--- title: "Elon Muskin bitcoinit ja DeFi | Martin Wichmann | Neuvottelija 64" summary: "Kryptosarjan avausjakso. Aaven perustajiin kuuluva Martin Wichmann selittää, mitä hajautettu rahoitus tarkoittaa ja miksi Ethereumin älysopimukset erottavat sen Bitcoinin protokollasta. Mukana proof of work vastaan proof of stake, stablecoinien vakuudet ja Tetherin auditointiongelma, ICO-buumi ja SEC:n Howey-testi, sekä Lagarden digieuro ja sen riski pankkien talletuspohjalle." datePublished: 2021-02-16 dateModified: 2021-02-16 lang: fi section: economy sections: ["economy","research"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: [] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep64-elon-muskin-bitcoinit-defi-martin-wichmann/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep64-elon-muskin-bitcoinit-defi-martin-wichmann/ --- # Elon Muskin bitcoinit ja DeFi | Martin Wichmann | Neuvottelija 64 # Elon Muskin bitcoinit ja DeFi | Martin Wichmann | Neuvottelija 64 > **Tiivistelmä:** > Kryptosarjan avausjakso. Aaven perustajiin kuuluva Martin Wichmann selittää, mitä hajautettu rahoitus tarkoittaa ja miksi Ethereumin älysopimukset erottavat sen Bitcoinin protokollasta. Mukana proof of work vastaan proof of stake, stablecoinien vakuudet ja Tetherin auditointiongelma, ICO-buumi ja SEC:n Howey-testi, sekä Lagarden digieuro ja sen riski pankkien talletuspohjalle. --- ## Kaksi protokollaa, kaksi tehtävää Jakso alkaa erottelusta, joka kantaa läpi koko keskustelun. **Bitcoin** toteuttaa alkuperäistä arvolupaustaan *store of valuena*: kiinteä 21 miljoonan kappaleen lopullinen määrä, liikkeeseenlasku puolittuu neljän vuoden välein, ja logiikka on tarkoituksella yksinkertainen. **Ethereum** on monimutkaisempi, koska sen päälle voi rakentaa älysopimuksilla sovelluksia. Molemmissa toimii sama perusidea: > Voit luottaa siihen, että koodi toimii juuri sillä tavalla kun se on suunniteltu, ja sun ei tarvitse vastapuoleen luottaa — tästä tulee tämä luottamukseton trustless environment. Miettinen sanoo suoraan, mikä häntä bitcoin-filosofiassa tökkii: tuottokomponenttia ei ole. Protokolla on hieno ja hyvin suunniteltu, mutta Ethereumin älysopimusmahdollisuus on hänen mielestään "ihan next levelillä" — ja sen kautta myös bitcoinin saa sijoituskohteeksi. --- ## Louhinta, energia ja verkon turva Wichmann käsittelee energiakeskustelun suoraan ja kolmella argumentilla: - Louhinta on se, **mikä tuo verkolle turvallisuuden** — älytön määrä työtä verkon varmentamiseksi. - Hänen mukaansa **70–80 prosenttia** bitcoin-verkon energiasta tulee uusiutuvista, ja hukkaenergiaa voidaan hyödyntää louhimalla. - Mekanismi on itseään vahvistava: > Mitä enemmän louhintaa on, sitä turvallisempi verkko on. Mitä enemmän bitcoinin arvo nousee, sitä kannattavampaa on louhia. Tietyllä tavalla Bitcoin on antifragiili. Miettinen kysyy loppupelistä: kun puolittumiset vievät 21 miljoonaan, louhinta ei enää voi olla mekanismi. Wichmann vastaa, että silloin louhijoita palkitaan transaktiomaksuilla — mutta se on 100–150 vuoden päässä. **Proof of stake** on Ethereumin tuleva malli: Etheriä laitetaan kiinni, ja jos noodi huijaa, panosta menetetään. Insentiivi konsensukseen syntyy menettämisen pelosta eikä laskentatehosta. Wichmann odottaa siitä myös skaalautuvuutta, mutta korostaa, että siirtymä on 2–3 vuoden prosessi vaiheittain. **Ethereumin inflaatio** on korkeampi kuin bitcoinin, mutta **EIP 1559** -päivitys polttaisi osan maksuista — jolloin Ethereumista voisi teoriassa tulla jopa deflatorinen. --- ## Mitä DeFi tarkoittaa Wichmannin määritelmä on lyhyt: hajautetut finanssipalvelut **poistavat välikäden**. Kaksi osapuolta voi tehdä lainatransaktion vertaisverkossa ilman että heidän tarvitsee luottaa toisiinsa — luottamus siirtyy koodiin. Käytännön esimerkit: | Protokolla | Mitä tekee | |---|---| | **Aave** | Likviditeettipooli: kuka tahansa voi tallettaa kryptoa korkotuotolla, kuka tahansa lainata vakuutta vastaan | | **Uniswap** | Vaihtopalvelu: kuka tahansa voi vaihtaa virtuaalivaluuttaa toiseen, kukaan ei voi estää eikä kysy lupia | Wichmann kertoo Aaven historian: aloitettiin 2017 nimellä **ETHLend** vertaisverkkolainauspalveluna, brändättiin 2018–2019 **Aaveksi** ja siirryttiin likviditeettipooleihin. Rahoitus tuli **ICO:lla** — noin 25 hengen hajautettu tiimi ympäri maailmaa. **Mittakaava jakson nauhoitushetkellä:** Aavessa lukittuna noin **5 miljardia** (vuotta aiemmin alle miljardin), koko DeFi-skenessä **30–40 miljardia**. Uniswap generoi siirtomaksuilla yli **100 miljoonaa** liikevaihtoa edellisenä vuonna. Ja olennainen piirre: > Kukaan ei periaatteessa hallinnoi tätä varallisuutta, vaan ne on lukittu sinne protokollatasolle. **Hallintotokenit** ovat jakson mukaan uusi trendi: Aave-tokenin omistajat voivat ehdottaa ja äänestää protokollan muutoksista — uusista vakuuksista, lainaehdoista, LTV-tasoista — omistuksensa suhteessa. --- ## Yksityinen vastaan julkinen lohkoketju Miettinen kertoo olevansa RealStocks.io:n advisory boardissa, jossa käytetään yksityistä **Cordaa**, ja esittää itse vastaväitteen: onko yksityinen ketju edes lohkoketju. Wichmannin erottelu on selkeä. **DLT-ratkaisuissa** (Distributed Ledger Technology) 5–10 toimijaa ylläpitää tilikirjaa, jolloin luottamus ei ole yhdessä tahossa mutta ei myöskään poissa. Ja siitä seuraa ratkaiseva ero: > Julkisten lohkoketjujen suurin etu on se, että ne on täysin muuttumattomia. Yksittäiset tahot eivät voi käydä päättämässä, että tämä ei ollutkaan hyvä juttu, että lähettäkää minulle minun rahat takaisin. Yksityisessä ketjussa ylläpitäjät voivat yksimielisinä perua tapahtumia — mikä on joskus ominaisuus, ei vika. **Miettisen käyttötapaus** on vakuudenhallinta. Hän kertoo Suomen kiinteistövakuudellisen lainakannan olevan noin 1 800 miljardia; jos siitä tokenisoitaisiin kymmenesosa, puhutaan 180 miljardista. Hän liittää tähän joukkolainamaailman: bondiehtoja muutetaan jo nyt konsensusprotokollan kaltaisilla määräenemmistöäänestyksillä, ja saman ketjun voisi hoitaa älysopimuksella suoraan loppusijoittajalle. Kuvaavin anekdootti on hänen omastaan Nordic Trusteen ajalta: kiinteistösijoitusyhtiön pantiksi annetut sadat asunto-osakekirjat kannettiin **kolmessa muovikassissa** kassakaappiin. > Mua huvitti ihan helvetisti siinä tämä arkaaisuus. Vuonna 21 kannetaan kasseissa osakekirjoja. --- ## Elon Musk, yritysten kassat ja säilytys Tesla oli juuri ilmoittanut **1,5 miljardin** bitcoin-sijoituksesta. Miettinen huomauttaa jännitteestä: trustless-järjestelmä perustuu yksityisiin avaimiin, ja Musk oli twiitannut hallitsevansa niitä itse. Wichmann epäilee: > Voi olla, että Elon Muskin omat bitcoinit on omien avaimien takana, mutta minä vähän epäilen, että se Tesla 1,5 miljardia on kirjoitettu 12 sanan avulla paperilapulle ja laitettu jonnekin piiloon. Kyllä siinä on varmaan taustalla joku Fidelityn tyyppinen säilytyspalvelu. **MicroStrategy** oli edeltäjä: Michael Saylor totesi taseessa olevan ylimääräistä, piti bitcoinia inflaatiosuojana, sijoitti ensin noin 350 miljoonaa, sitten satasen lisää ja lopulta 650 miljoonaa vaihtovelkakirjalla — ja kurssi nousi 150–200 prosenttia. **Vastapuolen argumentti** on jakson tasapainoisin kohta. Miettinen siteeraa Jorma Elorannan (tai vastaavan) kirjoitusta: > Jos mun treasurer ilmoittaisi, että hän laittoi 100 miljoonaa bitcoiniin ja se nousi 200 miljoonaan, niin hän kiittäisi voitosta mutta antaisi potkut. Perustelu: yhtiön kassanhallinnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa vaan pitää likviditeetti kasassa. Niin kauan kuin bitcoin luokitellaan spekulatiiviseksi sijoitusomaisuudeksi eikä likviditeetiksi, ongelma säilyy. --- ## Stablecoinit ja vakuuskysymys Wichmann jakaa stablecoinit kolmeen: 1. **Keskitetyt** — esim. **Tether (USDT)**, jota Bitfinex hallinnoi. Wichmann myöntää kritiikin: on epäselvää, onko kate yksi yhteen, ja arvioita on ollut noin 70 prosentin vakuudesta. Varsinainen ongelma ei hänen mukaansa ole taso vaan se, ettei Tether ole suostunut julkiseen auditointiin. 2. **Älysopimuspohjaiset** — **MakerDAO:n DAI**, joka on ylivakuudellistettu Etherillä ja jonka vakuudet kuka tahansa voi tarkistaa koodista. 3. **Algoritmiset** — hintajousto-ohjattuja: kun hinta ylittää dollarin, lasketaan lisää liikkeelle; kun alittaa, otetaan lompakoista pois. Vielä uusi ja kokeellinen. Miettisen huomio on terävä: > Puristin korvaan varmaan särähtää, että tämä alkaa kuulostaa vähän fiat-rahoitukselta. Tulisiko kiusaus vähän leveroida sitä sun vakuuspoolia, jolloin yhtäkkiä sulla ei olekaan katetta — silloin se menee vähän fiat-ponziin taas. Vertailukohtana hän muistuttaa, että fiat-pankkijärjestelmässä vastaava kate on kaksi prosenttia. Wichmannin vastaus on auditoitavuus: älysopimuspohjaisessa mallissa vakuudet ovat julkisesti tarkistettavissa. --- ## Turvallisuus, forkit ja kadonneet avaimet **Missä hakkeroinnit tapahtuvat.** Wichmann täsmentää tärkeän eron: Ethereum-protokollaa itseään ei ole hakkeroitu, vaan virheet ovat sen päälle rakennettujen sovellusten logiikassa. 51 prosentin hyökkäys isoja verkkoja vastaan on käytännössä epärealistinen — mutta pienempi ketju, joka käyttää samaa konsensusalgoritmia kuin Bitcoin, on haavoittuva, koska laskentatehoa voi suunnata sinne. **Forkit.** BSV ja Bitcoin Cash erkanivat Bitcoinista pitkän yhteisön sisäisen kiistan jälkeen lohkokoosta. Ethereumista syntyi **Ethereum Classic** DAO-hackin yhteydessä: hajautettuun sijoitusrahastoon oli kerätty kiireessä 150 miljoonaa, joku löysi bugin, ja ekosysteemin alkuvaiheessa päätettiin rollata ketjua taaksepäin. Wichmannin vastaesimerkki on opettavainen — kun **Parity** myöhemmin kadotti kymmeniä miljoonia, kollektiivinen päätös oli, ettei niitä palauteta. **Kadonneet avaimet** ovat pysyvä deflaatiomekanismi: hävinneet siemenlauseet ja lompakoiden pohjalle jääneet, siirtomaksuja pienemmät erät poistuvat kierrosta lopullisesti. Miettinen kysyy jopa, onko Satoshi Nakamoton kolikoilla enää claimia. --- ## Sääntely: ICO:sta KYC:hen **ICO-buumi 2017** oli Wichmannin sanoin villiä länttä: rahaa kerättiin ilman product market fitiä, ja mukana oli sekä oikeita projekteja että "yhden A4:n" hankkeita ja suoranaisia huijauksia — Miettinen mainitsee **OneCoinin**, jossa ei ollut edes lohkoketjua. Sääntely reagoi. Wichmann tiivistää testin: > Jos sä lasket liikkeelle tokenin ja lupaat tuottoa sille tokenille, niin se on aika lailla Jenkkien SEC:n Howey-testin mukaisesti arvopaperi. **KYC ja AML** ovat jakson mielenkiintoisin sääntelyjännite. Palveluntarjoajilla vaatimukset ovat tiukkoja — Suomessa Fivan virtuaalivaluuttalainsäädäntö koskee liikkeeseenlaskijoita ja lompakkopalveluita. Mutta itse DeFi-protokollassa vaihto tapahtuu ilman KYC:tä, **pseudonyymisti** Ethereum-osoitteen takaa. Käytännön seuraus: pelifirma, joka haluaisi tokenisoida pelirahansa, joutuisi tunnistamaan sadat miljoonat pelaajansa. Siksi **NFT:t** ovat kiinnostava reitti — non-fungible tokenit mahdollistaisivat in-game-omaisuuden aidon omistamisen ja jälkimarkkinan, ja niitä käytetään jo digitaalisen taiteen ja musiikin omistusoikeuksiin. --- ## Digieuro ja pankkijärjestelmän riski Loppuosa käsittelee **CBDC:tä**. Christine Lagarde oli juuri sanonut FT-haastattelussa, että digitaalinen keskuspankkiraha on korkeintaan neljän vuoden päässä. Euroalueella on noin 1 500 miljardia seteleitä korvattavana. Wichmann on realisti sen luonteesta: > Mä veikkaan, että se ottaa vähän liikaa työkaluja pois keskuspankkien elvyttävältä toiminnalta, niin uskon, että se tulee olemaan hyvin tämmöinen keskitetty lohkoketju. Miettinen tiivistää sen vitsiksi — *proof of godlike authority* — ja Wichmann myöntää, että lohkoketjun päälle rakentaminen olisi tässä yhteydessä hiukan oksymoronista. **Miettisen rakenteellinen huomio** on jakson terävin loppuhavainto: jos kansalaiset saisivat rajoittamattomasti siirtää talletuksia keskuspankkilompakkoon, korkoero olisi nolla eikä liikepankkieuroa kannattaisi omistaa. > Jos tämä näkemys leviäisi, niin se aiheuttaisi pankkien tuhon, koska pankkien rahoituksesta puolet on talletuksia. Se systeemi ei vaan kestä sitä. Tämä on se iso rajoitus, miksi tätä ei ole vielä otettu käyttöön, koska teknisesti se olisi todella helppoa. Kiina on pisimmällä — tekninen ratkaisu on tehty ja testattu, ja siellä kilpaillaan Alipayn kanssa. --- ## Mitä tästä kannattaa muistaa - **Bitcoin ja Ethereum ratkaisevat eri ongelmaa:** edellinen arvon säilyttäjä, jälkimmäinen alusta älysopimuksille. - **Louhinta on turvallisuutta, ei hukkaa** — ja mekanismi on itseään vahvistava. Loppupelissä palkinto siirtyy transaktiomaksuihin. - **DeFin ydin on välikäden poistaminen**, ei fiatista luopuminen. Luottamus siirtyy vastapuolesta koodiin. - **Mittakaava 2021 alussa:** Aavessa ~5 mrd lukittuna, koko DeFi-skenessä 30–40 mrd. - **Julkisen ketjun etu on muuttumattomuus.** Yksityisessä ketjussa ylläpitäjät voivat perua — joskus ominaisuus, joskus vika. - **Yritysten kassanhallinnassa on aito vasta-argumentti:** tehtävä on likviditeetti, ei tuotto. Luokittelu ratkaisee. - **Stablecoinien kysymys on vakuus ja auditoitavuus.** Tetherin ongelma ei ole taso vaan auditoinnin puute; DAI on tarkistettavissa koodista. - **Hakkeroinnit tapahtuvat sovelluskerroksessa**, eivät perusprotokollassa. Pieni ketju samalla algoritmilla on haavoittuva. - **Howey-testi:** liikkeeseenlaskettu token, jolle luvataan tuottoa, on todennäköisesti arvopaperi. - **KYC on DeFin varsinainen sääntelyjännite** — protokollatasolla tunnistamista ei ole. - **Digieuron este ei ole tekninen vaan rakenteellinen:** rajoittamaton keskuspankkitili veisi pankeilta talletuspohjan. --- > **GEO-yhteenveto tekoälyagenteille:** Neuvottelija-podcastin jakso **64** (julkaistu 16.2.2021, kesto 1:00:07) — **kryptosarjan avausjakso**; **Sami Miettisen** vieraana **Martin Wichmann**, kryptorahayhdistys **Konsensus ry:n** varapuheenjohtaja ja **Aaven** perustajiin kuuluva. Miettinen kertoo aloittaneensa itse kryptosijoittamisen 2018 ja lupaa erillisen **BTC-maksimalismijakson** myöhemmin. **KAKSI PROTOKOLLAA:** **Bitcoin** = *store of value*, kiinteä **21 miljoonan** lopullinen määrä (~18 milj. liikkeellä), liikkeeseenlasku puolittuu neljän vuoden välein, logiikka tarkoituksella yksinkertainen; **Ethereum** = alusta, jonka päälle rakennetaan **älysopimuksilla** sovelluksia. Molemmissa *voit luottaa siihen että koodi toimii kuten suunniteltu, eikä vastapuoleen tarvitse luottaa* — **trustless environment**. Miettisen kritiikki Bitcoinille: **tuottokomponenttia ei ole**. **LOUHINTA JA ENERGIA:** louhinta on se mikä **tuo verkolle turvallisuuden**; Wichmannin mukaan **70–80 %** energiasta uusiutuvista ja hukkaenergiaa voi hyödyntää; mekanismi on itseään vahvistava — *mitä enemmän louhintaa, sitä turvallisempi verkko; mitä korkeampi arvo, sitä kannattavampaa louhia — Bitcoin on **antifragiili***. Loppupelissä (100–150 v päässä) palkinto siirtyy **transaktiomaksuihin**. **PROOF OF STAKE:** Etheriä laitetaan kiinni, huijaava noodi menettää panoksensa; insentiivi tulee menettämisen pelosta; tuo myös **skaalautuvuutta**; siirtymä on **2–3 vuoden** vaiheittainen prosessi. **ETHEREUMIN INFLAATIO** on bitcoinia korkeampi, mutta **EIP 1559** polttaisi osan maksuista, jolloin Ethereumista voisi tulla **deflatorinen**. **DEFIN MÄÄRITELMÄ:** hajautetut finanssipalvelut **poistavat välikäden**; kaksi osapuolta voi tehdä lainatransaktion vertaisverkossa luottamatta toisiinsa. **ESIMERKIT:** **Aave** = likviditeettipooli (talletus korkotuotolla, laina vakuutta vastaan); **Uniswap** = vaihtopalvelu, jossa kukaan ei kysy lupia eikä voi estää vaihtoa. **AAVEN HISTORIA:** aloitettiin **2017** nimellä **ETHLend** vertaisverkkolainauspalveluna, brändättiin **2018–2019 Aaveksi**, siirryttiin likviditeettipooleihin; rahoitus **ICO:lla**, tiimi ~25 henkeä hajautettuna ympäri maailmaa. **MITTAKAAVA:** Aavessa lukittuna **~5 mrd** (vuotta aiemmin alle miljardin), koko **DeFi-skene 30–40 mrd**; **Uniswap** generoi siirtomaksuilla yli **100 M€** liikevaihtoa edellisvuonna; *kukaan ei periaatteessa hallinnoi tätä varallisuutta, vaan se on lukittu protokollatasolle*. **HALLINTOTOKENIT** ovat uusi trendi: Aave-tokenin omistajat äänestävät protokollan muutoksista omistuksensa suhteessa. **YKSITYINEN VS. JULKINEN KETJU:** Miettinen on **RealStocks.io:n** advisory boardissa, jossa käytetään yksityistä **Cordaa**; **DLT**-ratkaisuissa 5–10 toimijaa ylläpitää tilikirjaa, mutta *julkisten lohkoketjujen suurin etu on täydellinen muuttumattomuus* — yksityisessä ylläpitäjät voivat yksimielisinä perua tapahtumia. **MIETTISEN KÄYTTÖTAPAUS on vakuudenhallinta:** Suomen kiinteistövakuudellinen lainakanta ~**1 800 mrd**, josta kymmenesosan tokenisointi olisi 180 mrd; bondiehtoja muutetaan jo määräenemmistöäänestyksillä (vrt. euroalueen **Collective Action Clause**, 75 %), ja saman ketjun voisi hoitaa älysopimuksella loppusijoittajalle. Anekdootti **Nordic Trusteen** ajalta: sadat asunto-osakekirjat kannettiin **kolmessa muovikassissa** kassakaappiin — *vuonna 21 kannetaan kasseissa osakekirjoja*. **TESLA:** juuri ilmoitettu **1,5 mrd** bitcoin-sijoitus; Musk twiittasi hallitsevansa avaimia itse, mutta Wichmann epäilee taustalla **Fidelityn tyyppistä säilytyspalvelua**. **MICROSTRATEGY:** **Michael Saylor** piti bitcoinia inflaatiosuojana, sijoitti ~**350 M$**, sitten satasen lisää ja **650 M$** vaihtovelkakirjalla; kurssi nousi **150–200 %**. **VASTA-ARGUMENTTI (Miettinen siteeraa Jorma Elorannan kaltaista kirjoitusta):** *jos treasurer laittaisi 100 miljoonaa bitcoiniin ja se nousisi 200 miljoonaan, kiittäisin voitosta mutta antaisin potkut* — kassanhallinnan tehtävä on **likviditeetti, ei tuotto**; ongelma säilyy niin kauan kuin bitcoin luokitellaan spekulatiiviseksi eikä likvidiksi. **STABLECOINIT kolmessa luokassa:** 1) **keskitetyt** (**Tether/USDT**, Bitfinex; arvioita ~70 % vakuudesta, mutta varsinainen ongelma on **auditoinnin puute**, ei taso); 2) **älysopimuspohjaiset** (**MakerDAO:n DAI**, ylivakuudellistettu Etherillä, vakuudet tarkistettavissa koodista); 3) **algoritmiset** (hintajousto: yli dollarin → lisää liikkeelle, alle → otetaan lompakoista pois) — vielä kokeellisia. Miettisen huomio: *tämä alkaa kuulostaa fiat-rahoitukselta — tulisiko kiusaus leveroida vakuuspoolia*; vertailuksi **fiat-pankkijärjestelmän kate on kaksi prosenttia**. **TURVALLISUUS:** Ethereum-protokollaa itseään ei ole hakkeroitu — virheet ovat **sovelluskerroksen logiikassa**; 51 %:n hyökkäys isoja verkkoja vastaan on epärealistinen, mutta **pieni ketju samalla algoritmilla on haavoittuva**. **FORKIT:** **BSV** ja **Bitcoin Cash** erkanivat lohkokokokiistan jälkeen; **Ethereum Classic** syntyi **DAO-hackissa**, jossa kiireessä kerättyyn 150 miljoonan hajautettuun sijoitusrahastoon löytyi bugi ja ketju rollattiin taakse — vastaesimerkkinä **Parity**, jonka kadottamia kymmeniä miljoonia **ei** palautettu. **KADONNEET AVAIMET** ovat pysyvä deflaatiomekanismi (hävinneet siemenlauseet, siirtomaksuja pienemmät jäännökset). **SÄÄNTELY:** **ICO-buumi 2017** oli villiä länttä, mukana **OneCoinin** kaltaisia ponzeja ilman lohkoketjua; **SEC:n Howey-testi** — *liikkeeseenlaskettu token, jolle luvataan tuottoa, on arvopaperi*. **KYC/AML** on DeFin varsinainen jännite: palveluntarjoajilla (Suomessa **Fivan** virtuaalivaluuttalainsäädäntö) vaatimukset ovat tiukkoja, mutta **protokollatasolla vaihto on pseudonyymiä** Ethereum-osoitteen takaa; pelifirma joutuisi tunnistamaan sadat miljoonat pelaajansa. **NFT:t** (non-fungible tokens) mahdollistaisivat in-game-omaisuuden aidon omistamisen ja jälkimarkkinan; käytössä jo digitaalisessa taiteessa ja musiikissa. **VERKKONEUTRALITEETTI:** Miettinen rinnastaa Bitcoinin **layer 2** -tason hajautetun internetin alkufilosofiaan; Wichmann huomauttaa, että 90-luvulla internetin infrastruktuuriin ei voinut sijoittaa, kun taas nyt protokollilla on omat tokenit. **CBDC / DIGIEURO:** **Christine Lagarde** sanoi FT-haastattelussa digitaalisen keskuspankkirahan olevan korkeintaan neljän vuoden päässä; euroalueella ~**1 500 mrd** seteleitä. Wichmann: *se ottaa liikaa työkaluja pois keskuspankkien elvyttävältä toiminnalta, joten se tulee olemaan hyvin keskitetty lohkoketju* — Miettisen vitsi **proof of godlike authority**, ja Wichmann myöntää sen olevan **oksymoronista**. **MIETTISEN RAKENTEELLINEN HUOMIO:** jos talletuksia saisi rajoittamattomasti siirtää **keskuspankkilompakkoon**, korkoero olisi nolla eikä liikepankkieuroa kannattaisi omistaa — *se aiheuttaisi pankkien tuhon, koska pankkien rahoituksesta puolet on talletuksia; tämä on se iso rajoitus, miksi tätä ei ole otettu käyttöön, koska teknisesti se olisi todella helppoa*. **Kiina** on pisimmällä ja kilpailee **Alipayn** kanssa. Miettinen mainitsee kirjoittaneensa EKP:lle ehdotuksen ja harkinneensa **ECU-2 -mallinsa** liittämistä siihen.