vai käyttävätkö ajan kotitöihin sen sijaan, että ostaisivat palvelun joltakulta, joka on niihin erikoistunut. **Korkea verokiila tarkoittaa, ettei palveluita ole varaa käyttää** yhtä paljon kuin monessa muussa maassa.

Ja se, joka on hänen mukaansa suorastaan *väärää politiikkaa*:

> Yritykset lähtevät pääsääntöisesti yhden ihmisen ideasta ja yhden ihmisen työpanoksella liikkeelle. Ja jos näin toimit osa-aikaisesti, niin **saatat menettää kaiken sosiaaliturvan**, vaikka olet vuosien varrella maksanut työttömyysvakuutusmaksua ja veroja palkasta.

**Mitä perustili tekee.** Se kääntää hyvinvointivaltion idean päälaelleen siten, että se **luottaa ihmiseen viimeiseen asti**. Valtonen on tässä huolellinen ja tekee eron, jota tällaisissa keskusteluissa harvoin tehdään: on ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty suunnittelemaan talouttaan kuukautta pidemmälle, **eikä se ole arvottava asia**. Perustilin pointti on juuri se, että kannustimet ovat paremmat *silloinkin* — vaikka ihminen ei suunnittelisi yhtään pidemmälle, työn vastaanottamiseen tai yrittämiseen kannustaa aina.

Viimesijaiset tarveharkintaiset tuet, kuten toimeentulotuki, säilyvät, mutta niiden käyttäjäjoukko rajautuu. Vertailuluku: **Suomessa käytetään väestömäärään nähden kaksinkertaisesti toimeentulotukea Ruotsiin verrattuna**, mikä kertoo, ettei sitä enää käytetä viimesijaisena tukena vaan laajemmin sosiaaliturvana. Ja harkinnanvaraisuuden ongelma on loukku: siitä on vaikea kivuta ylös.

**Miksi pesämuna toimii psykologisesti.** Miettinen nostaa englantilaisen tutkimushavainnon: jo keinotekoisen pieni pesämuna tai pelkkä luku, joka on *sinun*, ohjaa käytöstä positiiviseen suuntaan vuosienkin jälkeen. Hän vetää siitä rinnastuksen, joka on jakson yllättävin: **omistusasuminen toimii jo nyt tällaisena positiivisena saldona** — se saa ihmiset puolustamaan asemaansa ja hakemaan lisää. Ne, jotka eivät pääse omistusasumisen verovapaaseen kannustimeen kiinni, jäävät ulkopuolelle ja lipsahtavat helpommin tukijärjestelmään.

Valtonen kertoo kehittäneensä perustilin **vuonna 2013** ja että se on viime vuosina alkanut kerätä kannatusta; hän on kiertänyt puhumassa siitä Euroopassa. **Singaporessa** vastaavaa on osittain kokeiltu menestyksekkäästi.

## Ansiosidonnaisen 95/5 ja se, miten idea liikkuu

Jakson paras esimerkki siitä, miten poliittinen keskustelu liikkuu, on ansiosidonnainen työttömyysturva. Kun Valtonen julkaisi **tammikuussa 2015** yhdessä muiden kanssa esityksen sen rahastoinnista, vastaanotto oli hänen sanoin *käsittämätön* — heidät leimattiin patamustiksi porvareiksi, myös Heikki Hiilamo, ja Miettinen käyttää sanaa *piikkilankakulkue*.

Ryhmässä olivat mukana **Juhana Vartiainen** (silloin demari), **Osmo Soininvaara**, **Heikki Hiilamo** ja **Tuomas Pöysti**, silloinen VTV:n vetäjä ja myöhempi oikeuskansleri.

Substanssi oli tämä: ansiosidonnaisesta **95 prosenttia tulee jo valtiolta** universaalivakuutuksen kautta, ja vain noin **5 prosenttia** työttömyyskassan rahasto-osuudesta. Valtonen korjaa Miettistä tarkasti — *ei liiton vaan työttömyyskassan*, vaikka kassa olisi liiton.

Ja nauhoitushetkellä sama asia on arkipäiväistä puhetta: ekonomisti kävi sanomassa televisiossa, että järjestelmä pitää uudistaa, eikä SAK Valtosen kuulemana sanonut suoraan ei. Miettisen tiivistys: **fiksut ideat, joita heitellään etuajassa, saavuttavat ansaitsemansa kunnian myöhemmin.** Valtosen lisäys on kuivempi: *kyllä siinä pitää aika paksunahkainen olla, kyllä tässä on aika paljon turpiin otettu.*

Sama koskee **koulutusuudistusta**. Nopeat kandimallit ja mahdollisuus työskennellä opintojen aikana, sekä ajatus siitä, että opintojen rahoittaminen voisi olla osittain omavastuista — Liberan kirjassa nostettu **Australian malli** — oli hänen mukaansa aikanaan hyvin kiistanalainen aihe ja tulee todennäköisesti lähivuosina keskusteluun.

## Suomen itsetunto ja se, mitä PISA oikeasti kertoo

Miettinen huomauttaa, että kirjassa on **negatiivinen vire Suomeen** ja että se kontrastoi Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Valtonen ei kiistä sitä. Hän nimeää kaksi taustatekijää: pitkä **suomettumisen jakso**, ja se, että Suomi on *aika monen menestystarina* — vielä 1960-luvun alussa BKT per asukas oli alle puolet Ruotsin tasosta, ja 2008 oltiin lähes tasoissa. Nyt Ruotsista ollaan jääty **15–20 prosenttia** jälkeen.

Sen jälkeen tulee jakson terävin itsekritiikki, ja se kohdistuu eduskunnan kulttuuriin: kun sinne tulee kansainvälinen delegaatio, **puheet ovat aina sitä, että katsokaa meistä mallia.** Valtonen ei hyväksy sitä:

> Meillä on monta asiaa hyvin, kiistatta. Mutta perusteettomaan, vähän impivaaralaiseen *kyllä me tämä homma hoidetaan* -meininkiin ei ole varaa.

**PISA.** Hänen erittelynsä on kolmiosainen ja huomattavasti tarkempi kuin tavallinen PISA-puhe:

1. Suomi on **laskenut** viimeiset 15 vuotta, ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa ollaan korkeintaan keskikastissa.
2. Osa menestyksestä on selitetty **väestön homogeenisuudella** — ja hän lisää itse, että jos ihminen ei puhu äidinkielenään suomea, oppimistulokset eivät heti voi olla fantastisia.
3. Ja se, joka kääntää koko argumentin: PISA-tutkimuksista näkyy, että **Suomessa kodin vaikutus on todella suuri suhteessa kouluun**. Se ei kerro koulutusjärjestelmästä niin paljon kuin suomalaisista kotitalouksista.

Huolestuttavin luku on kuitenkin toinen: **10 prosenttia ikäluokasta ei osaa riittävästi lukea tai kirjoittaa peruskoulun päättyessä**, ja kahdeksannella luokalla noin 70 prosenttia tytöistä yltää vähintään kahdeksan keskiarvoon mutta pojista vain noin 40. Syrjäytyminen on hänen mukaansa **tärkein torjuttava asia seuraavan kymmenen vuoden aikana**.

## Sote: menoautomaatti ja kansanvallan puute

Tämä on jakson pisin kotimainen osuus ja sen tarkin kritiikki. Valtonen sanoo suoraan: **nykyhallituksen malli on vielä pahempi kuin edellisen kauden.**

Hänen argumenttinsa ei ole ensisijaisesti ideologinen vaan koskee kannustimia ja demokratiaa:

**1. Kansanvallan ohuus.** Maakuntiin valitaan edustajat, mutta ne toteuttavat **valtakunnallista palvelulupausta**, joka säädetään ministeriössä, toimivat sosiaali- ja terveysministeriön tiukassa ohjauksessa ja saavat rahoituksen valtiovarainministeriöstä. *Eli siellä valitut päättäjät ikään kuin raportoivat ministeriöiden virkamiehille — niin mitäs kansanvaltaa se on.*

**2. Menoautomaatti.** Mekanismi kuvataan askel askeleelta: rahoitus annetaan maakunnille; jos se ei riitä — eikä se välttämättä riitä, koska kannustimet ovat päinvastaiset — pyydetään lisärahoitusta; ja kun toteutuneiden kustannusten mukaan tehdään **pysyviä tasokorotuksia kaikille**, on rakennettu *upea menoautomaatti*.

**3. Kaksi asiaa yhtä aikaa.** Tämä on jakson siteeratuin muotoilu:

> Jännittävästi tämä hallituksen malli toteuttaa kaksi asiaa samanaikaisesti: sen, että **kustannukset räjähtää**, ja toisen kautta sen, että **niitä menoja siirrellään tosi oudosti maan sisällä.**

Kasvukeskuksista viedään rahaa, vaikka niissä on omat tarpeensa — vähemmän vanhaa väestöä mutta paljon syrjäytyviä nuoria — ja **velat jäävät, rahat viedään**, samalla kun veronmaksajat siellä kantavat koko hallintohimmelin kustannukset.

**4. Riskiargumentti.** Pieneen maahan tehtävä jättimäinen hallintouudistus on suurempi riski kuin antaa uudistuksen tapahtua **alhaalta ylöspäin** — mitä hänen mukaansa on jo tapahtunut. Suurin harhaluulo on, ettei sote-uudistusta olisi tehty: *joo, ei olla tehty yhtä jättimäistä valtakunnallista superuudistusta, mistä pääministeri saisi sulan hattuun. Ei ole tehty, mutta onneksi ei ole tehty.* Kunnat, joilla ei ole ollut varaa hoitaa tehtäviä itse, ovat hakeutuneet hyvinvointikuntayhtymiin tai ulkoistaneet.

**5. Ulkoistusten taannehtiva purkaminen.** Valtonen huomauttaa, että monella syrjäseudulla **ei olisi sote-keskusta lainkaan** ilman ulkoistusta, eikä julkiselle puolelle noin vain löydy tekijöitä. Taannehtiva lainsäädäntö on hänen mukaansa oikeusvaltion kannalta haasteellista ja koskettaa myös omaisuudensuojaa, joka on perusoikeus.

Miettisen lisäys on veropoliittinen: maakuntamalli luo kannustimen **maakuntaverolle** kunnallisveron ja valtionveron päälle — eikä Suomen 42 prosentin veroaste kestä lisäprosentteja.

Tähän liittyy jakson hauskin sivujuonne. Miettinen sanoo *veroaste suhteessa BKT:hen*, ja huomaa itse tarkennuksen — ja siitä syntyy pieni väittely siitä, onko oikea termi BKT-osuus vai BKT-suhde. Valtonen tunnistaa ilmiön heti: **kun joku käyttää eri sanamuotoa, keskustellaan sanamuodosta eikä asiasta.** *I've been there.*

## Euro: onko kanta muuttunut?

Miettinen kertoo taustan avoimesti: kanavan katsojat — merkittävä osa heistä Tuomas Malisen kautta tulleita — pyysivät kysymään, onko Valtosesta tullut liittovaltiofani, koska hän oli Liberan toiminnanjohtajana mukana **euron tulevaisuutta käsitelleessä kirjassa**, jossa Malinen, Miettinen, **Peter Nyberg** ja **Vesa Kanniainen** debatoivat.

Vastaus on jakson suorin:

> Onko minun eurokanta hirveästi muuttunut? **Ei ole muuttunut yhtään mihinkään.** Siis rahaliittohan on täysin, ikävä kyllä, savijaloilla ollut jo pitkään — oikeastaan melkein voisi sanoa, että alusta asti.

Perustelu: positiivisia kannustimia, joita järjestelmään olisi voinut rakentaa, joko ei tehty tai ei ymmärretty.

**Miksi sana "liittovaltio" hämää.** Tämä on jakson valaisevin käsitteellinen kohta. Valtonen on kasvanut saksalaisessa kulttuurissa, ja **Saksassa federalismi tarkoittaa päinvastaista kuin Suomessa**: se on vastavoima ranskalaiselle keskusjohtoisuudelle. Saksa on federaatio, Sveitsi on federaatio — ja **niissä kansalaisten tasolla toteutuva yhteisvastuu on alhaisempi kuin Suomessa tai euroalueen sisällä.** Siksi hän pitää federalismia huonona sanana sille, mitä hän ajaa.

Kirjan kolme skenaariota käydään läpi:
1. **Ajelehtiminen** — hänen mielestään huonoin vaihtoehto, myös kansalaisen itsemääräämisoikeuden kannalta, koska rahaliiton valuvikoja paikataan keskuspankkirahalla.
2. **Liittovaltio** — kestäisi kauan; kielimuurit, alhainen liikkuvuus ja toimimattomat työmarkkinat erottavat Euroopan Yhdysvalloista, joskin osa näistä muuttuu kieliteknologian kehittyessä.
3. **Euron hajoaminen.**

Ja neljäntenä Miettisen oma **ECU-2-malli**, josta hän toteaa kuivasti, ettei kukaan halua siitä jutella — paitsi Juhana Vartiainen, jonka hän pakotti väittelemään siitä tunnin Puheenaiheen kanavalla. Mallin idea: puretaan rahaliitto samaa kautta kuin siihen tultiin, luodaan kaksoisvaluutat, pidetään nykyinen euro korivaluuttamäärittelynä vastuineen ja kasvatetaan rinnalla kansallisia digitaalisia valuuttoja.

## Elpymisrahasto — ja mitä liittovaltio ei ole

Valtosen kanta on tarkka ja se erottaa hänet molemmista laidoista. Twitter-väite, että **elpymisrahasto on askel kohti liittovaltiota**, on hänen mukaansa väärä:

> No ei ole. Monet poliitikot voivat nähdä sen niin, että nyt päästään integraatiossa pidemmälle. Mutta eihän se nyt itseisarvoisesti — jos tehdään tällainen potti, kerätään rahaa jostain — ja sitten jaetaan se uudelleen jäsenmaille. **Mikä tässä on liittovaltiota?**

Vertailukohtana Yhdysvallat: siellä on noudatettu **no bailout -periaatetta yli sata vuotta**, yksikään osavaltio ei ole mennyt konkurssiin, eikä tällaisia paketteja puuhailtu varsinkaan ennen finanssikriisiä. Ja liittovaltiotason tulonsiirrot selittävät osavaltioiden välisestä sopeutumisesta vain noin **20 prosenttia** — merkittävä osa tapahtuu yksityisten rahoitusmarkkinoiden ja ihmisten muuttamisen kautta.

Miettisen kritiikki on kohdennetumpi: yhteisvelkaa käytetään **kansallisten budjettien alijäämien tilkitsemiseen**, ja esimerkiksi Puola saa siitä jackpotin ilman koronakriisiä. Valtonen on samaa mieltä ja nimeää ongelman tarkasti: **osoite on väärä**, koska raha menee kansallisvaltioille — ja jopa Italia saa keskuspankista suoraan niin paljon velkaa kuin haluaa, joten kyse ei ole maksuvalmiudesta.

Se, mitä hän sen sijaan kannattaisi: EU-budjetissa **universaalihyödykkeitä** — puolustus, isot väylähankkeet, mahdollisesti koulutus, rajaturvallisuus — jotka hoituisivat tehokkaammin EU-tasolla eivätkä lisäisi verorasitetta kansallisella tasolla. Ja yksilötasolla: **perustili**, mahdollisesti eurooppalaisena.

Tämä yhdistyy jakson alkupuolen ajatukseen, joka on sen omaperäisin: sen sijaan että keskuspankki rahoittaa välillisesti jäsenmaita **SURE**-työttömyysrahaston kautta, se voisi antaa **kaikille perustilille tietyn saldon** — tuki suoraan ihmiselle, ilman että monetisoidaan yhtään sen enempää kuin nytkään. Miettisen vastaus: *mä lähden tuohon mukaan.* Ja hänen lisäyksensä siitä, että kollektivismin ei tarvitse tapahtua kansallisvaltioiden kautta, tiivistyy vitsiin henkilökohtaisesta Nato-jäsenyydestä — *vaikka se on vitsi, niin vitsissä on perää.*

## Keskustelukulttuuri ja mitä siitä seuraa

Molemmat päätyvät samaan huomioon eri kautta. Valtosen versio:

> Jos sulla on tämän hippasenkin verran jotain sanottavaa eurojärjestelmästä, niin sitten sä olit super eurokriittinen ja impivaaralainen. **Täällä on tosi ohut se, missä saa käydä edes puolijärkevää debattia.**

Miettinen antaa sille nimen: **Overtonin ikkuna**, samaa käsitettä hän käytti Ivan Puopolon kanssa.

Ja Valtonen tekee erottelun, joka on jakson eettisin: hän on **vahva eurooppalainen** eikä koe sen laimentavan sitä, että on syntynyt ja asuu Suomessa. Hän haluaisi, että Eurooppa pystyisi ylläpitämään ihmisoikeuksia ja omaa elämäntyyliään — ja perustelee sen havainnolla eikä ideologialla: **eurooppalaisessa porukassa Yhdysvalloissa tai Aasiassa huomaa, kuinka paljon enemmän eri maiden eurooppalaisia yhdistää** kuin erottaa.

Hänen huolensa on **Kiina**: huomattavan erilainen käsitys ihmisoikeuksista, demokratiasta ja yksityisyydestä. Ja siksi Suomen kaltaisen viiden ja puolen miljoonan maan ei kannata kuvitella päättävänsä yksin, miten maailma toimii — päinvastoin, mitä enemmän jäädään jälkeen varallisuustilastoissa, sitä vähemmän painoarvoa on.

Elpymisrahastosta hän tekee vielä havainnon, joka on tarkistettavissa: **vastaavaa vahvaa oppositiota ei ole Itävallassa, Saksassa eikä Hollannissa** — Suomessa sitä on paljon. Perussuomalaisille hän nostaa siitä hattua sillä varauksella, että keskustelu on polarisoitunut eikä rakentavaa vaihtoehtoa haeta: *se on tällainen take it or leave it -tilanne.*

Miettisen oma kanta on pragmaattinen ja hän myöntää olevansa kahden vaiheilla: elpymisrahasto lisää nettoveroja Suomessa, mutta jos se kaatuisi, tilalle tulisi todennäköisesti **euromaiden kesken tehty vielä kalliimpi järjestely, jossa Ruotsi ja Tanska eivät maksaisi mitään**. Hän pitää hyvänä sitä, että järjestelmä on EU-laajuinen eikä pelkkä euron tilkitsemishimmeli, kuten ERVV ja EVM hänen mielestään olivat. Valtosen vastaus siihen on lyhyt: se ei auta rahaliiton pysyvyyteen eikä lyhyellä tähtäimellä oikeastaan yhtään mitään — **taloudellisesti se ei ole mitenkään järkevä paketti**, vaan solidaarisuuden osoitus ja poliittinen julkilausuma.

## Se, mikä huolestuttaa eniten

Jakson vakavin kohta tulee lopussa, ja se koskee keskuspankkeja. Mitä pidempään setelipaino pyörii, sitä enemmän syntyy **moraalikatoa** — ja sen lisäksi nimellisiä varallisuuseroja.

Valtosen muotoilu on konkreettinen ja se sitoo yhteen jakson kaksi puoliskoa:

> Sä joudut nuorena ihmisenä, joka tulee työmarkkinoille ilman isin tai äidin antamaa pääomaa **tai perustilin pääomaa**, tekemään huomattavan paljon enemmän työtunteja ostaaksesi yhden neliön Helsingin keskustasta tai osuuden osakeindeksistä. **Se, että pääset ensimmäiselle askelmalle siinä varallisuusportaassa, on huomattavasti vaikeampaa kuin muutama vuosi sitten.**

Ja hän nimeää keskeisen roolin: keskuspankit.

Jakso päättyy Miettisen huomioon, että **EKP:n digitaalieuron konsultaatioikkuna** oli sulkeutunut edellisenä päivänä ja että hän oli aikonut jättää siihen ehdotuksen — kunnes huomasi, että haettiin vain teknistä konsultaatiota, ei rakenteellista. Hän olisi syöttänyt sekä **perustilin** että **ECU-2:n**.

---

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **Perustilin ydin ei ole raha vaan kannustimen suunta.** Se toimii nimenomaan niille, jotka eivät suunnittele — ja Valtonen sanoo sen ilman moralismia, mikä on harvinaista.
2. **Federalismi tarkoittaa Saksassa päinvastaista kuin Suomessa.** Tämä yksi käsitehavainto selittää suuren osan siitä, miksi suomalainen EU-keskustelu menee ristiin.
3. **Sote-kritiikki on kannustinkritiikkiä.** Menoautomaatin mekanismi — rahoitus, alijäämä, lisärahoitus, pysyvä tasokorotus — on arvioitavissa riippumatta siitä, mitä mieltä on maakunnista.

Ennusteina kannattaa lukea erikseen: arvio siitä, että ansiosidonnaisen ja koulutuksen rahoitusmallit tulevat keskusteluun, sekä arvio elpymisrahaston vaikutuksista. Ne olivat joulukuussa 2020 ennusteita, eivät havaintoja.

## Aiheeseen liittyviä jaksoja

- [EU:n oppositio | Sari Essayah | Neuvottelija 50](https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep50-eun-oppositio-sari-essayah/) — EU:n päätöksentekorakenne ja elpymisrahaston käsittely.
- [Euro, ECU2 ja Hamilton | Sami Miettinen | Neuvottelija 347](https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep347-euro-ecu2-hamilton-sami-miettinen/) — ECU-2-malli kokonaisuudessaan.
- [Tasa-arvo ja sananvapaus | Ivan Puopolo | Neuvottelija 51](https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep51-tasa-arvo-ja-sananvapaus-ivan-puopolo/) — Overtonin ikkuna ja keskustelun rajat.
- [Turvallisuuspolitiikka, euro ja NATO | Vesa Kanniainen | Neuvottelija 33](https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep33-turvallisuuspolitiikka-euro-ja-nato-vesa-kanniainen/) — toinen euron tulevaisuuskirjan kirjoittajista.