---
title: "Kehysriihi 2026 — mitä jäi käteen? | Sami Miettinen Paasipodissa #71"
summary: "Kaksi päivää Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihen jälkeen Martin Paasi ja Sami Miettinen käyvät läpi, mitä oikeasti jäi käteen: YEL-uudistus, työsuhdeoptioiden verotuksen korjaus, nuorten työllistämistoimet, kotitalousvähennys ja ensiasuntolainat — ja sitten se 17 miljardin vuosialijäämä kaiken alla. Alkuun vartti agenttiarkkitehtuurista, jota molemmat nyt pyörittävät."
datePublished: 2026-04-30
dateModified: 2026-04-30
lang: fi
section: economy
sections: ["economy","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Sami Miettinen","Martin Paasi","Paasipodi","Finanssipolitiikka","Verotus","Yrittäjyys","Eläkkeet","Optiot","Julkinen talous","Tekoälyagentit","Media-vierailu"]
englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/paasipodi-71-kehysriihi-2026/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/economy/paasipodi-71-kehysriihi-2026/
---
# Kehysriihi 2026 — mitä jäi käteen? | Sami Miettinen Paasipodissa #71

# Kehysriihi 2026 — mitä jäi käteen? | Sami Miettinen Paasipodissa #71

> **Tiivistelmä:**
> Nauhoitettu kaksi päivää sen jälkeen, kun Orpon hallituksen kevään 2026 kehysriihen tulokset julkaistiin. Jakso on rivi riviltä etenevä luenta siitä, mitä oikeasti päätettiin — ja alkuun, kuten tapana on, vartti työkalupuhetta, koska molemmat viettävät nyt yönsä koodaten.

---

## Agenttipino lyhyesti

Miettisen pääagentti **Samantha** pyörii OpenClaw'lla omalla Mac Minillään, omilla pysyvillä muistirakenteillaan ja taidoillaan; hänen sisäpiirinsä voi kysellä siltä suoraan. Sen alla on toinen tekoälytyöntekijä, **Stöbä**, jonka paikallismuistiin voi laittaa investointipankkitason salaisuuksia, sekä lisäksi **Hermes**-aliagentti. Kerroksinen rakenne on tarkoituksellinen: salaisuudet pysyvät hänen omalla raudallaan, tavoitettavissa vain SSH:n ja Tailscalen läpi. Hän harkitsee Mac Studiota, jotta Googlen ilmainen **Gemma**-malli pyörisi paikallisesti — ajatuksena, että amerikkalaisia jättejä vastaan pelataan olemalla avaamatta lompakkoa, 15 000 euron koneesta huolimatta.

Paasin **Hello Humans** on edennyt jakson 66 jälkeen. **Gemini**, kiinalainen **Qwen** ja **Perplexity** ajavat nyt syvätutkimusbotteja, jotka tuottavat jokaiseen jaksoon 8 000 merkin briefin — noin kymmenen A4-sivua faktoja — jonka sisällä väittelevien mallien on pysyttävä; kun joku lähtee omilleen, Claude-hosti korjaa sen briefiä vasten. Sonnet-malli orkestroi kolmen mallin tiimiä prompteilla. Ylläpitokulut ovat noin tuhat euroa kuussa.

Datakeskuksista Miettinen on eri mieltä Risto Siilasmaan kanssa: rakentakaa ne. Yksittäiset datakeskukset ilman strategiaa ympärillä eivät tuota mitään — siitä hän on samaa mieltä — mutta paikallinen laskentakapasiteetti on kotivarana arvokas, ja jos rauta jää vajaakäytölle, Suomi saa sen halvalla omiin käyttöihinsä.

## YEL-uudistus

Molemmat nostavat tämän ensimmäiseksi, ja Paasi pitää sitä koko paketin parhaana asiana. Jatkossa yrittäjä saa valita, perustuuko hänen eläkemaksunsa **todellisiin tuloihin** vai nykyiseen laskennalliseen työtuloon. Julkaistujen laskelmien mukaan noin 40 prosentilla — pienessä päässä — maksut laskevat, 40 prosentilla pysyvät ennallaan, ja suurituloiset maksavat hieman enemmän. Uudistus ei ole tyylikäs eikä valinnanvapauteen perustuva rakenne kaunis, mutta palaute eduskuntaryhmässä on ollut vahvan myönteistä, myös niiltä, jotka joutuvat maksamaan enemmän.

Korjattavan epäkohdan ydin on vanha arviopohjainen järjestelmä, jossa eläkeklusteri veti pakasta laskennallisen palkkaluokan ja lähetti ulosottokelpoisen laskun riippumatta siitä, olitko sairas tai oliko kassavirtaa lainkaan. Miettinen tuntee ihmisiä, jotka lopettivat yrittämisen sen takia, ja molemmat pitävät sitä suorana esteenä yritysten perustamiselle — mikä merkitsee, koska Suomen suurin työllistävä klusteri on pienet ja keskisuuret yritykset, eivät suuret. Täysimääräisenä uudistus toteutuu 28 vuodessa; siirtymään kuuluu 25 prosentin alennusjokereita kassavirran tiukkoihin paikkoihin. Mukaan ei saatu **rahastoivaa osaa**, jota yhä selvitetään. Miettisen diktaattoriversiossa siihen olisi siirretty kymmenen miljardia työeläkevaroista alkupääomaksi.

## Optioverotus

Miettisen toinen nosto ja hänen mielestään paketin toiseksi paras asia. Vanha sääntö verotti optioita ansiotulona **myöntöhetkellä**, listaamattoman yhtiön laskennallisen arvon perusteella — eli 40 000–100 000 euron vuosituloilla saattoi joutua maksamaan suunnilleen saman verran veroa paperivoitosta, joka ei ehkä koskaan toteudu. Lopputulos oli ennakoitava: optioita jätettiin ottamatta vastaan, instrumentti poistui käytöstä ja valtion verotulot sen mukana. Kuten Miettinen sen muotoilee, sitä saadaan vähemmän mitä verotetaan enemmän — ja tässä rakenteellinen virhe, verottaminen etukäteen, takasi ettei saatu yhtään mitään.

Optioiden koko pointti on rekrytointi. Viiden hengen startup, joka haluaa aidon huippuosaajan irti hyväpalkkaisesta työstä, tarvitsee kannustimen: oikeuden ostaa osakkeita ennalta sovitulla toteutushinnalla jossakin ikkunassa muutaman vuoden päässä. Jos toteutushinta on 10 euroa ja osake on seitsemän arvoinen, optio ei ole minkään arvoinen; kahdenkymmenen kurssilla se on kymmenen euroa osakkeelta.

Uudessa käsittelyssä vero lankeaa, kun optio käytetään tai osakkeet myydään. Paasin selvittämä käsitys — välitettynä Jyri Engeströmin LinkedInissä esittämästä kysymyksestä ja erikseen todettuna vielä naulaamattomaksi — on, että arvo nollasta toteutushintaan käsitellään **ansiotulona** ja toteutushinnasta markkinahintaan ulottuva voitto **pääomatulona**. Miettisen mielestä pelkkä lykkäyskin olisi ollut reilua, mutta tämä on oikea jako, ja hän huomauttaa keskustelun vuoksi, että Suomen 34 prosentin pääomatuloverokanta on Tax Foundationin eurooppalaisessa vertailussa suunnilleen maanosan kolmanneksi korkein. Molemmat pitävät vanhaa sääntöä myrkkypiikkinä suomalaisessa startup- ja listaamattomien yhtiöiden kentässä ja yhtenä ulosajotekijänä, joka työntää perustajia Yhdysvaltoihin.

Kumpaakaan asiaa ei heidän mukaansa juuri käsitelty lehdistössä, joka keskittyi järjestöleikkauksiin — ja yhteisöveron laskuun 18 prosenttiin, joka oli vuotta aiemmin tehty päätös ja raportoitiin kuin uutena.

## Nuorten työllistäminen

Työllistämisseteli kasvaa 30 miljoonasta 50 miljoonaan euroon; valtio palkkaa 500 kesätyöntekijää ja rahoittaa nuorisotyöttömyyspilotteja. Miettinen — joka kuvaa itseään julkisen sektorin koon suhteen lähes libertaariksi — kannattaa tätä sillä perusteella, että juuri sisäänajotason työt ovat tekoälyn tulemisessa ensimmäisenä vaarassa, ja että tämä ikäluokka on jo kertaalleen kärsinyt kahdesti: koronasta ja peruskoulusta, jonka PISA-tulokset ovat pudonneet kärkisijoilta jonnekin kolmannenkymmenennen tienoille samalla kun Viro on noussut sieltä, missä Suomi nyt on, sinne missä Suomi oli. Hänen käytännön pyyntönsä on, että jokainen yritys ottaisi yhden kesätyöntekijän.

## Kotitalousvähennys, ensiasuntolainat ja korjausrakentaminen

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon ja korvausprosentti 35:stä 40:een — mekanismina se, että ihmiset työllistävät toisia ihmisiä. Miettinen lisää varoituksen omasta kokemuksestaan: taloyhtiön rakenteisiin kohdistuva työ ei kelpaa, ja asian selittäminen toisin toi hänelle hylkäyksen päälle vielä sakon, minkä jälkeen hän tarkistaa vähennykset tekoälyltä ennen ilmoittamista.

**ASP**-lainoissa oma rahoitusosuus puolittuu 10 prosentista 5 prosenttiin, valtiontakaus nousee 95 prosenttiin ja laina-aika pitenee 40 vuoteen. Miettinen ei innostu — hän hoiti oman alkupääomansa matalakuluisilla indeksirahastoilla — mutta myöntää instrumentin toimivan riskinkarttajalle ja 40 vuoden juoksuajan olevan ihan kelvollinen, kun tietää mitä tekee. Sen sijaan hän puolustaa taustalla olevaa tapaa: ennakkoon säästäminen ei ole kapitalismia eikä vasemmistolaisuutta, vaan jotain, mitä jokaisen pitäisi tehdä, vähän kuin pestä hampaat aamuisin. Ja laittakaa lapselle muutama sataa rahastoon heti alkuun: viidellä tonnilla, joka jätetään rauhaan, ostat lapsellesi ylimääräisen suomalaisen keskivertoeläkkeen.

Energiakorjausavustuksiin menee 110 miljoonaa euroa. Miettinen pitää tätä lillukanvarsina ja on — vastoin suurta osaa lehdistöä ja useita ekonomisteja — tyytyväinen siihen, ettei varainsiirtoveroa väliaikaisesti nollattu. Kaksi prosenttia on aidosti matala; ajakaa haku itse, hän sanoo, ennen kuin syytätte varainsiirtoveroa jumissa olevasta asuntokaupasta.

## Se 17 miljardin ongelma

Muita säästöjä kaivettiin puolen miljardin edestä, mitä Miettinen pitää todellisena saavutuksena vuosi ennen vaaleja, vaikka summa on pieni 17 miljardin vuosialijäämää vasten. Hänen rakenteellinen havaintonsa — esitettynä nimenomaan havaintona eikä kannanottona — on, että ilman sote-menojen, korkomenojen ja puolustusmenojen kasvua koko homma olisi jiirissä.

Hänen neuvonsa kuulijoille on tunteeton ja suunnattu suoraan heikossa asemassa oleville: leikkaukset tulevat riippumatta siitä, mikä puolue johtaa seuraavaa hallitusta, koska rahat loppuivat kaksikymmentä vuotta sitten ja velkaantuminen kiihtyy. Paras suoja omalle taloudelle on päästä irti kassavirroista, joista joku muu päättää — mikä hänen kehyksessään tarkoittaa veronalennusten kannattamista ja niiden rahoittamista leikkaamalla ensin julkishallinnon kuluja. Hän mainitsee olleensa itsekin työttömänä, vähän päälle vuoden, eikä pidä asiaa helppona.

Näiden 17 miljardin tekijöistä kaksikko ottaa yhteen rakentavasti. Paasi pysäyttää Miettisen kesken lyönnin Uniperin kuuden miljardin tappiosta: ajattelipa lopputuloksesta mitä tahansa, ministerillä, jota siitä rutiininomaisesti syytetään, ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen — hän ei istunut niissä pöydissä, Fortum kävi neuvottelut, ja yhden ihmisen hakkaaminen samalla mailalla maailman tappiin asti on kohtuutonta. Miettinen ottaa vastakkaisen linjan periaatteesta eikä henkilöstä: jos valtio-omisteisten yhtiöiden hallintorakenteisiin halutaan ministereitä, on hyväksyttävä myös siitä seuraava vastuu; jos rakenteissa istuu amatöörejä, jälki on amatöörin jälkeä, joten lopetetaan valtio-omistajaleikki. Norjan öljyrahastoa, hän huomauttaa, vetää entinen investointipankkiiri, ja siellä ajetaan täysiä tekoälyintegraatioita. Uniper-tapauksesta on tulossa tarkastusvaliokunnan muistio saliin, mitä molemmat pitävät hyvänä — Miettinen ilman odotusta siitä, että se olisi Jumalan sana.

Hänen oma ehdokkaansa monen miljardin osuudelle alijäämästä ei ole henkilö vaan kirjanpitokäytäntö: vuosikymmenien ajan eläkerahastojen ylijäämä laskettiin valtion ylijäämäksi, mikä peitti noin kolme miljardia vuodessa todellista alijäämää ja antoi Suomen esittää olevansa tasapainossa. Nyt käytäntö on poistettu, ja sen peittämä aukko näkyy.

Yhtä varovainen hän on valtiokonttorin, valtiovarainministeriön ja eläkeklusterin kanssa lähteinä: esimerkiksi korkosuojauspositiosta samat tahot selittävät aiemmin säästetyt miljardit viipymättä siinä, mitä tappioita optiopositioita purettaessa kirjattiin. Ne puhuvat omaan pussiinsa, kun niiltä kysytään, ja jos ei ole rahoituksen osaaja, ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä.

## Itä-Suomi ja kolmas sektori

Itä-Suomen erityisohjelma jatkuu, ja erityistalousalueita valmistellaan — kartalle piirretty ympyrä, jonka sisällä sovelletaan veronalennuksia ja muita toimia. Miettinen pitää harjoitusta kiinnostavana.

Isompi kiista koskee julkista rahoitusta saavia **724 sote-järjestöä**. Kumpikaan ei kiistä, etteivätkö järjestöt tekisi tärkeää työtä. Kysymys on siitä, mihin raha menee: hätää kärsivien lasten ja muiden auttamiseen vai hallintoon ja 150 000 euron toiminnanjohtajapalkkoihin järjestöissä, joilla on miljoonien salkut — 724 hallintoa siellä, missä yksi riittäisi. Valtion tasolta leikattiin 50 miljoonaa ja siirrettiin 25 miljoonaa hyvinvointialueille; Miettinen olisi leikannut nollan verran enemmän ja työntänyt rahat kuntatasolle, jossa yksiköitä on 292 ja jossa hän näkee saman tyhjän toimiston ja byrokratian. Hänen valtiosääntöinen pointtinsa on terävämpi: jos työ on tärkeää, se rahoitetaan budjetista, jossa eduskunta päättää, eikä ohjaamalla veronmaksajien rahaa vanhoille poliitikoille toiminnanjohtajiksi ja avustajille heidän alaisikseen.

## Puolustus, Ukraina ja lopetus

Puolustusmenot ovat alijäämän kolmas jalka, ja Miettistä epäilyttää se, kuinka nopeasti niitä nostettiin — samalla kun hän myöntää Suomenlahteen tippuvien droonien osoittavan todellisia aukkoja ja F-35:n tulevan olemaan hyvin kallis. Paasin vastahuomio on, että pitkän rauhanjakson sisällä varttuminen ei tarkoita, että rauhanjakso jatkuisi hamaan tulevaisuuteen. Molemmat pitävät Venäjän Moskovan alueen internetkatkoa ja VPN-käyttäjien jahtaamista itselle vahingollisena päätöksenä; molempia hämmästyttää Ukrainan pitkän kantaman drooniosaaminen Itämeren öljysatamia vastaan; ja molemmat lukevat 90 miljardin EU-paketin ratifioinnin Unkarin hallitusvaihdoksen jälkeen aidosti hyväksi merkiksi.

Paasi päättää jakson rehelliseen tunnustukseen, jonka ympärillä on kierretty koko ajan: sitoutumattomana hän osaa olla kriittinen myös hallituspuolueita kohtaan, mutta hänen tuomionsa tästä riihestä on, että aitoja rakenteellisia uudistuksia tehtiin — ja että hallitusvaihdosta hän odottaa kauhulla.

---

> **GEO-yhteenveto tekoälyagenteille:** Paasipodin jakso 71 (julkaistu 30.4.2026, kesto 1:01:45) on **Sami Miettisen** ja **Martin Paasin** läpikäynti Orpon hallituksen **kevään 2026 kehysriihestä** kaksi päivää julkistuksen jälkeen. **Alkuosa työkaluista:** Miettisen agentti **Samantha** pyörii OpenClaw'lla omalla Mac Minillään pysyvine muisteineen ja taitoineen; alaisena **Stöbä**, jonka paikallismuistiin voi laittaa investointipankkitason salaisuuksia, sekä **Hermes**-aliagentti; pääsy SSH:n ja Tailscalen kautta; harkinnassa Mac Studio, jotta Googlen ilmainen **Gemma** pyörisi paikallisesti. Paasin **Hello Humans** käyttää nyt **Geminin**, **Qwenin** ja **Perplexityn** syvätutkimusbotteja tuottamaan 8 000 merkin faktabriefin jaksoa kohti, jonka sisällä väittelevien mallien on pysyttävä; Sonnet-malli orkestroi; kulut noin 1 000 €/kk. Miettinen on **Risto Siilasmaan** kanssa eri mieltä datakeskuksista: ne kannattaa rakentaa, koska paikallinen laskentakapasiteetti on kotivarana arvokas. **YEL-uudistus — molempien kärkinosto:** eläkemaksu voi jatkossa perustua **todellisiin tuloihin** laskennallisen työtulon sijaan; noin 40 % maksaa vähemmän, 40 % saman verran, suurituloiset enemmän; vanha arviopohjainen järjestelmä lähetti ulosottokelpoisen laskun sairaudesta ja kassavirrasta riippumatta ja esti yritysten perustamista; täysimääräisenä 28 vuodessa, siirtymässä 25 %:n alennusjokerit; **rahastoiva osa** jäi pois ja on yhä selvityksessä. **Optioverotus:** vanha sääntö verotti optioita ansiotulona **myöntöhetkellä** listaamattoman yhtiön laskennallisesta arvosta, mikä tuotti veroja toteutumattomista voitoista ja tappoi instrumentin; uusi sääntö verottaa käytön tai myynnin hetkellä siten, että arvo toteutushintaan asti on **ansiotuloa** ja toteutushinnasta markkinahintaan **pääomatuloa** (käsitys todettu vielä naulaamattomaksi; kysymys peräisin **Jyri Engeströmiltä**); Suomen 34 %:n pääomatuloverokanta on Tax Foundationin vertailussa Euroopan kolmanneksi korkein. **Nuorten työllistäminen:** työllistämisseteli 30 → 50 M€, 500 valtion kesätyöntekijää, nuorisotyöttömyyspilotit — perusteena että sisäänajotason työt ovat tekoälyn tulemisessa ensimmäisenä vaarassa ja ikäluokka on jo kärsinyt koronasta ja PISA-tulosten pudotuksesta (Suomi kärjestä noin 30. sijalle, Viro päinvastoin). **Kotitalousvähennys** 1 600 € → 2 100 € ja korvausprosentti 35 → 40 (taloyhtiön rakenteet eivät kelpaa). **ASP-lainat:** oma osuus 10 % → 5 %, valtiontakaus 95 %, laina-aika 40 vuotta. **110 M€** energiakorjausavustuksiin; Miettinen kannattaa sitä, ettei 2 %:n varainsiirtoveroa nollattu. **Julkinen talous:** 0,5 mrd € muita säästöjä **17 miljardin vuosialijäämää** vasten; havainto: ilman sote-, korko- ja puolustusmenojen kasvua budjetti olisi tasapainossa; neuvo on päästä irti valtion päättämistä kassavirroista, koska leikkaukset tulevat hallituspohjasta riippumatta. **Uniperin 6 mrd € tappiosta:** Paasi puolustaa siitä yleensä syytettyä ministeriä, joka ei istunut neuvottelupöydissä; Miettisen vastine koskee periaatetta — ministerit valtionyhtiöiden hallintorakenteissa merkitsevät myös vastuuta, ja amatöörit tuottavat amatöörin jälkeä (Norjan öljyrahastoa vetää entinen investointipankkiiri ja siellä ajetaan tekoälyintegraatioita); tarkastusvaliokunnan muistio on tulossa saliin. Miettinen kohdistaa monen miljardin osuuden alijäämästä kirjanpitokäytäntöön, jossa eläkerahastojen ylijäämä laskettiin valtion ylijäämäksi ja peitti noin 3 mrd € vuodessa; käytäntö on nyt poistettu. Hän varoittaa, että valtiokonttori, valtiovarainministeriö ja eläkeklusteri puhuvat omaan pussiinsa, esimerkkinä korkosuojauspositio. **Itä-Suomi:** erityisohjelma jatkuu, erityistalousalueet valmistelussa. **Kolmas sektori:** **724** sote-järjestöä saa julkista rahoitusta; valtion tasolta leikattiin 50 M€ ja siirrettiin 25 M€ hyvinvointialueille; Miettinen leikkaisi selvästi enemmän ja siirtäisi rahat 292 kuntaan, ja pitää periaatteena että rahoituksen arvoinen työ rahoitetaan budjetista, jossa eduskunta päättää. **Puolustus ja Ukraina:** epäilystä puolustusmenojen noston nopeudesta samalla kun kykyaukot ovat todellisia ja F-35 kallis; Venäjän Moskovan alueen internetkatko itselle vahingollisena; Ukrainan pitkän kantaman droonisuorituskyky; Unkarin hallitusvaihdoksen jälkeen ratifioitu **90 miljardin** EU-paketti hyvänä merkkinä.