--- title: "Maalittamislaki, orjalaki ja Uniperin perälauta | Viikon viisastelu 16.9.2022" summary: "Sami Miettinen ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 16.9.2022. Jakson vahvin osuus on lainsäädännön suunnitteluperiaate: pitäisikö laki kirjoittaa olettaen vallanpitäjästä paras vai pahin mahdollinen, ja kestääkö maalittamislaki oikeasuhtaisuustestin, kun suojattava intressi on viranomaisen työrauha eikä kansanmurhan estäminen. Talouspuolella Miettinen erittelee Uniperin kansallistamisen, kadonneen perälaudan ja sen, miksi Fortumin alkuperäinen ostotarjous tehtiin kiireellä. Mukana myös hoitajalaki, Ruotsin vaalit ja velkaantumisen aritmetiikka." datePublished: 2022-09-16 dateModified: 2022-09-16 lang: fi section: satire sections: ["satire","economy","society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Media-vierailu","Viikon viisastelu","Weekly Wiseguys","Ivan Puopolo","Onni Rostila","Sananvapaus","Maalittaminen","Uniper","Fortum","Hoitajamitoitus","Julkinen velka","Ruotsin vaalit"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/viisastelu-tuppurainen-hoitajien-pakkolaki-ja-maalittaminen/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-tuppurainen-hoitajien-pakkolaki-ja-maalittaminen/ --- # Maalittamislaki, orjalaki ja Uniperin perälauta | Viikon viisastelu 16.9.2022 # Maalittamislaki, orjalaki ja Uniperin perälauta | Viikon viisastelu 16.9.2022 > **Tiivistelmä:** > Sami Miettinen ja kansanedustaja Onni Rostila Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 16.9.2022. Jakson vahvin osuus on lainsäädännön suunnitteluperiaate: pitäisikö laki kirjoittaa olettaen vallanpitäjästä paras vai pahin mahdollinen, ja kestääkö maalittamislaki oikeasuhtaisuustestin, kun suojattava intressi on viranomaisen työrauha eikä kansanmurhan estäminen. Talouspuolella Miettinen erittelee Uniperin kansallistamisen, kadonneen perälaudan ja sen, miksi Fortumin alkuperäinen ostotarjous tehtiin kiireellä. Mukana myös hoitajalaki, Ruotsin vaalit ja velkaantumisen aritmetiikka. Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — [katso alkuperäinen](https://www.youtube.com/watch?v=FO1f6pKwNwU). Vierailun tiedot on koottu [neuvottelija.com/media](https://www.neuvottelija.com/media/viisastelu-tuppurainen-nurse-law-and-targeting/) -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti. > **Lukuohje.** Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia. --- ## Paneeli Isäntänä **Ivan Puopolo**, vieraina **Sami Miettinen** ja kansanedustaja **Onni Rostila**. Tere Sammallahti puuttuu tästä jaksosta. Nauhoitus on syyskuulta 2022: Ruotsin vaaleista on kulunut muutama päivä, hoitajien työtaistelu on kärjistynyt ja Fortumin Uniper-tarina on siirtymässä vaiheeseen, jossa Saksan valtio kansallistaa yhtiön. ## Sananvapauskorneri: mitä lainsäätäjän pitäisi olettaa vallanpitäjästä Jakson avaus on sen paras yksittäinen ajatus, ja se on muotoiltu lainsäädännön suunnitteluperiaatteeksi eikä mielipiteeksi. Puopolo kertoo väitelleensä maalittamislaista Jessikka Aron kanssa julkisessa keskustelutilaisuudessa — jakson kuvauskentässä tilaisuus nimetään erikseen — ja sanoo päätyneensä seuraavaan johtopäätökseen: Suomessa keskustellaan lainsäädännöstä lähtöoletuksella, että viranomainen on loputtoman hyväntahtoinen ja käyttää valtuuksiaan oikein. Hänen vasta-argumenttinsa on, että **oikea lähtöoletus on päinvastainen**: > Kun oletetaan vallanpitäjästä pahin mahdollinen, lainsäädäntöön ei tarvitse koko ajan > jännittää, kuka siellä milloinkin on viranhaltijana. Tämä on argumentti, joka ei riipu siitä, mitä mieltä kukin on maalittamisesta. Se koskee sitä, mille oletukselle valtuus kirjoitetaan. Toinen vieraista jatkaa samasta lähtökohdasta *Taru sormusten herrasta* -vertauksella: Sauronin sormus on aina myös jonkun muun käytettävissä, ja laki on siinä mielessä sormus. Hänen väitteensä on, että rajoituksia ajavilla on tietynlainen hybris — usko siihen, että juuri he pystyvät manageroimaan ylhäältä päin sitä, mikä on totta. Kolmas osa on **oikeasuhtaisuus**, ja se on jakson täsmällisin muotoilu. Paneeli myöntää suoraan, että sananvapautta *voi* rajoittaa: jos kyse on kansanmurhan estämisestä, rajoitus on oikeasuhtainen. Sen jälkeen se kysyy, mikä on maalittamislaissa suojattava intressi — ja vastaa: viranomaisen työn hankaloituminen. Näiden kahden välinen ero on argumentin koko sisältö. Jakso liittää tähän vielä rakenteellisen huomion vallan kolmijaosta: jos harkintavaltaa siirretään samaan aikaan syyttäjälaitokselle, kaksi Montesquieun kolmesta kulmasta voi asettua samalle puolelle poliittista kiistaa. Väite esitetään riskinä, ei havaintona. ## Suomi luokan mallioppilaana Venäläisten turistiviisumeista paneeli tekee havainnon, joka on tarkistettavissa: Suomen ylin johto sanoi, ettei kansallisia rajoituksia voi tehdä EU-sääntöjen takia, samaan aikaan kun Puola, Viro ja muut EU-maat tekivät niitä. Rostilan pointti on looginen eikä retorinen: **jos Suomi sanoo, ettei voi tehdä näin koska se rikkoisi EU-sääntöjä, se samalla sanoo, että naapurimaat rikkovat niitä.** Se on ulkopoliittisesti kalliimpi lausunto kuin miltä se kuulostaa. Tähän liittyy jakson terävin institutionaalinen vertailu. Unkarin EU-rahoitusta jäädytettiin oikeusvaltioperiaatteen nojalla, ja perusteena oli tuomioistuinten politisoituminen. Paneeli kysyy vastakysymyksen: **Suomessa perustuslainmukaisuuden arvioi perustuslakivaliokunta, jossa istuvat kansanedustajat, kun Unkarissa arvion tekevät koulutetut ammattituomarit.** Tämä on se kohta, jossa paneeli ei jää omaan kaikukammioonsa. Rostila myöntää itse, että Unkarin tuomarit ovat ammattilaisia ja koulutettuja, ja toinen puhuja myöntää, että nimitysten poliittista ohjailua tapahtuu joka maassa. Rostila merkitsee myös oman epävarmuutensa siitä, onko jäädytys viety maaliin asti: *"korjatkaa katsojat."* Se on harvinaista tässä formaatissa ja kannattaa panna merkille. ## Hoitajalaki: mistä paneeli on samaa mieltä vastapuolen kanssa Hoitajakiista on jakson kohta, jossa oikeistopaneeli päätyy osittain hoitajien puolelle, ja se kannattaa lukea sellaisena. Rostila kertoo kuunnelleensa aamulla radiosta, kuinka pääluottamusmieheltä kysyttiin, eikö tämä ymmärrä valtiontalouden tiukkuutta. Vastaus oli, että ymmärretään, mutta asiat pitäisi osata laittaa tärkeysjärjestykseen — ja Rostilan reaktio on suora: *"minun perussuomalainen vakaumukseni läikähti ja ajattelin, että hei, tehän olette nyt ihan asian ytimessä."* Rakenteellinen argumentti on silti kriittinen, ja se on kaksiosainen: - **0,7 hoitajan mitoitus** ratkaisee yhdellä luvulla ongelman, jota yksi luku ei ratkaise: jos hoitajia ei ole, mitoitus tuottaa tyhjiä paikkoja eikä hoivaa. - **Palkankorotus avaa pandoran lippaan.** Jos hoitajien vaatimukseen suostutaan, muut kunta-alat vaativat samaa, ja sen jälkeen hoitajat vaativat eroa takaisin. Kustannusluvusta jaksossa on erimielisyyttä, ja se on hyödyllistä erimielisyyttä. Yksi puhuja siteeraa Twitterissä esitettyä laskelmaa, jonka mukaan Ylen budjetista puolet eli noin 250 miljoonaa riittäisi kattamaan vaaditut korotukset. Toinen korjaa: kyse on pikemminkin kahdesta miljardista, koska päälle tulee **harmonisointi** — se, että sama korotus valuu muualle kunta-alalle. Kun Rostilalta kysytään suoraan, hän erittelee, että riita ei koske pohjatasoa vaan sen päälle tulevaa deltaa: hylätty esitys oli noin 12 prosenttia, ja vaatimus on kumulatiivinen useamman vuoden yli. Sivujuonteena mainitaan, että hoitajien pakkorokotuslaista ollaan luopumassa samaan aikaan kun heille säädetään työvelvoitetta. Paneeli pitää yhdistelmää ideologisesti epäjohdonmukaisena. ## Velan aritmetiikka Velkaosuudessa on yksi luku, joka kannattaa tarkistaa, koska se on jaksossa esitetty vertauskuvaksi ja se pitää paikkansa: **tuhat euroa päivässä lainaa tarkoittaa, että miljardi on kasassa 2 739 vuodessa.** (Miljardi jaettuna tuhannella on miljoona päivää, mikä on noin 2 740 vuotta.) Hallituskauden 40 miljardin kohdalla sama laskutapa antaa runsaat sata tuhatta vuotta. Rostila lisää tähän demografisen kärjen, joka jää julkisessa keskustelussa usein pois: velka ei jakaudu nykyiselle väestölle vaan sille, joka sen maksaa, ja ikäluokkien pienentyessä **velka per henkilö kasvaa nopeammin kuin velan määrä.** Jakso esittää myös vertailun, joka on tarkistettavissa ja jonka paneeli esittää tarkistettavaksi: Ruotsi, Tanska ja Norja kävivät läpi saman pandemian ja olivat nauhoitushetkellä budjettitasapainossa tai menossa ylijäämään. ## Ruotsin vaalit ja "haaveiden maailma" Ruotsin vaalituloksesta paneeli tekee kaksi erillistä havaintoa. Ensimmäinen on poliittinen: vasemmisto kärsi siitä, että se vaihtoi perusduunarin aseman maahanmuutto-, vähemmistö- ja identiteettikysymyksiin. Tämä esitetään havaintona äänestäjäliikkeestä, ja se on tarkistettavissa vaalitutkimuksista. Toinen on paneelin oma teoria, ja se on jakson tunnistettavin ajatusrakennelma. Sen mukaan ensin luodaan "haaveiden maailma", jossa asiat toimivat halutulla tavalla; kun todellisuus alkaa tuottaa vastaesimerkkejä, niitä ei käsitellä argumentteina vaan vastataan leimalla; ja kun rakennelma lopulta murtuu, selitys on, ettei ideaa ole vielä kokeiltu oikein. Kouluinkluusio on heidän esimerkkinsä: *"tämä on vain väärin toteutettu, ei ole riittävästi resursseja"* — sama muoto kuin klassinen *"kommunismia ei ole koskaan toteutettu oikein."* Argumentin muoto on tunnistettava; sen soveltuvuus kuhunkin tapaukseen on lukijan arvioitavissa. ## Colin Wrightin tapaus Jakson konkreettisin sananvapausesimerkki koskee evoluutiobiologi **Colin Wrightia**, joka paneelin kertoman mukaan kirjoitti artikkelin sukupuolen kaksijakoisuudesta biologiassa. Työpaikkanaan ollut yliopisto ei kiistänyt sisältöä — päinvastoin, kertomuksen mukaan siellä sanottiin väitteiden pitävän paikkansa — mutta kehotti olemaan julkaisematta sitä omalla nimellä. Hän julkaisi, ja akateeminen ura päättyi. Myöhemmin häneltä katkaistiin myös PayPal-tili. Paneelin johtopäätös on rakenteellinen eikä henkilökohtainen: **moraalinen näyttäytyminen ohitti tosiasioista kiinni pitämisen siinä instituutiossa, jonka tehtävä on pitää kiinni tosiasioista** — ja sama vaatimus ideologisesta yhdenmukaisuudesta on sittemmin siirtynyt yliopistoista elinkeinoelämään, mikä tekee vallitsevan näkemyksen haastamisesta vaikeampaa myös kampuksen ulkopuolella. Tähän liitetään uskonyhteisövertaus: opinkappaleita toistetaan, koska se on ainoa tapa pysyä yhteisön jäsenenä, ei siksi että todistusaineisto vakuuttaisi. Vertaus on paneelin oma. *Tämä on jaksossa esitetty kertomus.* Wrightin tapauksen yksityiskohdat ovat julkisesti dokumentoituja hänen omissa kirjoituksissaan, ja jakso viittaa niihin toisen käden kautta. ## Missä todellisuus on jo pakottanut käännöksen Tässä paneeli on itseään vastaan rehellinen. Sen oma havainto on, että kova todellisuus on kääntänyt keskustelun kahdessa asiassa — **energiassa ja Nato-kannassa** — ja että kumpikin käännös tapahtui, koska seuraus oli välitön ja konkreettinen. Mutta siitä ei seuraa yleistä optimismia. Yksi puhuja odottaa vastaavaa järkiintymistä myös kulttuurikysymyksissä; toinen on selvästi skeptisempi ja sanoo, ettei mitään järkiintymistä ole havaittavissa siellä, missä ongelma voidaan hoitaa ottamalla lisää velkaa. Erimielisyys jää auki. Isäntä kertoo haastatelleensa kansanedustaja **Atte Harjannetta** televisiossa ja kysyneensä ydinvoimasta. Vastaus henkilökohtaisella tasolla oli myönteinen; kysymys puolueen kannasta tuotti hänen mukaansa kakistelua. Tämä on hänen tulkintansa haastattelusta, ei sitaatti. ## Sukupuolen itsemäärittely: yksilön ongelma vai yhteiskunnan Argumentti, jonka paneeli esittää, on kehystyskysymys. Lainsäädännöllä korjattava ongelma on heidän kuvauksessaan se ahdistus, jota syntyy kun viralliset paperit eivät vastaa koettua sukupuolta. Heidän väitteensä on, että kyse on **yksilötason ongelmasta, jota käsitellään kuin rakenteellista ongelmaa** työttömyyden tai asunnottomuuden tapaan. Vastapainoksi he esittävät prioriteettivertailun, joka on tarkistettavissa kenen tahansa toimesta: sama hallitus ei pitänyt miesten asevelvollisuutta sukupuoleen perustuvana ongelmana. Vertailu on poliittinen, mutta sen muoto — *mitä pidetään korjattavana ja mitä ei* — on kunnollinen kysymys. ## Uniper: perälauta, jota ei ollut Talousosuuden vetää Miettinen, ja se on jakson tarkin kohta. - **Saksa oli kansallistamassa Uniperin.** Paneelin luennassa tämä oli Saksan tarkoitus koko ajan. *Tämä on päätelmä aikeesta, ei havainto* — mutta se osoittautui jälkikäteen oikeaan osuneeksi. - **"Perälauta" oli se ainoa asia, jolla omistajaohjausministeri saattoi puolustautua** — ajatus, että Suomen vastuulla on katto. Jakson väite on, että kattoa ei tosiasiassa ollut: Fortumin omistus Uniperista laimenee, jolloin **vähemmistöosakkaan oikeudet** astuvat kuvaan ja viime kädessä Saksa voi kansallistaa yhtiön. - **Alkuperäinen ostotarjous tehtiin kiireellä.** Miettisen mukaan Fortumin neuvottelupositiot vuotivat julkisuuteen, ja yhtiö pelkäsi sisäpiirisääntelyä niin paljon, että pani tarjouksen välittömästi toteutukseen. Hän merkitsee itse, että tämä **armahtaa hallitusta osittain**: virhe ei tältä osin syntynyt ministeriössä. - **Vuotaminen toistui.** Saksan puolelta vuodettiin jakson mukaan myös myöhemmissä vaiheissa, mikä on EU:n markkinasääntelyn kannalta ongelmallista. Miettinen esittää myös jälkiviisaan mutta konkreettisen kysymyksen: mitä Fortum ylipäätään teki saksalaisten kotikentällä, kun vastapuolen neuvottelupöydässä istui Uniperin oma toimitusjohtaja. Vastuukysymyksestä paneeli tekee saman havainnon kuin ensimmäisessä jaksossa: kukaan ei saanut kenkää, eikä julkista reflektiota siitä, kannattaako valtion ylipäätään harjoittaa yritysostopolitiikkaa veronmaksajan rahalla, käyty. ## Todistamisen taakka Loppupuolen media-analyysi lähtee tarkistettavasta yksityiskohdasta: iltapäivälehti uutisoi pääministerin lentoajan väärin, ja virheestä seurasi lehdistöön kohdistunut arvostelu, jossa eräs toimittaja käytti sanaa koulukiusaaminen. Paneelin yleistys on, että **todistamisen taakka ei ole vakio vaan riippuu siitä, mihin sympatiat kallistuvat** — ja että tämä koskee kaikkia suuntia, myös heitä itseään. Se on muotoiltu jaksossa nimenomaan kaksisuuntaisena, mikä tekee siitä käyttökelpoisen. Toinen väite on kärkevämpi: että vallan kritiikkiin erikoistunut analyysi kohdistuu käytännössä siihen, kuka vallassa on, eikä valtaan sinänsä. Tämä on tulkinta, ei havainto. Paneeli myös nimeää vastaesimerkkejä omaan kritiikkiinsä: Iltalehden politiikkapodcast ja Helsingin Sanomien uutispodcast saavat kiitosta siitä, että ne ovat ruoskineet hallitusta kunnolla. Sekin on merkille pantavaa: väite ei koske koko mediakenttää. ## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä - **Unkarin EU-rahojen jäädytyksen tila.** Rostila merkitsee itse epävarmuuden. - **Väite, että Saksa aikoi kansallistaa Uniperin alusta asti.** Päätelmä aikeesta. - **Hoitajakorotuksen hinta.** Jaksossa esiintyy kaksi lukua, 250 miljoonaa ja kaksi miljardia, eri rajauksilla. - **Colin Wrightin tapauksen kulku.** Toisen käden kertomus. - **Väite Ylen budjetin puolittamisesta rahoituskeinona.** Twitteristä siteerattu laskelma. - **Tulkinta Atte Harjanteen haastattelusta.** Isännän oma luenta, ei sitaatti. ## Mitä jaksosta jää käteen Kaksi asiaa. Ensimmäinen on lainsäädännön suunnitteluperiaate: valtuus kirjoitetaan sille oletukselle, joka tehdään vallanpitäjästä, eikä sille, kuka virassa sattuu tänään olemaan. Se on argumentti, joka toimii mihin suuntaan tahansa, ja jakso esittää sen niin. Toinen on perustuslakivaliokuntavertailu. Se, että Suomessa perustuslainmukaisuuden arvioi poliittinen elin ja Unkarissa ammattituomarit, on tosiasia, jota kannattaa punnita riippumatta siitä, mitä mieltä on kummastakaan maasta. ## Jakson kulku - **00:00** — Sananvapauskorneri: maalittamislaki ja oletus vallanpitäjästä - **02:24** — Sauronin sormus — laki on aina myös jonkun muun käytettävissä - **04:00** — Oikeasuhtaisuus: kansanmurha vai viranomaisen työrauha - **06:27** — EU-ulottuvuus ja Marinin kahdet rattaat venäläisviisumeissa - **08:06** — Miksi Suomi käyttäytyy kuin luokan mallioppilas - **09:00** — Unkarin oikeusvaltioehto — ja Suomen perustuslakivaliokunta - **11:20** — Hoitajalaki, 0,7-mitoitus ja syyttely edellisestä kaudesta - **15:21** — Mitä korotus todella maksaisi: 250 miljoonaa vai kaksi miljardia - **16:50** — Velka: 40 miljardia, pysyvä alijäämä ja kutistuvat ikäluokat - **18:37** — Ruotsin vaalit ja se, minkä vasemmisto vaihtoi pois - **19:26** — "Haaveiden maailma" ja miksi faktat eivät pure siihen - **21:02** — Inkluusio kouluissa — "sitä ei ole vielä kokeiltu oikein" - **24:28** — Colin Wrightin tapaus: oikein, mutta ei julkaistavissa - **27:06** — Ideologinen yhdenmukaisuus siirtyy yliopistosta elinkeinoelämään - **28:05** — Uskonyhteisövertaus ja miksi ihmiset vaikenevat - **30:32** — Missä todellisuus on jo pakottanut käännöksen: energia ja Nato - **32:12** — Sukupuolen itsemäärittely: yksilön ongelma vai yhteiskunnan - **33:47** — Uniperin kansallistaminen ja perälauta, jota ei ollutkaan - **35:20** — Vuodot, vähemmistöosakkaan oikeudet ja alkuperäinen ostotarjous - **38:41** — Miksi Fortum meni saksalaisten kotikentälle - **39:27** — Vastuu: kukaan ei saanut kenkää - **40:17** — Seiskan virhe, "koulukiusaaminen" ja todistamisen taakka - **43:31** — Miesten ja naisten äänestyskäyttäytymisen erkaantuminen - **46:01** — Mediakenttä, Orpo vastaan Marin ja hajonnut eduskuntaryhmä