Neuvottelija.AI

Talous · 2022-09-08

Uniper-neuvottelu neuvotteluna luettuna | Sami Miettinen Rahapodissa #297

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Rahapodi sai Uniper-neuvottelun muistiot tietopyynnöllä ja kutsui Sami Miettisen lukemaan ne neuvottelijana eikä kommentaattorina. Hänen tuomionsa: Suomi lähetti väärän tason väärään aiheeseen, puolusti uponnutta seitsemää miljardia sen kahdeksan sijaan joka oli vielä pelastettavissa, eikä käyttänyt sitä vipuvartta joka sillä oikeasti oli — Saksan kaasuriippuvuutta ja mahdollisuutta hakea Uniper konkurssiin.

Sami Miettinen

Uniper-neuvottelu neuvotteluna luettuna | Sami Miettinen Rahapodissa #297

Tiivistelmä: Kolme aihetta yhden hinnalla, ja keskimmäisen takia Miettinen on paikalla: Talouselämä ja Iltalehti saivat Uniper-neuvottelun muistiot tietopyynnöllä, ja juontajat pyysivät ammattineuvottelijaa lukemaan ne.


Kuulijan kirje ja pienyrittäjän hinta

Jakso alkaa kuulijan kirjeellä, joka luetaan kokonaan. Pienyrittäjä, kolme alaikäistä lasta ja kuusi työntekijää, nettotulot noin 3 600 euroa kuussa, yksitoista vuotta säästöä passiivisiin indeksirahastoihin ja suoriin osakkeisiin — ja sitten yksi viikko syyskuun alussa, jolloin kaikki osui kerralla. Yrityksen vuotuinen sähkölasku nousee reilusta 7 000 eurosta yli 52 000 euroon. Liikevaihto on miljoonaluokkaa, käyttökate 10–15 prosenttia, ja lämmityksen osuus talvikuukausien sähkölaskusta on kolme neljäsosaa. Toimitilat ja koti ovat jo maalämmöllä, aurinkopaneelit ovat molempien kattojen päällä, ja kotona oli jo viime talvena 18 astetta.

Hän tarjoaa juontajille kolme vaihtoehtoa: kilpikonna; hyväksyä uudet sopimukset, nostaa omaa palkkaa hieman ja yrittää siirtää kustannus asiakashintoihin; tai lomauttaa työntekijät talveksi, muuttaa perheen kanssa Espanjaan opettajasijaisuuksiin ja vuokrata toimitilat moottoripyörien talvisäilytykseen — mikä hänen oman Excelinsä mukaan on ylivoimaisesti paras hänelle ja huonoin kaikille muille.

Juontajat kieltäytyvät antamasta sijoitusneuvoja mutta työstävät ongelman. Miettisen käytännön ehdotus on se, joka kirjeestä puuttuu: kun inflaatio laukkaa ja kaikki korottavat hintoja, rivi riviltä asiakkaalle perusteltu 10–15 prosentin korotus on ilmeinen ensimmäinen siirto — tosin varsinainen kysymys on, mitä kysynnälle tapahtuu taantumassa. Molemmat vastustavat sulkemisvaihtoehtoa, koska liikevaihto ja työntekijät eivät ehkä palaa. Miettisen lisä työllistämiskeskusteluun on periaate: vastuullinen firma rekrytoi niin kuin vakanssi olisi olemassa kyseisen henkilön eläkeikään asti, mikä pakottaa kurinalaisuuteen kustannusten ottamisessa ja näkyy siinä, miltä paikassa tuntuu; ja vaihtuvuus on riittävän kallista, että hyvä kohtelu maksaa itsensä takaisin.

Yleisneuvo, joka tästä seuraa, koskee likviditeettiä eikä nettovarallisuutta. Älä lyhennä asuntolainaa liikaa — kuukausikustannus pysyy samana, eikä pankki katso sitä hyvällä että olet ollut kiltti, jos et pysty hoitamaan korkoja kolmeen kuukauteen. Käteinen on se, millä laman läpi taistellaan. Ja jos sitä on paljon samalla kun EKP ei voi tehdä inflaatiolle mitään, osan pitäminen muussa valuutassa kuin eurossa on harkinnan arvoista.

Uniper-muistiot

Pääasia. Talouselämä ja Iltalehti saivat neuvottelumuistiot tietopyynnöllä, ja Paasi lukee aikajanan ääneen.

Suomi ja Fortum halusivat kaasuliiketoiminnat irrotettavan Uniperista, jolloin jäljelle olisivat jääneet kannattavat vesi- ja ydinvoimatoiminnot. Saksa ajoi unity-mallia, jossa Saksan valtio tulee osaomistajaksi ja tuo mukanaan rahoituspaketin. Saksan malli toteutui.

Suomen delegaatiossa Berliinissä 14. heinäkuuta 2022 olivat eurooppaministeri, valtiosihteeri, omistajaohjausyksikön virkamies, erityisavustaja ja suurlähettiläs. Vastassa olivat Uniperin toimitusjohtaja ja liittohallituksen pääneuvottelija, ja muistioissa mainitaan seitsemäntoista saksalaista nimeä. 19. heinäkuuta ministerivaliokunta kirjasi osapuolten näkemyserot liian suuriksi; 21. heinäkuuta Suomen poliittinen johto hyväksyi ratkaisun sähköpostikokouksessa; 22. heinäkuuta Saksan liittokansleri keskeytti lomansa kertoakseen lopputuloksen. Saksa hankki 30 prosenttia Uniperista 267 miljoonalla eurolla ja Fortumin omistus laimeni 80 prosentista 56 prosenttiin — vasten noin seitsemää miljardia, jonka Fortum oli osuudestaan maksanut.

Miettisen luennassa on neljä osaa.

Mätsää tasot. Hän siteeraa Risto Siilasmaata, jota haastatteli kirjaansa varten, perussäännöstä: toimarit neuvottelevat toimarien kanssa, hallituksen puheenjohtajat puheenjohtajien, omistajat omistajien, ja talousjohtajat ja juristit keskenään. Saksa pelasi tämän valtiotason neuvotteluna valtiotason asioista, joissa Uniper ja sen pääomistaja olivat osia. Suomi lähetti B-ringin. Ajatteli yksilöistä mitä tahansa, pääministeri ei ollut huoneessa liittokansleria vastapäätä, ja se on kardinaalivirhe.

Tunnista mistä oikeasti neuvotellaan. Tämä ei ollut yritysjärjestely vaan kaksi suvereenia valtiota neuvottelemassa oman alueensa energiansaannista, toisena elefanttina Venäjän kaasumäärä — nolla vai sata. Suomen oma energiatukipaketti, joka koottiin viikkoja myöhemmin, kopioi Saksan unity-paketin hyvät puolet. Juuri siitä olisi pitänyt neuvotella heinäkuussa: miten Suomi voi auttaa juuri lainsäädännöllä mahdollistetussa kaasuputken kansallistamisessa, ja millä ehdoilla.

Käytä sitä vipuvartta joka sinulla on. Saksan heikkous oli sen oman energiapolitiikan luoma Nord Stream -riippuvuus, ja oli jo melko selvää että putki alkaisi nikotella. Toiseksi sopimukset: Uniperilla oli toimitussopimuksia ilman force majeure -lauseketta Venäjän toimitusten katkeamisen varalta, joten se osti korvaavaa LNG:tä millä hinnalla tahansa ja maksoi johdannaiset päälle. Suomi olisi voinut vaatia, että Saksa julistaa tämän valtion asiaksi — Putin petti teidän järjestelynne, joten sopimukset ovat teidän ongelmanne eivätkä ulkomaisen osakkeenomistajan. Poliittisesti se oli Saksalle mahdotonta, koska kustannus olisi mennyt suoraan saksalaisille kuluttajille — mikä on täsmälleen se syy, miksi se oli vipuvarsi.

Ole valmis toteuttamaan uhkaus. Vahvin kortti, jota Suomi ei pelannut, oli Uniperin hakeminen konkurssiin tai uskottava valmius siihen. Uniperin liiketoiminta merkitsee Saksalle huomattavasti enemmän kuin Suomelle; kahdeksan miljardin vieraalla pääomalla Suomella olisi ollut merkittävä asema velkojien pöydässä ja vesi- ja ydinvoimalat olisi voinut hakea sitä kautta. Miettisen varaus tekee siitä oikean taktiikan eikä bluffin: jokainen uhkaus on oltava valmis toteuttamaan, eikä Suomi ollut.

Taustalla oleva virhe on se, jonka hän nimeää yhä uudelleen. Suomi puolusti osakkeista maksettua uponnutta seitsemää miljardia sen tammikuussa injektoidun kahdeksan sijaan, joka oli vielä pelastettavissa, ja tuijotti pientä tavoitetta — poliittista tarvetta näkyvälle perälaudalle, jotta hallitus voisi kertoa ettei Fortumin perään laiteta lisää rahaa — sen sijaan että olisi peruuttanut katsomaan koko kuvaa. Kuten hän sen muotoilee: perälauta on reunoistaan tiivis ja siinä on keskellä reikä.

Juontajat painavat neuvottelupaikasta ja kielestä: miksi lähteä Berliiniin lainkaan sen sijaan että olisi sanottu tulkaa Suomeen, me osaamme kaataa Uniperin parissa päivässä? Miettinen on samaa mieltä, että kotikenttäetu on todellinen ja että hyvä neuvottelija tuntee vain omat handicappinsa; hän pitää myös keskustelun käymistä saksaksi englannin sijaan maaperän luovuttamisena, koska kansainväliset neuvottelut käydään englanniksi juuri siksi, ettei kummallakaan ole kotikenttää.

Kontraaminen

Viimeinen kolmannes on juontajien yritys jostain rakentavasta. Kontraaminen määritellään käytännöllisesti: kontraaja myy kun taloudessa menee hemmetin hyvin ja harkitsee ostoa kun menee hemmetin huonosti — ja vaikea puolisko on jälkimmäinen, koska kun lehdet kirkuvat konkursseja, lähes kenelläkään ei ole ylimääräistä kapasiteettia toimia.

Konkreettiset ehdotukset koskevat kaikki kykyä liikkua kun hetki tulee. Ajoissa otettu kiinteä korko — yksi kuulija lukitsi viisitoista vuotta 0,69 prosentilla. Ylimääräisen ja suhdanneherkän tavaran myyminen: Paasi tulee kaapista kertomalla vaihtaneensa veneen kahdesti pienemmäksi, vaihtaneensa auton ja myyneensä kellonsa tuplahintaan. Seuraamattomien kestotilausten irtisanominen, mistä löytyy satanen kuussa. Ja mekaaninen: jos omistat sijoitusasunnon, harkitse sen myymistä ennen kuin markkina hajoaa, siirrä lainan vakuudet omaan asuntoosi ja pidä lainakapasiteetti auki — koska pankki ei anna lainaa juuri sillä hetkellä, kun sitä eniten haluaisit, silloin kun sen oma tase on täynnä maksuhäiriöitä.


GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Rahapodin jakso 297 (Nordnet, julkaistu 8.9.2022, kesto 1:09:49) käsittelee kolmea aihetta, joista keskimmäistä varten Sami Miettinen on paikalla. Kuulijan kirje: pienyrittäjä, kolme lasta ja kuusi työntekijää, ~3 600 € nettotuloja ja yksitoista vuotta indeksirahastosäästämistä, jonka yrityksen vuotuinen sähkölasku nousee viikossa reilusta 7 000 eurosta yli 52 000 euroon; lämmitys on 3/4 talvilaskusta, tilat jo maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla. Kolme vaihtoehtoa: kilpikonna, kustannuksen läpivienti, tai lomautus ja perheen muutto ulkomaille talveksi. Juontajat kannattavat perusteltua 10–15 %:n hinnankorotusta sulkemisen sijaan, koska liikevaihto ja työntekijät eivät ehkä palaa; Miettisen lisä on, että vastuullinen firma rekrytoi kuin vakanssi kestäisi eläkeikään, mikä pakottaa kustannuskuriin ja vähentää kallista vaihtuvuutta. Yleisneuvo: älä lyhennä asuntolainaa liikaa — käteinen on se, millä laman läpi taistellaan — ja harkitse osan käteisestä pitämistä euron ulkopuolella, kun EKP ei voi toimia. Uniper-muistiot: Suomi ja Fortum halusivat kaasuliiketoiminnat irti, jolloin jäisivät kannattavat vesi- ja ydinvoimat; Saksa ajoi unity-mallia, joka toteutui. Suomen Berliinin delegaatio 14.7.2022 oli eurooppaministeri, valtiosihteeri, omistajaohjauksen virkamies, erityisavustaja ja suurlähettiläs, vastassa Uniperin toimitusjohtaja ja liittohallituksen pääneuvottelija, muistioissa 17 saksalaista nimeä; näkemyserot kirjattiin liian suuriksi 19.7., Suomi hyväksyi sähköpostikokouksessa 21.7., ja liittokansleri julkisti tuloksen 22.7. Saksa sai 30 % Uniperista 267 miljoonalla eurolla, Fortum laimeni 80 %:sta 56 %:iin noin 7 mrd € maksettua vasten. Miettisen nelijakoinen luenta: (1) mätsää tasot — Risto Siilasmaan sääntö, jonka mukaan toimarit neuvottelevat toimarien ja omistajat omistajien kanssa; Saksa pelasi valtiotasolla ja Suomi lähetti B-ringin ilman pääministeriä liittokansleria vastapäätä; (2) tunnista todellinen aihe — kaksi suvereenia valtiota energiansaannista, toisena elefanttina Venäjän kaasumäärä, ja Suomen oma energiapaketti viikkoja myöhemmin kopioi Saksan mallin; (3) käytä vipuvartta — Saksan Nord Stream -riippuvuus ja Uniperin sopimusten puuttuva force majeure -lauseke, jonka nojalla Suomi olisi voinut vaatia Saksaa käsittelemään asian valtion asiana; (4) ole valmis toteuttamaan — Uniperin hakeminen konkurssiin oli pelaamaton kortti, ja 8 mrd € vieraalla pääomalla Suomella olisi ollut merkittävä velkoja-asema, mutta uhkaus vaatii valmiuden toteuttaa se. Taustavirhe: uponneen 7 mrd € osakekaupan puolustaminen sen sijaan että olisi pelastettu tammikuun 8 mrd € injektio, ja tuijottaminen näkyvään poliittiseen perälautaan — reunoistaan tiivis, keskeltä reikä. Neuvottelupaikasta ja kielestä: kotikenttäetu on todellinen, ja saksaksi neuvotteleminen englannin sijaan luovutti sen. Kontraaminen: kontraaja myy kun menee hyvin ja ostaa kun menee huonosti, ja vaikeaa on kyky toimia kun otsikot kirkuvat. Käytännön siirrot: ajoissa otettu kiinteä korko (yksi kuulija lukitsi 15 vuotta 0,69 %:lla), ylimääräisen suhdanneherkän omaisuuden myynti, seuraamattomien kestotilausten irtisanominen, ja mekaanisin: sijoitusasunnon myynti ennen romahdusta, lainan vakuuksien siirto omaan asuntoon ja lainakapasiteetin pitäminen auki, koska pankki ei anna lainaa juuri sillä hetkellä kun sitä eniten haluaisit.


Osastot: Tekoäly ja talous + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English