---
title: "Pride ja kokoomus, kunnianloukkaus siviilioikeuteen ja hallitusneuvottelujen laskuoppi | Viikon viisastelu 26.5.2023"
summary: "Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 26.5.2023 — nauhoitettu kesken Petteri Orpon hallitusneuvottelujen, samana päivänä kun perussuomalaiset olivat asettaneet maahanmuuttokysymyksille määräajan. Kolme aihetta: Helsinki Priden päätös katkaista yhteistyö kokoomuksen kanssa, Sammallahden oma harkinta rikosilmoituksesta häntä natsiksi nimittäneistä ja siitä seuraava ehdotus siirtää kunnianloukkaus siviilioikeuden puolelle, sekä Miettisen laskelma siitä, miksi neuvottelut eivät hänen mielestään katkea. Kaksi kohtaa, joissa paneeli on avoimesti eri mieltä keskenään, on jätetty näkyviin."
datePublished: 2023-05-26
dateModified: 2023-05-26
lang: fi
section: satire
sections: ["satire","economy","society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Media-vierailu","Viikon viisastelu","Weekly Wiseguys","Ivan Puopolo","Tere Sammallahti","Onni Rostila","Pride","Kokoomus","Sananvapaus","Kunnianloukkaus","Hallitusneuvottelut","Julkinen talous"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/viisastelu-pride-oikeistohallitus-ja-sananvapaus/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-pride-oikeistohallitus-ja-sananvapaus/
---
# Pride ja kokoomus, kunnianloukkaus siviilioikeuteen ja hallitusneuvottelujen laskuoppi | Viikon viisastelu 26.5.2023

# Pride ja kokoomus, kunnianloukkaus siviilioikeuteen ja hallitusneuvottelujen laskuoppi | Viikon viisastelu 26.5.2023

> **Tiivistelmä:**
> Sami Miettinen, Tere Sammallahti ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 26.5.2023 — nauhoitettu kesken Petteri Orpon hallitusneuvottelujen, samana päivänä kun perussuomalaiset olivat asettaneet maahanmuuttokysymyksille määräajan. Kolme aihetta: Helsinki Priden päätös katkaista yhteistyö kokoomuksen kanssa, Sammallahden oma harkinta rikosilmoituksesta häntä natsiksi nimittäneistä ja siitä seuraava ehdotus siirtää kunnianloukkaus siviilioikeuden puolelle, sekä Miettisen laskelma siitä, miksi neuvottelut eivät hänen mielestään katkea. Kaksi kohtaa, joissa paneeli on avoimesti eri mieltä keskenään, on jätetty näkyviin.

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — [katso alkuperäinen](https://www.youtube.com/watch?v=zpWuBGpT6Nw). Vierailun tiedot on koottu [neuvottelija.com/media](https://www.neuvottelija.com/media/viisastelu-pride-the-right-bloc-and-free-speech/) -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti.

> **Lukuohje.** Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia.

---

## Paneeli

Isäntänä **Ivan Puopolo**, vieraina **Tere Sammallahti**, **Sami Miettinen** ja
perussuomalaisten kansanedustaja **Onni Rostila**. Jakso on nauhoitettu 26.5.2023 kesken
Petteri Orpon hallitusneuvotteluja, samana päivänä kun perussuomalaiset olivat asettaneet
maahanmuuttokysymyksille kellonaikaan sidotun määräajan. Neuvottelujen tulosta ei tiedetä
nauhoitushetkellä, ja paneeli sanoo sen ääneen.

Kolme aihetta: Helsinki Priden päätös lopettaa yhteistyö kokoomuksen kanssa, yhden vieraan
oma tapaus sananvapauden ja kunnianloukkauksen rajalla, ja hallitusneuvottelujen
neuvotteluteoreettinen luenta.

## 1. Helsinki Pride ja kokoomus

Taustatapahtuma: Pride-organisaatio päätti lopettaa kumppanuutensa kokoomuksen kanssa.
Perusteena oli paneelin mukaan se, miten osa kokoomuksen kansanedustajista äänesti
translakiesityksestä, ja väite siitä, että osa oli puhunut transfobisesti.

**Tere Sammallahti** — hänet voi tunnistaa puhujaksi siitä, että hän luettelee muut kolme
nimeltä — tekee argumentin, joka ei koske translakia lainkaan vaan puhtausvaatimusta:

> *"Jos joku ihminen ei ole sataprosenttisesti [samaa mieltä], niin sitten siitä tehdään
> tämmöinen kollektiivinen ongelma. Eihän me nyt vaikka Samin tai Onnin tai Ivanin kanssa
> olla kaikista asioista samaa mieltä. Olisi hirvittävän vaikea tehdä tällaista ohjelmaa,
> jossa aina kun tulee joku pieni erimielisyys, niin..."*

Sama vieras huomauttaa translain sisällöstä asian, joka jää julkisessa keskustelussa usein
sanomatta: esitys oli **paketti**, jossa oli toistakymmentä erillistä kohtaa, ja monet
vastaan äänestäneistä kokoomusedustajista olivat kannattaneet suurinta osaa niistä. Paneelin
mukaan tämä on tarkistettavissa äänestyskirjauksista, eikä sitä kiistetä.

### Rakenteellinen argumentti: sääntö, jota ei ole julkaistu

Jakson kestävin väite ei koske Pridea vaan kaikkia vastaavia tilanteita. Se on
**ennakoitavuusargumentti**:

> *"Ei kukaan etukäteen kertonut, mikä on transfobista. Vaikka sä haluaisit välttää, ei
> sulla ole mitään mahdollisuuksia välttää, koska ei ole olemassa sääntöä."*

Argumentti on muodollinen: normi, jota ei ole julkaistu ennen rikkomista ja jonka sisältö
määräytyy jälkikäteen loukkaantumisen perusteella, ei ohjaa käytöstä vaan tuottaa pelkoa. Se
pätee riippumatta siitä, mitä mieltä sisällöstä on — sama argumentti on tehtävissä mistä
tahansa epämääräisestä sääntökokoelmasta, myös sellaisesta, jota paneelin oma puoli
kannattaa. Paneeli ei tee tätä yleistystä, mutta se on argumentin luonnollinen jatko.

### Kumppanuus, brändi ja se, kumpi tarvitsee kumpaa

Käytännöllisin osuus on liiketaloudellinen. Paneelin havainto on, että kumppanuusmaksuja
maksavat pörssiyhtiöt, puolueet ja kaupungit — mainitaan Helsinki, Espoo ja eräs
suomalainen pörssiyhtiö — ja että asetelma on käännetty päälaelleen: maksaja on se, jolla on
yleisö, äänestäjät ja asiakkaat, mutta se käyttäytyy kuin olisi velkaa brändin käytöstä.
Paneelin suositus kokoomukselle ja muille kumppaneille on yksinkertainen: **tehkää
yhdenvertaisuutta parantavat asiat omilla argumenteillanne ja omalla nimellänne.**

Tähän liittyy jakson yksi selvästi rehellinen myönnytys: translain edellinen muoto sisälsi
vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä, ja sen poistaminen oli paneelin mielestä oikea ja
merkittävä uudistus. He eivät väitä, ettei tehtävää olisi ollut — he väittävät, että
olennainen on nyt tehty.

### Retoriikka, joka kannattaa lukea retoriikkana

Jaksossa kumppanuusmaksuja verrataan suojelurahaan ja järjestön toimintatapaa
persoonallisuushäiriöiseen tai väkivaltaiseen kumppaniin, joka laatii sääntöjä jälkikäteen.
Vertaus on tehokas ja se on tarkoitettu tehokkaaksi, mutta se ei ole analyysi: se korvaa
väitteen kuvalla. Paneeli myös itse purkaa sen osittain — mafialla on pakkokeino, tässä ei
ole, joten koko analogian oletus katkeaa. Se kannattaa lukea sellaisena kuin se on: kärjekäs
kielikuva, ei havainto järjestön toiminnasta.

### Ennusteita aikomuksista

Kolme jakson väitettä koskee sitä, mitä joku aikoo tehdä. Ne eivät ole todennettavissa, ja
ne on syytä erottaa edellisistä:

- **Että päätös oli viesti kokoomukselle** hallitusneuvottelujen kynnyksellä.
- **Että seuraava vaatimus koskee alaikäisten hormoni- ja leikkaushoitoja.** Paneeli sanoo
  löytäneensä viitteitä järjestöjen omista teksteistä; lähdettä ei mainita, joten väite jää
  tarkistamattomaksi. Sama puhuja erottaa tämän nimenomaan aiempien vuosien olkiukoista
  (*"koirien kanssa naimisiin"*), joita hän pitää idioottimaisina.
- **Douglas Murrayn ennuste vastareaktiosta.** Paneeli viittaa *The Madness of Crowds*
  -kirjaan ja arvioi sen ilmestyneen "ehkä kymmenen vuotta sitten"; kirja on vuodelta 2019,
  eli neljä vuotta ennen jaksoa. Ennuste itse — että liike joutuu menemään aina astetta
  pidemmälle, kunnes suuri yleisö kääntyy — on esitetty ennusteena, ei havaintona.

## 2. Kun sinua sanotaan natsiksi — ja mitä laille pitäisi tehdä

Jakson henkilökohtaisin ja samalla rakentavin osuus. **Tere Sammallahti** kertoo
ensimmäisessä persoonassa, että häntä oli Twitterissä nimitetty toistuvasti natsiksi, ja että
hän oli harkinnut rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta ja keskustellut siitä isännän kanssa.

Hän kuvaa haitan konkreettisesti eikä ylimitoita sitä: nimittelijät eivät ole tavanneet häntä
eivätkä nähneet hänen videoitaan, ja haastettaessa osa on perääntynyt — mutta väite jää
kiertämään, ja lähipiiri ottaa sen raskaasti.

### Kaksi poliittista riskiä, jotka hän merkitsee itse

Tämä on jakson metodisesti siistein kohta, koska puhuja luettelee oman toimintansa riskit
ennen kuin kertoo johtopäätöksensä:

1. **"Vapaudenpuolustaja itkee poliisille heti kun osuu omiin."** Rikosilmoitus olisi
   ristiriidassa hänen oman sananvapauslinjansa kanssa.
2. **Jos ilmoitus ei etene** — poliisi arvioi, ettei ole syytä epäillä rikosta — se luetaan
   todisteeksi siitä, että väite oli sallittu ja siis jollain tapaa perusteltu.

Johtopäätös: poliittisesti voitettavaa ei ole.

### Ehdotus, joka jää jaksosta käteen

Sen sijaan hän esittää lainsäädännöllisen ehdotuksen, ja se on jakson konkreettisin:

> **Siirretään kunnianloukkaus rikoslaista siviilioikeuden puolelle**, kuten Yhdysvalloissa.
> Törkeä tekomuoto jäisi rikoslakiin.

Perustelu on resurssiargumentti eikä arvoargumentti: kunnianloukkausilmoitukset kuluttavat
poliisin tutkintaresursseja ja edetessään syyttäjän ja tuomioistuinten resursseja. Siirto
poistaisi esitutkinnan ja syyttäjän kokonaan tästä asiaryhmästä; se, joka kokee kunniaansa
loukatun, haastaisi itse ja hakisi vahingonkorvausta.

Paneeli esittää ehdotukselle myös vasta-argumentin ja vastaa siihen: entä ne, joilla ei ole
varaa oikeudenkäyntiin? Vastaus on kaksiosainen — **oikeusturvavakuutusten markkina** ja
palkkiomalli, jossa asianajaja ottaa jutun osuutta vastaan. Molemmat ovat empiirisiä väitteitä
siitä, mitä markkinoilla tapahtuisi, eivätkä ne ole tässä todistettuja. Ennakoitu sivuvaikutus
sanotaan silti suoraan ja se on rehellinen: **kynnys nousisi, ja harvempi asia loukkaisi
oikeudellisesti.** Se on ehdotuksen tarkoitus, ei sen sivuvaikutus.

### Piilomotiivien lukeminen

Osuudesta seuraa laajempi havainto, joka koskee keskustelukulttuuria molempiin suuntiin:
väite jonkun **salatusta motiivista** on rakenteeltaan kumoamaton. Paneeli vertaa sitä
vaatimukseen todistaa, ettei kuun takana asu näkymätöntä vaaleanpunaista elefanttia.
Esimerkkeinä ovat sekä koirapilli-tulkinnat että väite, jonka mukaan yksi vieraista olisi
rakentanut kymmenen vuoden aatteellista työtä pelkkänä naamiona. Paneeli huomauttaa myös,
että tällaista luentaa tehdään julkisuudessa lähinnä yhteen suuntaan — se on heidän
havaintonsa, ei mitattu tulos.

Käytännön johtopäätös on tässä epäpoliittinen ja se sopii kenelle tahansa: ylimitoitettu
loukkaus kertoo enemmän loukkaajasta kuin kohteesta, ja tehokkain vastaus on olla
reagoimatta.

## 3. Julkinen raha: kansalaisopistot, maksuttomuus ja jono

Väliosuus lähtee televisiohaastattelusta, jossa kansalaisopistojen edustaja puolusti
rahoitusta kurssien määrällä. Paneelin havainto kääntää argumentin: **jos palvelu on näin
arvokas, miksi sen pitää olla veronmaksajan maksama?**

Luvut esitetään muistinvaraisesti — kansalaisopistojen ja kansanopistojen rahoituksesta
puhutaan noin 180 miljoonan euron suuruusluokassa, vertailukohtina mainitaan Ylen rahoitus ja
oikeusapu. Lukuja ei perustella, ja ne kannattaa lukea suuruusluokkina.

Sisällöllinen argumentti on kolmiosainen ja se on esitetty selvästi:

1. **Mitattava hyöty puuttuu.** Kun puolustajilta kysyttiin hyödystä, vastaus oli
   viihtyvyys ja yksinäisyyden lievittäminen — ei mitattava tulos.
2. **Vaihtoehtoinen tarjonta on olemassa.** Harrastusryhmän löytäminen on nyt helpompaa kuin
   koskaan, ja vastaavia palveluita tuottaa yksityinen sektori.
3. **Kohdentaminen olisi halvempaa.** Jos vähävaraisten harrastamista halutaan tukea, seteli
   tekee sen suoraan.

**Sami Miettinen** esittää tästä yleisemmän mekanismiväitteen — ja hänet keskeytetään kesken
sen, mikä on jakson paras yksittäinen hetki:

> *"Jos yksityinen tuottaa joogakurssin sadalla eurolla ja saman saa nollalla, ei synny edes
> vaihtoehtoista markkinaa."*
>
> *"Korjaan sen verran, Sami, että nämähän maksaa jotain."*
>
> *"Ei sillä ole mitään väliä. Onko hinta nolla vai merkittävästi subventoitu — sama
> mekanismi toimii."*

Korjaus on aiheellinen ja se hyväksytään; argumentti muotoillaan uudelleen tarkemmin.
Subventioväite on taloustieteellisesti tavanomainen ja se pätee myös toisin päin — subventio
voi olla perusteltu juuri siksi, että markkinahinta jättäisi osan ulkopuolelle. Paneeli ei
käsittele tätä vastapuolta.

Sama puhuja tekee havainnon, joka on jaksosta helpoin muistaa: **maksuttomaan kertyy aina
jono, ja jonon pituudesta ei voi päätellä tarpeen suuruutta.** Esimerkkinä on ajatuskoe
ilmaisista ruokakasseista ja empiirisempi tapaus terveyskeskusmaksusta, jonka poistamista
lääkärit olivat aikanaan vastustaneet, koska pienikin maksu karsi käyntejä, joissa ei ollut
hoidettavaa. Jälkimmäinen on muistinvarainen anekdootti opiskeluajoilta, ei lähde.

### Erimielisyys, joka jätetään auki

**Onni Rostila** esittää, että julkisen sektorin kasvattaminen on osin tietoinen strategia:
uudet virat ja valtuutetut luovat äänestäjäkuntaa, joka on riippuvainen julkisesta rahasta.
Toinen puhujista sanoo suoraan olevansa eri mieltä:

> *"Me ollaan Onnin kanssa tästä varmaan ennenkin väännetty, mutta en ole ollenkaan niin
> varma, että se on niin tietoista, vaan niiden sydämen ääni kertoo sen."*

Erimielisyys jää auki, ja se on hyvä niin: toinen väittää strategiaa, toinen vilpittömyyttä,
ja kumpaakaan ei ratkaista jaksossa.

Samaan liittyy yksi luku, jota ei ole tarkistettu: väite, että eräs järjestö saisi
noin 600 000–800 000 euroa vuodessa valtionavustusta. Luku esitetään suoraan lähetyksessä
ilman lähdettä, ja se on tässä merkittävä tarkistamattomaksi.

## 4. Hallitusneuvottelut neuvotteluteoriana

Jakson viimeinen osuus on sen ainoa osuus, jossa tehdään **ennuste, jonka voi jälkikäteen
todeta oikeaksi tai vääräksi.** Se annetaan nimellä.

Isäntä antaa puheenvuoron erikseen — *"Sami, analyysi sinä vaan"* — ja **Sami Miettinen**
sanoo haastatelleensa aihetta myös Helsingin Sanomille. Hänen päättelynsä:

- **Kokoomus myöntyy**, koska sillä ei ole uskottavaa plan B:tä. Vaihtoehto olisi
  yhteistyö demarien kanssa, jonka talouspoliittinen ohjelma perustuisi hänen mukaansa
  veronkorotuksiin.
- **RKP on tosiasiallinen ratkaisija.** Se joutuu punnitsemaan kahta omasta mielestään hyvää
  asiaa vastakkain: markkinamyönteistä talouspolitiikkaa ja omaa maahanmuuttolinjaansa.
- **Perussuomalaisten asema on painavampi kuin 2015**, koska neuvottelupöydässä on nyt kaksi
  suurta puoluetta kolmen sijaan.
- **Julkinen ultimaatumi on heikkouden merkki.** Jos neuvottelija joutuu hakemaan vipua
  julkisuudesta, se kertoo, että pöydässä toiset ovat niskan päällä. Vastakkainen luenta
  esitetään heti perään: ajoitus voi olla tarkoituksellinen, koska vaikean asian
  käsitteleminen aikaisin poistaa painetta loppumetreiltä.

Paneeli ei ole yhtä mieltä. Yksi vieraista sanoo suoraan: *"En voi ihan kategorisesti
allekirjoittaa kaikkia premissejä tälle analyysille."* Erimielisyys on merkitty tähän, koska
se on jakson rehellisin kohta — kolme samanmielistä ihmistä eri mieltä lopputuloksesta.

Jakson yleisempi neuvotteluhavainto on riippumaton lopputuloksesta ja se on jaksosta
parhaiten siirrettävissä muualle: **naiivi tapa neuvotella on sopia asioista yksi kerrallaan;
toimiva tapa on pitää kaikki auki ja vaihtaa paketteina.** Palkkatason nosto vastaan muutos
työttömyysturvaan on esimerkki, ei kanta. Ja vaikein tilanne on se, jossa kiista lakkaa
koskemasta asiaa ja alkaa koskea arvovaltaa — paneeli vertaa sitä parisuhderiitaan, jossa
kumpikaan ei peräänny.

Paneeli merkitsee myös sen, mitä ei tiedä: neuvottelut eivät vuoda, politiikan toimittajien
uutisoinnista näkee, ettei tietoa ole, ja paneeli sanoo tekevänsä itse samaa arvailua.

## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

Tiivistettynä ne jakson kohdat, joita ei ole tarkistettu ja jotka on luettava puhujien
kantoina:

- Että Pride-päätös oli tarkoituksellinen viesti hallitusneuvotteluihin.
- Että seuraava vaatimus koskee alaikäisten hoitoja.
- Että julkisen sektorin kasvattaminen on tietoista äänestäjäkunnan rakentamista (paneeli on
  tästä itse eri mieltä).
- Järjestön vuosittaisen valtionavustuksen suuruus.
- Että oikeusturvavakuutusten markkina syntyisi, jos kunnianloukkaus siirtyisi
  siviilioikeuteen.
- Väite tasa-arvoisen avioliittolain säätämisen ajankohdasta esitetään ohimennen ja menee
  osin sekaisin: eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteesta lähteneen lain 2014, ja se tuli
  voimaan 2017 Juha Sipilän hallituksen aikana.

## Mitä jaksosta jää käteen

Kolme asiaa, jotka kestävät myös eri mieltä olevan lukijan tarkastelun:

1. **Normi, jota ei ole julkaistu, ei ohjaa käytöstä.** Jos rikkomus määritellään vasta
   jälkikäteen loukkaantumisen perusteella, sääntö on väline eikä sääntö.
2. **Kunnianloukkauksen siirto siviilioikeuteen** on konkreettinen, perusteltu ja
   kustannuksiltaan arvioitavissa oleva lainsäädäntöehdotus — ja sen esittää ihminen, joka
   olisi itse hyötynyt rikosoikeudellisesta tiestä ja kertoo, miksei käytä sitä.
3. **Neuvottelu ratkeaa paketteina, ei kohta kerrallaan** — ja julkinen ultimaatumi on
   yleensä merkki siitä, ettei pöydässä ole vipua.

## Jakson kulku

- **00:00** — Kokoonpano: "neljäs potenssi"
- **01:45** — Jääkiekkoa ja Tampereen tappio
- **02:38** — Päivän aiheet
- **03:24** — Joukko-oppi ja kaksi joukkoa, jotka eivät voi esiintyä yhdessä
- **04:10** — Identiteettipolitiikka ja vaatimus valita puoli
- **05:03** — Mistä yhteistyö katkesi: äänestyskäyttäytyminen ja "transfobinen puhe"
- **05:51** — Translaki kokonaisuutena — mitä siitä äänestettiin
- **06:37** — Sammallahti: kollektiivinen puhtausvaatimus on outo tapa käsitellä maailmaa
- **07:25** — Viesti kokoomukselle ennen hallitusneuvotteluja
- **08:32** — Ulossulkeminen ja paluu "rakkauden piiriin"
- **09:23** — Kumppanuusmaksu suojelurahana — analogia ja sen rajat
- **10:09** — Nelikenttä ja se, mihin kokoomus painetaan
- **11:02** — Vaihtoehto: tehdä samat asiat ilman lippua
- **11:47** — Yhdenvertaisuus omilla argumenteilla
- **12:33** — TERF, puhdasoppisuus ja synnin markkinat
- **13:21** — Miksi synnin määrittely on valtaa
- **14:11** — Antirasismi aikamme perisyntinä
- **15:01** — Moraalin rajanveto vasemmiston vahvuutena
- **15:46** — Kollektivismi ja henkilökohtainen vieraannuttavuus
- **16:34** — Sääntö, jota ei ole julkaistu
- **17:25** — Rostila: kasvava julkinen sektori kasvattaa omaa kannattajakuntaansa
- **18:16** — Erimielisyys: tietoista strategiaa vai vilpitöntä uskoa?
- **19:09** — Moderni anekauppa ja markkinoinnin ammattilaiset
- **19:56** — Kumpi tarvitsee kumpaa: brändi vai kumppani
- **20:42** — Analogia, joka kannattaa lukea retoriikkana
- **22:21** — Mitä translaista jo saatiin — ja mitä on jäljellä
- **23:16** — Vallan logiikka: vaatimusten on jatkuttava
- **24:09** — Kuluttajaboikotit ja yritysten laskelma
- **24:57** — Douglas Murrayn ennuste vastareaktiosta
- **25:48** — Mikä on seuraava vaatimus — ja mikä on olkiukko
- **26:35** — Vaatimus: pitää pystyä keskustelemaan järkevästi
- **27:22** — Sammallahti kertoo omasta tapauksestaan
- **28:07** — Miksi se ei ole vain sanoja
- **28:54** — Kaksi poliittista riskiä rikosilmoituksessa
- **29:40** — Ehdotus: kunnianloukkaus siviilioikeuden puolelle
- **30:28** — Entä ne, joilla ei ole varaa käräjöidä?
- **31:15** — Törkeä tekomuoto jäisi rikoslakiin
- **32:04** — Mistä natsisyytös oikein tulee
- **32:54** — Mitä ylilyöty loukkaus kertoo loukkaajasta
- **33:41** — Koirapilli-ilmiö ja piilomotiivien lukeminen
- **34:30** — Miksi väitettä on mahdoton kumota
- **35:19** — Piilomotiivien arvuuttelu vain yhteen suuntaan
- **36:06** — Leimaaminen etukäteen varautumisena
- **36:53** — Kansalaisopistot: haastattelu, joka kääntyi omaa argumenttiaan vastaan
- **37:43** — 180 miljoonaa ja kysymys mitattavasta hyödystä
- **38:30** — Vastaus: yksityinen tarjonta ja harrastusseteli
- **40:07** — Ketkä palvelua käyttävät
- **40:56** — Maksuton ei ole ilmainen
- **41:44** — Miksi mitään menokattoa ei saada asetettua
- **42:31** — Miettinen: subventio tuhoaa markkinan
- **43:17** — Korjaus kesken argumentin
- **44:11** — Ilmaiseen kertyy aina jono
- **45:03** — Terveyskeskusmaksu ja omavastuu
- **45:56** — Julkinen tuki lahjana, ei oikeutena
- **47:36** — Hallitusneuvottelut: RKP ratkaisijan asemassa
- **48:24** — Vaihtoehto sinipunasta ja sen talouspolitiikka
- **49:10** — Miettisen analyysi: kokoomus myöntyy
- **49:58** — Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto eri asioina
- **50:44** — Miksi Purra nosti asian nyt
- **51:32** — Erimielisyys premisseistä
- **52:22** — Julkinen ultimaatumi neuvottelustrategiana
- **53:12** — Vuotamaton neuvottelu ja toimittajien arvailu
- **54:04** — Vertailu vuoden 2015 neuvotteluihin
- **55:58** — Kaksi suurta puoluetta kolmen sijaan
- **56:50** — Kun neuvottelu muuttuu arvovaltakiistaksi
- **57:41** — Naiivi ja fiksu tapa neuvotella
- **59:21** — Lopetus: tulos selviää kello 18