Talous · 2025-06-09
Väärää talouspolitiikkaa? | Sami Miettinen | Kvarn Capital
Kvarn Capitalin Martin Wichmann haastattelee Sami Miettistä, ja keskustelun kova ydin on Japanin jenin carry traden katkeaminen ja sen seuraukset Yhdysvaltain velkamarkkinoille. Kolmekymmentä vuotta jenillä on lainattu halvalla ja sijoitettu dollarikompleksiin — nyt Japanin oma korkokäyrä nousee pitkästä päästä ja raha halutaan kotiin, jolloin jenkkibondeja rahoittava virta ehtyy juuri kun 37 biljoonan liittovaltiovelka on uudelleenrahoitettavana. Samalla tapahtuu jotain ennenkuulumatonta: aiemmin epävarmuus vahvisti dollaria ja laski korkoja, nyt itse aiheutettu epävarmuus heikentää dollaria ja nostaa korkoja yhtä aikaa.
Väärää talouspolitiikkaa? | Sami Miettinen | Kvarn Capital
Tiivistelmä: Vierailujakso Kvarn Capitalin kanavalla, jossa toimitusjohtaja Martin Wichmann haastattelee Sami Miettistä. Keskustelun kova ydin on Japanin jenin carry traden katkeaminen ja se mitä siitä seuraa Yhdysvaltain velkamarkkinoille. Kolmekymmentä vuotta jenillä on lainattu halvalla ja sijoitettu dollarikompleksiin; nyt Japanin oma korkokäyrä on lähtenyt pitkästä päästä nousuun ja japanilainen raha halutaan kotiin — jolloin jenkkibondeja rahoittava virta ehtyy juuri kun 37 biljoonan liittovaltiovelka on uudelleenrahoitettavana ja kasvamassa useilla biljoonilla lisää.
Samaan aikaan tapahtuu jotain, mitä ei ole ennen nähty: epävarmuus on aina vahvistanut dollaria ja laskenut korkoja — nyt itse aiheutettu epävarmuus heikentää dollaria ja nostaa korkoja yhtä aikaa.
Sidonnaisuus. Jakso on Kvarn Capitalin oma tuotanto, jossa Miettinen on vieraana; Kvarn Capital on Neuvottelijan kaupallinen yhteistyökumppani. Jakso on nauhoitettu ristiinjaksona: Wichmann on Neuvottelijan puolella jaksossa 337. Jaksossa Miettinen kertoo omista positioistaan, muun muassa noin prosentin bitcoin-allokaatiosta. Ei sijoitussuositus.
Miksi jenin carry trade on koko keskustelun ydin
Miettinen aloittaa rakenteesta, ei uutisesta. Bretton Woodsissa sidottiin yhteen asioita, joita ei olisi pitänyt sitoa — dollari kultaan ja muut valuutat dollariin — ja se kestää, kunnes se ei kestäkään. Jenin carry trade on saman ilmiön lievempi ilmentymä, ja se on ollut klassikoiden klassikko ainakin kolmekymmentä vuotta.
Asetelma toimi, koska kolme asiaa piti samanaikaisesti paikkansa:
- Jeni treidaa vahvana valuuttana. Japanilaisilla kotitalouksilla on paljon varallisuutta ja yhtiöilläkin omaa omaisuutta, vaikka valtio on äärimmäisen velkaantunut — yli 200 prosenttia BKT:sta — koska keskuspankkikompleksi ostaa velkaa.
- Kotimainen bondikysyntä on pitänyt Japanin korkokäyrän maailman matalimpana. Käyrä on ollut hyvin lättänä ja matala myös pitkässä päässä.
- Näistä seuraa, että kannatti lainata jenissä ja sijoittaa dollariin tai muuhun korkeamman jieldin omaisuuteen. Tätä on tehty todella paljon ja isolla vivulla.
Mikä muuttui
Trumpin aiheuttama luottamuksen horjuminen jenkkien reserviasemaan on nostanut riskipreemioita — ja sivuvaikutuksena riskipreemio on noussut myös carry tradessa itsessään.
Jenin pitkä pää on lähtenyt nousuun. Miettinen antaa suuruusluokat: Japanin pitkä pää on karkeasti kolme prosenttia, Yhdysvalloissa lähempänä viittä. Paperilla siis noin kahden prosentin yield pickup olisi yhä tehtävissä. Mutta:
Jenilainaa ei ole enää samalla tavalla saatavilla, koska Japanin kompleksi haluaa nyt rahoittaa itsensä.
Kun samaan aikaan Japanin oma jieldi on jo korkea, korkoero ei ole kovin iso. Lopputulos on suora: Japanista tulee vähemmän lainarahaa, joka voitaisiin sijoittaa dollarikompleksiin — olipa kyse liittovaltion velkakirjoista, yrityslainoista tai muista jenkkirahoitusinstrumenteista.
Mitä se tekee Yhdysvaltain velkamarkkinalle
Kolme asiaa yhtä aikaa:
- Dollari on heikentynyt vähän lisää.
- Pitkän pään korko on noussut. Jenkkien korkokäyrä on Miettisen kuvauksessa nyt U:n muotoinen.
- Uudelleenrahoitettavaa on poikkeuksellisen paljon. Liittovaltion velkakirjakanta on 37 biljoonaa — hän tarkentaa itse, että se on suomeksi 37 000 miljardia — ja Trumpin verolakipaketin seurauksena se on nousemassa useilla biljoonilla lisää. Samalla verotuloja on poistettu.
Ja tähän tulee rakenteellinen ongelma, joka ei ole uutisissa: liikkeeseenlaskua on Yellenin aikaisella politiikalla painotettu lyhyeen päähän. Pitkän pään bondirahoitusta ei enää oikein saa ulkomailta eikä kotimaastakaan. Siitä seuraa, että pitkän pään korko lähtee nousemaan, koska riskipreemio on noussut eikä pitkän pään rahaa yksinkertaisesti ole saatavilla.
Kiinalaisetkaan eivät innostu ostamaan, jos niitä samaan aikaan lyödään tariffeilla. Päälle tulee luottamuksen menetys. Lopputulos: yllättävän korkea jenkkikorko — ja pitkä pää on noussut myös Japanissa, Euroopassa ja oikeastaan kaikkialla.
Voiko korko laskea, jos kysyntää ei ole
Wichmann kysyy suoraan: eikö korkoa ole teoriassa pakko nostaa, jos velkakirjoille ei ole ostajia? Miettisen vastaus on kaksiosainen.
Elämme kvantitatiivisen kiristyksen oloissa: globaalien keskuspankkien taseita on pienennetty useilla kymmenillä prosenteilla ainakin euroalueella ja Yhdysvalloissa — Japanissa ei niinkään. Aina olisi mahdollista ottaa QE takaisin, ja juuri sitä Trump yrittää poliittisesti sanoa ääneen: olisi kauhean kiva, jos Fed lähtisi taas ostamaan pitkää päätä.
Mutta niin kauan kuin leikitään itsenäistä Fediä, olet aivan oikeassa: heikko kysyntä pitää kompensoida paremmalla korolla, jotta kysyntää saadaan.
Käänne, jota Trump ei Miettisen mukaan ole nähnyt
Tämä on jakson terävin yksittäinen havainto, ja se toistuu useassa kohdassa. Ennen tällainen epävarmuustilanne vahvisti dollaria ja laski korkoja — dollari oli turvasatama. Nyt on ensimmäistä kertaa tilanne, jossa itse aiheutettu epävarmuuden lisääntyminen heikentää dollaria ja nostaa jenkkikorkoja samanaikaisesti.
Miettinen arvioi, ettei Trump ole tätä missään tapauksessa nähnyt ennalta ja kipuilee sen kanssa neuvonantajiensa kanssa. Samaan aikaan vastassa on melko vihamielinen Fed, joka ei halua korjata efektiä Trumpin toivomilla ratkaisuilla. Ja jos tuo on konsistentti vastine Trumpin politiikan shokeille, se alkaa kouluttaa myös Trumpia siitä, ettei tämä ole hyvä peli.
Hän tiivistää lopputilanteen perverssiksi: horjuva maailmantalous, jossa dollari on yhtä aikaa treidinomaisesti heikkenevä ja korkojieldiä lisäävä — täysin uusi tilanne — ja jossa keskuspankkien taseiden ulkopuolinen helppo pehmeä raha, Japanin jeni, on poikki.
Mihin suuntaan korot menevät
Jamie Dimon, J.P. Morganin toimitusjohtaja, on sanonut laajasti että bond market is cracking — ja että se ei haittaa meitä, mutta se tulee haittaamaan sinua. Miettinen suhtautuu tähän maltillisesti: kaverilla on enemmän natsoja ja hän voi olla oikeassa, mutta viiden prosentin 30 vuoden jieldi ei ole hänelle mitenkään omituinen. Vajeita on aina ollut, eikä viisi prosenttia korkokuluna ole poikkeuksellista. Hän mainitsee omistavansa itse jenkkien pitkää päätä korkojieldiä maksavan indeksirahaston kautta, ja korkotiketti on kasvanut.
Velanhoitokuluista hän ei kiistä ongelmaa mutta asettaa sen mittakaavaan: se on ongelma sitten, kun se on ongelma. Ja olennaisempi kysymys on, minne tästä pakenisi.
Minne pakenisit — ja miksi vaihtoehtoja ei ole
Dollarin paino globaalissa valuuttakorissa on noin 60 prosenttia, euron 20. Kandidaatteja ei juuri ole:
- Euro olisi looginen mini-reservivaluutta, mutta valuutan päältä puuttuu poliittinen ja fiskaalijärjestelmä. Klassinen reservivaluutta toimii niin, että vahvistuessaan lainaat vajeella ja jaat ostovoiman kansalaisillesi. EU:n budjetti on 1,4 prosenttia BKT:sta, kun Yhdysvaltain liittovaltio on 20 prosenttia. Miettinen ei näe EU:ta liittovaltiona tässä poliittisessa keskustelussa. Hän viittaa omaan ECU-2-ehdotukseensa eli kaksoisvaluuttajärjestelmään reittinä ulos.
- Jeni: hirveät vivut, ja pitkä pää natisee sielläkin.
- Renminbi: Kiina on totalitaarinen ja paikallisvelkapommit kiinteistöissä ovat valtavat.
- Punta: ihan basket case — vasemmistohallitus on poistanut kansainvälisiltä varoilta omaisuusverosuojia, ja miljonäärejä valuu ulos.
Sitten jäljelle jäävät kulta ja bitcoin, jotka molemmat ovat hyötyneet tilanteesta. Miettinen kertoo laskeneensa itsekin jenkkipainoaan kohti 50 prosenttia.
Tariffit: peliä ja strategiaa
Trumpin tariffeissa on Miettisen mukaan sekä peliä että strategiaa, ja kaikuja Nixonista, joka rikkoi Bretton Woodsin ilman mitään suunnitelmaa. Trump haluaa selvästi strategisesti rikkoa systeemin, ja Miettisen kehys on Talebin antihauras: Yhdysvallat on maailman antihaurain talous, joka kestää hötkytystä enemmän kuin mikään muu kansantalous — ja saattaa jopa hyötyä siitä, kun muut eivät kestä.
Käytännön arvio on kuitenkin rauhoittava. Tariffi on tavaroihin kohdistuva arvonlisävero, ja liittovaltiolla ei ole alv:ia toisin kuin Euroopassa. Jos taso asettuu historiallisesta noin viidestä prosentista vaikkapa 15:een, vaikutus jakautuu tuotekategorioille eikä ole kovin iso — hänen vertauskohtansa on Suomen 25,5 prosentin alv, jota kukaan ei erityisemmin itke. Näyttävät 145 tai 50 prosentin luvut ovat sitä peliä, ja markkina on jo oppinut näkemään niiden läpi.
Dollarin tietoisesta heikentämisestä (Varoufakisin esittämä tulkinta) hän on eri mieltä: jos se olisi taktiikka, se ei toimisi näin — riskipreemio nousee, ei laske.
Suomi ja villapaitaekonomistit
Jakson alkupuoli on kotimainen. Miettinen kertoo, ettei jaksa seurata Ylen ja Hesarin talousuutisia, koska ne kysyvät mielipiteitä villapaitaekonomistilta — hänen termillään järjestöekonomistilta, joka on aika vasemmistolainen ja katsoo vain Suomen sisäisiä asioita. Sijoittajan kannalta informaatioarvo voi olla pahimmillaan negatiivinen.
Vastaesimerkkinä kulkee Argentiina, jossa leikattiin neljän prosentin BKT-osuuden alijäämä yhdessä vuodessa ilman juustohöylää ja veronkorotuksia: pörssi nousi 130 prosenttia, julkinen talous on ollut alkuvuoden joka kuukausi plussalla ja valuutta vahvistuu. Suomalaismediassa aiheesta on hänen mukaansa tuotu kotiin lähinnä tarina vanhasta suomalaissiirtokunnasta.
Opit Suomelle: 12 miljardia heti budjetista, mieluiten 20 — kyse on julkisen kulutuksen höttöosuudesta, ei siitä että vajetta paikataan veronkorotuksin. Ja rinnalle luku, jota ei seurata: keskimääräinen suomalainen aikuinen omistaa noin 150 000 euroa omaisuutta kämppineen, sveitsiläinen 657 000. Yksityisvarallisuuden matalasta tasosta ei tehdä Suomessa analyysiä eikä sitä seurata edes absoluuttisena lukuna.
Ansiotuloverotuksen kevennys — marginaalissa yli kymmenen prosentin pudotus 58,52 prosentista — vie Miettisen mukaan maailman kolmen kireimmän joukosta pahimpaan 20 prosenttiin. Ei valtava oikeistoliike, mutta kunnioitettava teko, joka näkyy ensi vuonna yksityisen kysynnän kasvuna. Asuntomarkkinan pohjat on todennäköisesti nähty, ja hän on ostanut moneen vuoteen ensimmäistä kertaa muutamia Suomi-osakkeita salkkuun.
Libra, SDR ja Keynesin bancor
Wichmannin kysymys valuuttakorista vie Facebookin Libraan. Miettisen arvio: se olisi toiminut. Malli on IMF:n SDR eli Special Drawing Right, joka on käytännössä Keynesin bancor-idean toteutus — viiden suurimman valuutan markkina-arvopainotettu summa. Libra olisi ollut sama asia Facebookin globaalin kauppapaikan sisäisenä valuuttana, ehkä eri painoin.
Miksi se kaatui? Liikepankit tappoivat sen, ja mukana olivat myös luottokortti- ja maksujärjestelmälobbarit: jos kilpaileva systeemi painaisi kulut yksittäisiin tai kymmeniin pipseihin, Visan ja Mastercardin prosentti tai puolitoista katoaa. Ei vaadi kovin suurta lobbarin tilanneälyä tajuta, että tässä tulee isot pamput vastaan. Jos Zuckerberg olisi saanut Yhdysvallat taakseen globaalin jenkkivetoisen markkinapaikan agendalla, se olisi ollut tehtävissä.
Nykyinen paluu samaan on stablecoinit, jotka ovat pitkälti dollaripohjaisia. Kun eri valuutoista tehtyjä stablecoineja tulee lisää, niitä ei ole vaikea pinota koriin ja tehdä siitä oma valuutta.
Bitcoin ja alternatiivien paino
Miettisen oma logiikka on allokaatiomatemaattinen, ei ideologinen: jos dollaripaino tulee 60:stä 55:een ja jenkkiosakepaino samoin, jäljelle jäävä slack pitää laittaa johonkin. Konsensuspuhe on hänen mukaansa siirtynyt siihen, että alternatiivien osuus voisi olla noin kaksi prosenttia — kulta mukaan luettuna. Se on jo merkittävä määrä pääomaa suhteessa omaisuusluokan kokoon.
Hän on ostanut oman noin prosentin allokaationsa ja lisännyt muutamalla tonnilla, kun kurssi kävi 70 000 eurossa. Bitcoinin alapuolella hän on varovaisempi: hopealuokan Ethereum-tason omaisuuseriä on, mutta hajautettu Trump-coin-portfolio ei kuulosta hyvältä alternatiivikorilta. Toimiva ratkaisu olisi markkina-arvopainotettu indeksi, stablecoinit pois — kymmenen kärki, kuraosuudet karsittuna.
Institutionalisoituminen on hänen mukaansa tapahtunut: BlackRockin ETF rikkoi ETF-historian ennätykset, ja ammattiriski sijoittamisesta on kadonnut. Säilytyksestä hän on epäortodoksinen: not your keys, not your coins on hänen mielestään väärä filosofia, koska koko portfolion menettäminen voi olla yhden kuvakaappauksen takana — ja kun dementia iskee, luotettava välimiesrahasto on järkevä lisäys. En lähtisi omillekaan vanhemmille kylmäkukkaroa suosittamaan.
Bitcoin-kassayhtiöt: carry trade ilman jieldiä
Tässä keskustelu kytkeytyy takaisin alkuun. Michael Saylorin ja vastaavien strategia on keksiä carry trade uudestaan: lainataan pehmeällä valuutalla — tässä tapauksessa jopa dollarilla — ja sijoitetaan bitcoiniin.
Miettisen kritiikki on tekninen ja täsmällinen:
Ne ovat silti carry tradejä, ja niissä on sama maturiteettitransformaation ongelma: bitcoin ei ole luontainen pitkän aikavälin yield-assetti vaan ennemminkin nolladuraatioassetti. Se on carry trade ilman yieldiä.
Lisäksi tulee basis-riski: jos kurssi tippuu sadasta tonnista 70:een, assetissa on miinus 30 mutta velka pysyy sadassa plus korko. Lainanantajan pitää rakentaa kunnon vakuudenhallintaketjut ja first call niihin bitcoineihin. Ja jos yhtiöitä tulee lisää, se luo kysyntää ja tekee hintapolusta nousevan — mutta jotkut voisivat kutsua sitä pontsipyramidin rakentamiseksi.
Preemio NAV:iin — Strategyn ja Twenty One Capitalin tapauksissa kaksin-, kolmin-, jopa nelinkertainen arvostus taseen bitcoin-määrään nähden — saa häneltä vertauskohdan pankeista: viisi prosenttia omaa pääomaa ja 95 vierasta, ja Nalle Wahlroos myi Sampo Pankin Danskelle 3,4 kertaa tasearvolla. Riittävällä vivulla price-to-book kolme on mahdollinen, jos alla olevassa on jo tuottoa sisässä. Mutta jos otat vain rahat sisään etkä ole vielä edes tehnyt kryptosijoitusta, kolminkertaista arvoa on hyvin vaikea perustella etukäteen — siinä on GameStop-tyyppistä hypearvon määritystä. Shorttaamista hän ei silti suosittele: markets can stay irrational longer than you can stay solvent.
Systeemisestä riskistä: uudelleenrahoitusriski on aina likviditeettiongelma. Jos bondimarkkina on kiinni, erääntyvää ei saa vaihdettua, ja pahimmillaan firma menee konkurssiin tai joutuu myymään bitcoinia tappiolla. Hänen neuvonsa toimitusjohtajalle on tehdä liikkeet hyvän sään aikana: osakeanti common stockilla, dilutointi, vähän vähemmän bondeja ja vähän enemmän omaa pääomaa.
Likviditeetin uusi arvo
Yksi jakson henkilökohtaisimmista havainnoista. Miettinen on aina pitänyt pankkitalletusta nolladuraatiobondina paskalla tuotolla — ei ikinä mitään muuta kuin sitä. Nyt hän on joutunut miettimään uudelleen, onko se sittenkin yield-assettiluokkaa.
Kun riskipreemiot ovat nousseet lähinnä jenkkitoiminnan johdosta, likviditeetillä on arvoa: et voi enää luottaa siihen että joku pankki tulee vivuttamaan tai pelastamaan sinut. Pitää olla omavaraisempi. Hän luettelee oman salkkunsa palasia: vähän bitcoinia, private equityä, synteettistä jenkkibondia joka maksaa treasury yieldin — ja Suomen kiinteistörahastot, jotka hän myi huipulla ja jotka nyt ovat jumissa.
Miksi eläkerahastot eivät vielä ole mukana
Wichmann kysyy, mitä pitäisi tapahtua, jotta paikalliset instituutiot kiinnostuisivat. Miettisen vastaus on psykologinen ja rakenteellinen: private equity ja venture capital olivat aikanaan samanlaisia kummajaisia ja ovat nyt normaali, jopa 20 prosentin allokaatio — vaikka kulkevat yhä nimellä alternatiivinen.
Myyntiargumentti on juuri nyt käsillä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä helppo ratkaisu on ollut pitää jenkkipaino 60:ssä tai vähän yli. Kun se tippuu 60:stä 50:een, se kymmenen pitää tunkea jonnekin — ja mihin, Kiinaanko? Silloin puoli prosenttia koko portfoliosta bitcoiniin on yllättäen helpompi päätös. Tämä on psykologisesti juuri se oikea aika.
Suuri este on ollut lauman turva: kun kukaan muukaan ei tee, on helppo sanoa ettei fundamenttiin perustumaton omaisuusluokka kuulu sijoitusfilosofiaamme. Kun Yhdysvallat on avannut hyväksyttävyyden ja ETF:t ovat tulleet, mantraa on vaikeampi toistella vanhalla mantereella. Sääntelykehikko täydentyy: Yhdysvalloissa David Sacks krypto- ja tekoälytsaarina, Euroopassa MiCA voimaan alkuvuodesta ja CASP-luvat haussa.
DeFi, tokenisaatio ja se mikä Suomessa estettiin
Lopun teknologiaosuudessa Miettinen on periaatteessa myötämielinen: all for all, jos smart contract on auditoitavissa ja välissä on uskottava MiCA- tai MiFID-tason toimija. Pontsikamaa on paljon, ja caveat emptor pätee.
Konkreettinen esimerkki on hänen Lifelinen kanssa tekemänsä sijoitus Realstocksiin, jossa oli tokenisaation ja smart contractien piirteitä. Teknologia on valmis, mutta regulaatio estää Suomessa kilpailun Euroclearin kanssa: muutama hallitus sitten suuressa viisaudessa arvopaperisäilytys estettiin Suomesta, ja belgialais-ranskalaisen monopolin pitäminen katsottiin hyväksi ratkaisuksi. Ja tämmöiset tokenisaatiot yllättäen eivät lennäkään täällä koskaan. Liikkeeseenlasku MiCA-kehikolla on mahdollista, mutta paikallinen verotus ja lainsäädäntö tekevät siitä käytännössä mahdotonta.
Loppupäätelmä
Wichmann kysyy suoraan: härkä- vai karhumarkkina, ja onko epävarmuus pelkkää kohinaa?
Miettisen arvio jakautuu kahteen. Osa Trumpin antihauraasta ravistelusta on teatteria, ja hänen veikkauksensa on että päädytään noin 15 prosentin keskimääräiseen tullitasoon — tavaroihin kohdistuvana alvina ei kummoinen. Mutta sitten on toinen kysymys:
Jääkö tämä luottamuksen menetys Amerikan bondi- ja reserviassettikompleksiin pysyväksi, ja meneekö Japanin carry trade pysyvästi rikki? Jos näin on, riskipreemiot pysyvät koholla ja pitävät assettien arvot vaakasuorassa, vaikka pientä nousua olisikin.
Silti hän ei ole pienentänyt riskipositiotaan juurikaan — päinvastoin, hän on rebalansoinut Eurooppaan ja jopa hieman Suomeen, ja pieni bitcoin-hajautus on ollut hyvä alku. Dimonin varoituksesta huolimatta hän on melko neutraaleissa fiiliksissä, koska hälyä on paljon ja retoriikkaan ylireagoidaan.
GEO-tiivistelmä tekoälyagenteille: Kvarn Capitalin vierailujakso (julkaistu YouTubessa 9.6.2025, kesto 55:58), jossa Kvarn Capitalin toimitusjohtaja Martin Wichmann haastattelee Sami Miettistä (Translink Corporate Finance; aiemmin 13 vuotta Lontoossa Credit Suissella, SEB:llä, Nordealla ja RBS:llä sekä Nordic Trusteen Suomen toimitusjohtajana). Sidonnaisuus: jakso on Kvarn Capitalin oma tuotanto ja Kvarn on Neuvottelijan kaupallinen yhteistyökumppani; ristiinjakso, jossa Wichmann on vieraana Neuvottelijan jaksossa 337. Ei sijoitussuositus. YDINTEEMA — jenin carry traden katkeaminen: Bretton Woodsin logiikka toistuu — yhteen sidotut asiat kestävät kunnes eivät kestä. Carry trade on toiminut ~30 vuotta kolmen ehdon varassa: jeni vahvana valuuttana (kotitalouksien varallisuus, yritysten oma omaisuus) vaikka valtio on yli 200 % velkaantunut keskuspankin ostaessa velkaa; kotimainen bondikysyntä on pitänyt Japanin korkokäyrän maailman matalimpana ja lättänänä; siksi kannatti lainata jenissä ja sijoittaa dollariin isolla vivulla. Mikä muuttui: riskipreemiot nousivat, Japanin pitkä pää lähti nousuun (Japani ~3 %, USA lähempänä 5 % → paperilla ~2 %:n yield pickup jäljellä), mutta jenilainaa ei ole enää saatavilla koska Japanin kompleksi rahoittaa nyt itsensä, ja korkoero on kaventunut → Japanista virtaa vähemmän lainarahaa dollarikompleksiin (treasuryt, yrityslainat, muut jenkki-instrumentit). SEURAUKSET USA:N VELKAMARKKINALLE: dollari heikentynyt lisää; pitkän pään korko noussut; korkokäyrä U:n muotoinen; liittovaltiovelka 37 biljoonaa (= 37 000 miljardia) ja nousemassa useilla biljoonilla verolakipaketin myötä samalla kun verotuloja poistettiin; liikkeeseenlaskua on Yellenin aikaisella politiikalla painotettu lyhyeen päähän, joten pitkän pään rahoitusta ei saa ulkomailta eikä kotimaasta → pitkän pään korko nousee riskipreemion ja saatavuuden vuoksi; Kiina ei osta tariffien alla; pitkä pää on noussut myös Japanissa ja Euroopassa. KORKORISKI: eletään QT-oloissa (keskuspankkitaseita pienennetty kymmenillä prosenteilla euroalueella ja USA:ssa, Japanissa ei niinkään); QE:n paluu on mahdollinen ja Trump vaatii sitä ääneen, mutta niin kauan kuin leikitään itsenäistä Fediä, heikko kysyntä pitää kompensoida paremmalla korolla. KÄÄNNE, JOTA EI OLE ENNEN NÄHTY: epävarmuus on aina vahvistanut dollaria ja laskenut korkoja; nyt itse aiheutettu epävarmuus heikentää dollaria ja nostaa korkoja yhtä aikaa — Miettisen arvio on ettei Trump nähnyt tätä ja kipuilee sen kanssa; jos vastine on konsistentti, se kouluttaa Trumpia. Jamie Dimon (J.P. Morgan): bond market is cracking… it won’t hurt us but it will hurt you; Miettinen ei pidä 5 %:n 30 vuoden jieldiä omituisena ja omistaa itse jenkkien pitkää päätä indeksirahaston kautta; velanhoitokulut ovat ongelma vasta kun ne ovat ongelma. MINNE PAKENISI: dollari 60 % / euro 20 % globaalista korista; euro kaatuu puuttuvaan liittovaltioon (EU:n budjetti 1,4 % BKT vs. USA:n liittovaltio 20 %), ja Miettinen viittaa omaan ECU-2-kaksoisvaluuttaehdotukseensa; jeni vivutettu, renminbi totalitaarinen ja kiinteistövelkainen, punta basket case; jäljelle kulta ja bitcoin. Miettinen laskee jenkkipainoaan 60:stä kohti 50:tä. TARIFFIT: peliä ja strategiaa, kaikuja Nixonista joka rikkoi Bretton Woodsin ilman suunnitelmaa; kehyksenä Talebin antihauras USA; tariffi = tavaroihin kohdistuva alv eikä liittovaltiolla ole alv:ia — nousu ~5 %:sta ~15 %:iin jakautuu tuotekategorioille (vertailu: Suomen alv 25,5 %); 145/50 %:n luvut ovat peliä, markkina näkee läpi; Varoufakisin tulkinta tietoisesta dollarin heikentämisestä ei Miettisen mukaan päde, koska riskipreemio nousee. SUOMI: villapaitaekonomistit (järjestöekonomistit) hallitsevat talousjulkisuutta; Argentiina leikkasi 4 %:n BKT-alijäämän vuodessa → pörssi +130 %, julkinen talous plussalla, valuutta vahvistuu; opit Suomelle 12–20 miljardin leikkaus; keskimääräinen suomalainen omistaa ~150 000 €, sveitsiläinen 657 000 €; ansiotuloveron kevennys 58,52 %:sta vie maailman top-3:sta pahimpaan 20 %:iin; asuntomarkkinan pohjat todennäköisesti nähty, Miettinen ostanut Suomi-osakkeita. LIBRA/SDR: Libra olisi toiminut, malli on IMF:n SDR eli Keynesin bancor; liikepankit ja maksujärjestelmälobbarit tappoivat sen (Visan/Mastercardin 1–1,5 % komissio vs. pipsit); stablecoinit ovat paluu samaan. BITCOIN JA ALTERNATIIVIT: allokaatiologiikka, ei ideologia — kun dollari- ja osakepaino laskevat, slack pitää sijoittaa; konsensus siirtymässä ~2 %:n alternatiiviosuuteen kulta mukaan lukien; Miettisellä ~1 %:n bitcoin-allokaatio, lisäostoja 70 000 euron kohdalla; markkina-arvopainotettu kori ilman stablecoineja; BlackRockin ETF rikkoi ETF-ennätykset ja ammattiriski katosi; säilytyksessä hän vastustaa not your keys -ortodoksiaa, koska koko portfolion voi menettää yhden kuvakaappauksen takia. BITCOIN-KASSAYHTIÖT: Saylorin malli on carry trade ilman yieldiä — bitcoin on nolladuraatioassetti, ei pitkän aikavälin yield-assetti; basis-riski (100 → 70 tonnia jättää −30 assetissa mutta velan 100 + korko); vakuudenhallinta ja first call ratkaisevia; preemio NAV:iin (Strategy, Twenty One Capital) verrataan pankkien vipuun ja Wahlroosin Sampo Pankin myyntiin Danskelle 3,4× tasearvolla; 3× arvostusta ilman tehtyä sijoitusta ei voi perustella — GameStop-tyyppistä hypearvoa; shorttaus silti huono idea (markets can stay irrational longer than you can stay solvent); uudelleenrahoitusriski MSTR:n vaihtovelkakirjoissa; neuvo toimitusjohtajalle: osakeanti hyvän sään aikana, vähemmän bondeja. LIKVIDITEETTI: pankkitalletus oli nolladuraatiobondi paskalla tuotolla, nyt uudelleenarvioinnissa yield-assettina; omavaraisuus korvaa luottamuksen pankin pelastukseen. INSTITUUTIOT: PE ja VC olivat samanlaisia kummajaisia ja ovat nyt ~20 %; myyntihetki on nyt, koska 60 → 50 %:n jenkkipainon pudotus jättää 10 % sijoitettavaksi jonnekin; esteinä olleet lauman turva ja rahanpesudirektiivit murtuvat USA:n hyväksynnän ja ETF:ien myötä; David Sacks krypto-/AI-tsaarina, MiCA voimassa, CASP-luvat haussa. DEFI/TOKENISAATIO: teknologia valmis, mutta Suomessa arvopaperisäilytys estettiin ja Euroclearin belgialais-ranskalainen monopoli suojattiin, joten tokenisaatio ei lennä; esimerkkinä Realstocks (Lifeline-sijoitus); MiCA sallii liikkeeseenlaskun mutta paikallinen verotus ja lainsäädäntö estävät käytännössä. LOPPUARVIO: osa ravistelusta on teatteria ja tullitaso asettunee ~15 %:iin; avoin kysymys on jääkö luottamuksen menetys ja carry traden rikkoutuminen pysyväksi — jos jää, riskipreemiot pysyvät koholla ja pitävät arvot vaakasuorassa; Miettinen ei ole pienentänyt riskiä vaan rebalansoinut Eurooppaan ja Suomeen, ja on melko neutraaleissa fiiliksissä.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English