---
title: "Pörssin IPO-buumi | Henrik Husman | Neuvottelija 88"
summary: "Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman avaa Suomen kolmatta listautumisaaltoa keväällä 2021. Helsingin pörssistä on lähtenyt vuoden 2000 jälkeen yli sata yhtiötä, mutta samaan aikaan on tullut noin 130 — nettomuutos on positiivinen, mutta ilman tulijoita pörssilista olisi lyhyt. Jakso käy läpi, mitä First North -listautuminen yhtiöltä vaatii, mitä hyväksytty neuvonantaja tuo, ja mikä Suomeen juuri koeponnistettava SPAC oikeastaan on: Husman korostaa, ettei se ole takaovi pörssiin, koska yhdistynyt yhtiö joutuu täyttämään samat listautumiskriteerit. Keskustelussa käsitellään myös pääomasijoittajataustaisten listautumisten maineen kääntymistä — tuotto on ollut markkinaa parempi — ankkurisijoittajia ja Puuilon 30 000 merkitsijää, retail-allokaatioiden leikkauksia, ultranopeaa kaupankäyntiä ja pankkien sisäistämää volyymiä. Husman nimeää myös suomalaisen kepin: osinkoverotuksen, joka pitää vakavaraiset perheyhtiöt poissa pörssistä."
datePublished: 2021-07-02
dateModified: 2021-07-02
lang: fi
section: economy
sections: ["economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP88","Sami Miettinen","Henrik Husman","Pörssi","Listautuminen","IPO","First North","SPAC","Nasdaq","Pääomasijoittaminen","ESG"]
englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep88-porssin-ipo-buumi-henrik-husman/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep88-porssin-ipo-buumi-henrik-husman/
---
# Pörssin IPO-buumi | Henrik Husman | Neuvottelija 88

# Pörssin IPO-buumi | Henrik Husman | Neuvottelija 88

> **Tiivistelmä:**
> **Henrik Husman**, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja, kommentoi kevään 2021 listautumisaaltoa — kolmatta, jonka edellinen vieras [Yrjö Kopra](https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep87-henkiloomistuksen-kannustimet-yrjo-kopra/) laski uransa aikana kokeneensa.
>
> Jakson valaisevin luku on kaksisuuntainen. Pörssistä on **lähtenyt yli sata yhtiötä vuoden 2000 jälkeen** — enemmän kuin päälistalla ja First Northissa on tällä hetkellä yhteensä. Samaan aikaan on tullut noin **130**. Nettomuutos on positiivinen, mutta Husmanin pointti on toinen: *"sitä voi vain miettiä sitä pörssilistaa, jos ei näitä tulijoita olisi ollut — se olisi aika lyhyt."*

---

## Miksi listautumiset ovat pörssille eksistentiaalisia

Husman aloittaa perusasiasta, joka helposti unohtuu: pörssi on olemassa **primäärimarkkinaa** varten.

> *"Ilman uusia listautujia pörssi ei pitkään ainakaan kovin hyvässä jamassa olisi. Se on se primäärimarkkina, että yhtiöt listautuu, pystyy keräämään pääomia — sitä varten pörssi on pohjimmiltaan olemassa."*

Miettinen tunnustaa olevansa *"syyllinen sieltä toisesta päästä"*: hän oli neuvonantajana, kun amerikkalainen **Brady Corporation** osti käteisellä **Nordic ID:n** — ensimmäinen First North -takeover. Husman ei pidä poistumia ongelmana sinänsä; preemioita maksetaan ja se kuuluu yritysten kiertoon.

## Mitä First North vaatii

Kevyempää sääntelytaakkaa, mutta ei kevyttä. Husman erittelee erot päälistaan:

- **Yli 8 miljoonan keräys** edellyttää täyttä EU-esitettä, mikä käytännössä nostaa prosessin lähelle päälistan vaatimuksia.
- **IFRS:ää ei tarvitse noudattaa** — Husmanin mukaan merkittävin ero ja iso ponnistus siirtyä.
- **Corporate Governance Codea ei ole pakko noudattaa**, vaikka moni noudattaa.
- Tiedonantovelvoitteet ovat muuten pitkälti samat.

Ratkaiseva rakenne on **hyväksytty neuvonantaja** (Certified Adviser), joka luotiin sitä varten että pienempikin yhtiö *"uskaltaa listautua"* ilman omaa sijoittajasuhdeosaamista. Miettinen — itse toiminut sellaisena — vahvistaa, että lisäarvo on konkreettista: näkemys pitää antaa käytännössä jokaisesta pörssitiedotteesta.

Polku jatkuu ylöspäin: Pohjoismaissa on juuri tullut täyteen sadas yhtiö, joka on siirtynyt First Northista päälistalle, ja Suomessa niitä on noin 12. Husman korostaa silti, että **First North voi olla pysyvä koti** — siirtymisen tyypillinen syy on merkittävä lisäpääoman tarve tai se, että osa sijoittajista sijoittaa vain päälistan yhtiöihin. Väliin on tuotu **Premier**-lista, jonka ensimmäisenä otti käyttöön Nanoform.

Listautumisen motiivit ovat Husmanin mukaan järjestyksessä: kasvupääoma ja työpaikat, sitten laatuleima ja näkyvyys — ja **rekrytointi**. Siili Solutionsin 2012 listautuminen käynnisti aallon osin siksi, että listayhtiöllä on työkaluja osaajien houkutteluun. Miettinen lisää rahoituspuolen: pankille listayhtiö on helpompi, koska tiedottamisvelvollisuus tuottaa juuri sitä käytöstä jota pankki haluaa — ja Husman vahvistaa, että se **alentaa myös vieraan pääoman kustannusta**.

## SPAC — ja mitä se ei ole

Suomeen koeponnistettiin ensimmäistä SPACia; Ruotsissa niitä oli jo kolme. Husmanin määritelmä on kuiva: **yritysostoa varten listattava yhtiö**, jolla ei listautumishetkellä ole liiketoimintaa.

Hän käyttää huomattavan osan vastauksestaan yhden väärinkäsityksen torjumiseen:

> *"Haluan voimakkaasti korostaa, että tämä ei ole takaovi pörssiin."*

Perustelu on mekaaninen: listautumiskriteerit ovat samat kuin normaalilistautujalla (soveltuvin osin — kolmen vuoden toimintahistoriaa ei voi vaatia yhtiöltä jolla ei ole toimintaa), ja **kriteerit katsotaan uudelleen siinä vaiheessa, kun kombinaatio tuodaan pörssiin.** Parhaimmillaan se on tapa tuoda yhtiö pörssiin pienemmällä epävarmuudella ja nopeammin, koska kohde neuvottelee yhden vastapuolen kanssa eikä kanna antiin liittyvää riskiä.

Miettinen esittää vastaväitteen suoraan: *"mitä järkeä sitä rahasäkkiä on listata"* — siinähän syntyy klassinen päämies-agenttiongelma. Husman ei kiistä sitä vaan luettelee suojamekanismit:

- **Vähintään 90 prosenttia** kerätyistä nettopääomista sulkutilille odottamaan kohdetta.
- **Kolmen vuoden määräaika**; jos kohdetta ei löydy, rahat palautetaan.
- Kohteesta päättää **yhtiökokous** hallituksen suosituksen jälkeen.
- Sijoittaja voi tietyin ehdoin **jättäytyä pois**, jos ei pidä löydetystä kohteesta.

Jakson mieleenpainuvin kuva tulee tässä, ja Husman lainaa sitä toiselta:

> *"Joku musta aika hyvin vertaisi SPACia vähän samaan tilanteeseen kuin että sä sijoittaisit rahaa raviohjastajaan ennen kuin se hevonen on löytynyt. Eli se maine on tärkeä."*

Miettinen sijoittaa SPACin private equity -mallin viereen ja nostaa esiin sen edun, joka kohdeyhtiön vähemmistöomistajalle on aito: pörssilistaus **purkaa osakassopimukset** ja tuo likviditeetin, sen sijaan että pitäisi juosta seitsemän vuoden rupeama pääomasijoittajan kanssa.

## Pääomasijoittajataustaiset listautumiset: maine kääntyi

Tämä on jakson selkein muutostarina, ja Miettinen esittää lähtötilanteen rehellisesti omana ennakkoluulonaan:

> *"Muutama vuosi sitten mulla oli henkilökohtaisesti sellainen fiilis, että vähän kuin pääomasijoittaja laittoi pörssiin ja vähän sillä lailla, että olikohan toi nyt vaan dumpattiin se sinne, kun ei löytänyt teollista tai secondary private equity -ostajaa."*

Husman vahvistaa käänteen ja perustelee sen kannustinrakenteella, ei maineenhallinnalla: tyypillinen pääomasijoittajan listautumisexit **ei ole one-off**, vaan siinä jäädään mukaan hankkeeseen. Ja koska pörssi on toistuva exit-kanava, kaikilla on yhteinen intressi pitää siitä huolta. Viimeaikainen track on hänen mukaansa erittäin hyvä: **tuotto on ollut markkinaa parempi.**

Miettinen tarkentaa mekanismin: pääomasijoittajat ovat oppineet jäämään hallitukseen ja hoitamaan **overhangin** — sen tiedon, että väistämätön exit tulee rahaston sääntöjen mukaan — hallitusti, sen sijaan että osakkeet tulisivat kerralla naamalle.

Husman lisää vielä kärsivällisen näkökulman, ja erottaa oman kantansa organisaationsa kannasta:

> *"Ehkä meidän listaustiimi olisi tästä eri mieltä, mutta mä näkisin, että jos yhtiö on ensin pääomasijoittajien oteissa sen 3–5 vuotta ja sitten se tulee kypsempänä pörssiin, niin ei se ole välttämättä ollenkaan huono asia."*

## Ankkurisijoittajat, Puuilo ja allokaation tuska

Ankkurisijoittajakonsepti — osa annista myyty etukäteen suuremmille instituutioille — on Suomessa Husmanin mukaan *"melkeinpä sääntö"*, ja se poistaa epävarmuutta.

Nauhoituspäivänä oli julkistettu **Puuilon** listautumisen tulos: yli **30 000 merkitsijää**. Husman pitää lukua huimana muutoksena — viisi vuotta sitten luvut pyörivät tuhansissa. Miettinen huomauttaa kuluttajabrändin edusta: osakkeenomistajat käyvät kaupassa.

Sitten tulee jakson konkreettisin kitkakohta. Kevään listautumisissa **instikkaosuus oli yli puolet**, ja piensijoittajien merkinnöistä leikattiin rajusti — Miettinen kertoo saaneensa Netumista *"hyvin pienen prosentin"* haluamastaan. Husman kutsuu tätä *"sarjassamme myönteisiä ongelmia"*, mutta ei ohita sitä:

> *"Toden totta ne on ollut välillä valitettavan pieniä, ihan joitain satoja euroja, mitä sieltä on saanut. Se toki harmittaa."*

Hän puolustaa silti järjestäjien oikeutta päättää, kenelle myydään — tavoitteena hyvä omistajakunta — ja nostaa esiin suomalaisen rakenteellisen haitan: **retail-merkinnät on maksettava etukäteen**, joten rahaa sitoutuu turhaan.

## Jälkimarkkina: nopeus ja näkymätön volyymi

Miettinen palaa aiheeseen, jota on käsitellyt kirjassaan ja jossa hän on haastatellut **Bengt Holmströmiä**. Husmanin kuva on kaksijakoinen.

**Suora kilpailu** muilta säännellyiltä markkinapaikoilta on kääntynyt pörssin eduksi: markkinaosuus näkyvästä tarjouskirjakaupasta on noussut alimmasta noin 60 prosentista lähelle **80:tä prosenttia**.

Mutta kokonaisvolyymissä on kasvanut **systematic internaliser** -toiminta, jossa pankki sisäistää volyymiä. Husman esittää tässä varovaisen mutta selvän epäilyn omasta valvonta-asemastaan käsin:

> *"Sääntöjen mukaan sen pitäisi aina olla niin, että pankki tekee asiakasta vastaan kauppaa, mutta ainakin meidän arvion mukaan se näyttää välillä siltä, että siellä ehkä myös tehdään tämmöistä riskless principal -tyyppistä toimintaa, jossa efektiivisesti asiakkaat mätsätään keskenään."*

Ultranopeasta kaupankäynnistä hän ottaa kannan ja perustelee sen tutkimuksella eikä mielipiteellä: HFT pitää spreadit tiukkana ja tuo likviditeettiä, ja **useimmat akateemiset tutkimukset tukevat päätelmää, että se on nettopositiivista.** Hän myös suhteuttaa uutuuden: *"nopeudella on aina kilpailtu pörssissä"* — nyt vain mikrosekunneilla, kun järjestelmän vasteaika on noin **50 mikrosekuntia** ja ihmisen silmänräpäys vähintään 40 millisekuntia.

Miettinen tuo vastapainoksi käsityön: hän kertoo tehneensä koronakeväänä Nordic ID:n suunnatun annin **10 prosentin diskontilla** kunnia-asianaan, ja ihmettelee kevään isompien yhtiöiden 12,4 prosentin diskonttoja, kun vanhan liiton tavoite blokeissa oli viisi.

## Miksi Ruotsi voittaa

Miettinen asettaa Pohjoismaisen järjestyksen: Suomi on hänen mielestään Tanskaa edellä, Norjalla on erikoisaloilla öljyrahat — *"mutta Ruotsi on meitä kaikkia sitten edellä ihan hirveästi."*

Husman ei kiistä vaan omistaa vertailun: **Ruotsi on Euroopan selkeä ykkönen** pienten yhtiöiden kyvyssä kerätä pääomia listautumalla. Hän lisää kuitenkin suomalaisen ylpeydenaiheen — Suomi on ollut vuosia **Lontoon AIM:ia edellä** First North -listautumismäärissä, mikä talouksien kokoon suhteutettuna on *"aivan huima ylisuoritus"*.

Syyt hän luettelee tärkeysjärjestystä välttäen:

1. **Vaurautta on eri tavalla.** Vanhaa rahaa, vauraita sukuja — ja siitä seuraa riskinottokykyä ja -halua, jota pienet listautumiset vaativat.
2. **Eläkejärjestelmä.** Ruotsissa pieni osa lakisääteisestä eläkkeestä on jo kymmeniä vuosia ollut itse sijoitettavissa, mikä on luonut intressin perehtyä. Osakesäästötili (2012) keräsi nopeasti kolmisen miljoonaa käyttäjää.
3. **Positiivinen kierre.** Kun First North -yhtiöitä tulee paljon, sijoittaja saa **tehokkaan hajautuksen** — jolloin ei haittaa, etteivät kaikki lennä.

Ja neljäntenä, käänteisenä, suomalainen keppi. Husman nimeää **osinkoverotuksen**: ääriesimerkissä vakavarainen yhtiö menettää listautuessaan kevyemmän osinkoverotuksen, ja Miettisen tarkennuksella puhutaan **yli 70 prosentista**, jos tase on vahva.

> *"Ruotsista puuttuu tämmöiset kepit. Suomessa väittäisin, että meillä perheyhtiöt jonkun verran pysyvät ehkä poissa pörssistä tästä syystä."*

Miettinen lisää oman politiikkakantansa: ratkaisu ei ole listaamattomien verotuksen kiristäminen vaan **marginaalikiilan pienentäminen yläpäästä**.

## Riskitason tasapaino — ja pörssin oma epäröinti

Husman kertoo harvinaisen avoimesti, että First Northia lanseeratessa pörssi mietti, *"pilaako tämä pahimmillaan tämän päälistan maineen"*. Arvio oli, että kunhan kriteerit asetetaan sopivalle tasolle, riski on pieni.

Mutta hän ei julista asiaa ratkaistuksi:

> *"Mitä pienemmät yhtiöt ja mitä kevyemmin pörssiin pääsee, niin tietysti lähtökohtaisesti lisää sitä riskitasoa. Ja mikä se on se oikea tasapaino — väittäisin, että me ollaan löydetty aika hyvä malli, vaikka samaan aikaan kuulee kommentteja, että se on edelleen raskasta."*

Sijoittajan vastuu säilyy: **First North on First North**, ja kohteisiin pitää perehtyä.

## ESG pörssin tuotteena

Husman luettelee, mitä pörssi on tehnyt vapaaehtoisin työkaluin — ja korostaa vapaaehtoisuutta erikseen, koska pörssin normaali toimintatapa on sääntely:

- **Green Bondit** vuodesta 2015; Nasdaq oli hänen mukaansa ensimmäisiä maailmassa.
- **ESG-raportointiopas**, nelisen vuotta vanha työkalu aloitteleville yhtiöille.
- **ESG-datan keruu** listayhtiöiltä keskitettyyn muotoon.
- **Green Equity Designation** — tuore laatuleima kahdessa kategoriassa: yli puolet liikevaihdosta vihreäksi luokiteltavaa, tai yli puolet investoinneista vihreisiin kohteisiin (*transition*).
- Tanskalaisen startup-yhtiön kanssa työkalu, jolla **piensijoittaja näkee salkkunsa hiilijalanjäljen** ja muita ESG-kriteerejä salkku- ja yhtiötasolla.

## Takeover-koodi ja suora listautuminen

Kaksi loppuaihetta.

**Takeover-koodi.** Miettinen viittaa EP84:n vieraaseen **Jan Ollilaan** (Dittmar & Indrenius), joka uudistaa Helsinki Takeover -koodia, ja esittää että päälistan koodi soveltuisi sellaisenaan First Northiin. Husman vahvistaa: asia viedään syksyllä First North Advisory Boardille, ja **se tulee olemaan pörssin ehdotus.** Molemmat muistuttavat, että MAR eli market abuse -sääntely koskee joka tapauksessa kaikkia — Miettinen nimimerkillä *"kokemusta on"*.

**Suora listautuminen.** Miettinen johdattaa aiheeseen anekdootilla Credit Suisse First Bostonin ajoiltaan: amerikkalainen pankkiiri sanoi asiakkaille, että listautuminen myymättä osakkeita *"olisi kuin tanssisi äitisi kanssa — teet ihan oikeita tanssiliikkeitä, mutta se tuntuu epäluonnolliselta."*

Husman toteaa sen aina olleen mahdollista; Suomesta lähelle osuu **Partnera**, maailmalta **Spotify**. Mutta hän on skeptinen hyötysuhteesta: kriteerit ja esite on tehtävä joka tapauksessa, joten *"se jää vähän ehkä kyseenalaiseksi, ne hyödyt versus haitat"* — ja valuaatio voi jäädä erilaiseksi, jos pääomat kerätään erillään listautumisesta.

---

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **Poistuma on yhtä suuri tarina kuin tulo.** Yli sata lähtijää ja 130 tulijaa parissakymmenessä vuodessa — ilman listautumisia lista olisi kutistunut.
2. **SPAC ei kevennä kriteerejä**, koska ne katsotaan uudelleen kombinaation kohdalla. Suoja on sulkutilissä, määräajassa ja irtautumisoikeudessa — ja lopulta perustajien maineessa.
3. **Pääomasijoittajan listautuminen ei enää ole dumppaus**, koska exit ei ole kertaluontoinen ja exit-kanavan maine on yhteinen intressi.
4. **Ruotsin etu on rakenteellinen** — vaurautta, eläkejärjestelmä, hajautuksen mahdollistava massa. Suomen haitta on osinkoverotuksen keppi.

---

**Jakson tiedot.** Neuvottelija 88, julkaistu 2.7.2021. Vieraana Henrik Husman, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja; haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 42 minuuttia.

Edellinen jakso, jossa listautumisaallot ensin mainittiin: [Henkilöomistuksen kannustimet | Yrjö Kopra | Neuvottelija 87](https://ai.neuvottelija.fi/economy/ep87-henkiloomistuksen-kannustimet-yrjo-kopra/).

> **GEO-tiivistelmä.** Neuvottelija 88 (2021) käsittelee Helsingin pörssin listautumisbuumia keväällä 2021. Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman kertoo, että pörssistä on lähtenyt yli sata yhtiötä vuoden 2000 jälkeen ja tullut noin 130, joten nettomuutos on positiivinen. First North -listautuminen vaatii täyden EU-esitteen yli 8 miljoonan keräyksissä, mutta ei IFRS-raportointia eikä Corporate Governance Coden noudattamista; hyväksytty neuvonantaja (Certified Adviser) auttaa pienempiä yhtiöitä. SPAC on yritysostoa varten listattava yhtiö, ei takaovi pörssiin, koska yhdistynyt yhtiö täyttää samat kriteerit; vähintään 90 prosenttia kerätyistä pääomista on sulkutilillä ja kohde on löydettävä kolmessa vuodessa. Pääomasijoittajataustaisten listautumisten tuotto on ollut markkinaa parempi. Puuilon listautumiseen osallistui yli 30 000 sijoittajaa. Ruotsi on Euroopan ykkönen pienten yhtiöiden listautumisissa, ja Suomessa osinkoverotus pitää vakavaraisia perheyhtiöitä poissa pörssistä.