--- title: "Woke-testi, Kangasharjun lause ja energian hinta | Viikon viisastelu 22.10.2022" summary: "Sami Miettinen ja Tere Sammallahti Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 22.10.2022. Jakso alkaa siitä, että paneeli tekee Helsingin Sanomien woke-testin livenä ja päätyy sen aikana myöntämään vastapuolelle kaksi asiaa — että vähemmistönä olemisen kokemus on aito ja että työmarkkinat eivät ole täydelliset. Keskivaiheilla puretaan yksi englanninkielinen lause ja se, miten siitä tuli otsikko. Loppupuoli on jakson kovin osuus: paneeli argumentoi sähkön hinnan kompensointia vastaan, vaikka se olisi poliittisesti helppo kannattaa, ja perustelee sen energiataseella." datePublished: 2022-10-22 dateModified: 2022-10-22 lang: fi section: satire sections: ["satire","economy","society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Media-vierailu","Viikon viisastelu","Weekly Wiseguys","Ivan Puopolo","Tere Sammallahti","Energiakriisi","Sähkön hinta","EKP","Mika Aaltola","Media-analyysi","Woke"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/viisastelu-woke-testi-aaltola-ja-energiakriisi/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/poliittinen-satiiri/viisastelu-woke-testi-aaltola-ja-energiakriisi/ --- # Woke-testi, Kangasharjun lause ja energian hinta | Viikon viisastelu 22.10.2022 # Woke-testi, Kangasharjun lause ja energian hinta | Viikon viisastelu 22.10.2022 > **Tiivistelmä:** > Sami Miettinen ja Tere Sammallahti Ivan Puopolon Viikon viisastelussa 22.10.2022. Jakso alkaa siitä, että paneeli tekee Helsingin Sanomien woke-testin livenä ja päätyy sen aikana myöntämään vastapuolelle kaksi asiaa — että vähemmistönä olemisen kokemus on aito ja että työmarkkinat eivät ole täydelliset. Keskivaiheilla puretaan yksi englanninkielinen lause ja se, miten siitä tuli otsikko. Loppupuoli on jakson kovin osuus: paneeli argumentoi sähkön hinnan kompensointia vastaan, vaikka se olisi poliittisesti helppo kannattaa, ja perustelee sen energiataseella. Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso on Ivan Puopolon kanavalla ja hänen omistamansa — [katso alkuperäinen](https://www.youtube.com/watch?v=8a84AKwwc3o). Vierailun tiedot on koottu [neuvottelija.com/media](https://www.neuvottelija.com/media/viisastelu-woke-test-aaltola-and-the-energy-crisis/) -sivulle, joka on tämän sisällön kanoninen koti. > **Lukuohje.** Viikon viisastelu on kieli poskessa tehty poliittinen paneeli, ei uutislähetys. Puhujat ovat oikeistolaisia kommentaattoreita ja poliitikkoja, ja he puhuvat omissa nimissään, kärjistäen ja vitsaillen. Tämä artikkeli erittelee heidän argumenttinsa ja merkitsee puhujan siellä, missä nauhoitus itse kertoo kuka äänessä on — litteraatissa ei ole puhujamerkintöjä, joten epävarmoissa kohdissa puhutaan paneelista tai vieraasta nimen sijaan. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, eikä toista jakson henkilökohtaisia piikkejä. Mielipiteet ovat puhujien omia. --- ## Paneeli Isäntänä **Ivan Puopolo**, vieraina **Sami Miettinen** ja **Tere Sammallahti**. ## Woke-testi, jonka paneeli tekee livenä Helsingin Sanomat oli julkaissut psykologian tutkijan kehittämään kyselyyn perustuvan testin, joka pisteyttää vastaajan "woke-pisteillä". Paneeli tekee sen ääneen, väite kerrallaan. Kiinnostavaa ei ole se, mitä he vastaavat, vaan **mittarin rakenteesta tehty huomio**, joka tulee heti ensimmäisen väitteen kohdalla. Testi määrittelee wokeuden sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi, ja pisteitä saa sitä enemmän, mitä pidemmälle on samaa mieltä väitteiden kanssa. Ensimmäinen väite on *"ihmislajilla on kaksi biologista sukupuolta."* Siitä seuraa paneelin havainto: **maksimipisteet edellyttävät, että vastaaja kiistää väitteen, jota kaikki paneelissa pitävät tosiasiana.** Tämä on instrumenttikritiikkiä eikä politiikkaa, ja se on esitetty täsmällisesti: jos mittari on rakennettu niin, että se korreloi hyveellisyyden tosiasian kiistämiseen, mittari mittaa jotain muuta kuin mitä se lupaa mitata. Testin toinen ongelma, jonka he nostavat, on **kysymysten ketjuttuminen**: jos ensimmäiseen vastaa "täysin samaa mieltä", seuraava väite *"transnaiset ovat naisia"* on jo ratkaistu edellisellä vastauksella. Vertailukohdaksi mainitaan vaalikoneet, joissa sama rakenne toistuu. **Paneeli on tässä myös keskenään eri mieltä.** Yksi vastaa ensimmäiseen "jokseenkin samaa mieltä" ja perustelee sen kromosomipoikkeamilla; toinen torjuu tämän ja sanoo, että määräävä tekijä on Y-kromosomin läsnäolo tai puuttuminen, jolloin kaksijakoisuus säilyy. Poikkeamia kumpikaan ei kiistä eikä pidä paheena — *"se ei tietenkään tarkoita, että olisit viallinen tai sinut pitäisi työntää syrjään."* ## Kaksi myönnytystä Testi tuottaa jakson kaksi kohtaa, joissa paneeli antaa periksi vastapuolelle. Ne ovat artikkelin kannalta olennaisempia kuin ne kohdat, joissa se ei anna. **Ensimmäinen: markkinaehtoisen vastaväitteen rajat.** Väitteeseen tuloerojen johtumisesta sorrosta paneeli vastaa klassisella argumentilla: vapailla markkinoilla ennakkoluuloisesta työnantajasta tulee kalliimpi työnantaja, koska hän jättää palkkaamatta pätevää työvoimaa, jonka kilpailija saa halvemmalla — ja häviää sille. Sitten tulee vastaväite omasta porukasta, ja se hyväksytään: **työmarkkinat eivät ole täydelliset.** Verokannustinloukut, tukirakenteet ja kognitiiviset vinoumat ovat todellisia, ja jos vinoumia kutsutaan "rakenteiksi", väite on ainakin osittain tosi. Paneelin jäljelle jäävä kritiikki on kapeampi ja täsmällisempi: ongelma ei ole selityksen olemassaolo vaan se, että **vain yksi selitys sallitaan.** Yksi vieraista antaa tähän oman konkreettisen esimerkkinsä rekrytoinnista: venäläistaustaisia hakijoita jää palkkaamatta suomen kielen taidon puutteen vuoksi, koska englanninkielisiä projekteja ei ole riittävästi. Se on selitys, joka ei ole syrjintä — ja hän esittää sen selityksenä, ei kiistona siitä, etteikö syrjintää olisi olemassa. **Toinen myönnytys: kokemus näkyvänä vähemmistönä on aito.** Väitteeseen *"valkoihoinen ihminen ei voi tietää, miltä tummaihoisesta tuntuu"* paneeli vastaa ensin yleisellä tasolla — kukaan ei voi tietää, miltä toisesta tuntuu — mutta sitten yksi puhujista kertoo asuneensa nuorena Lontoossa alueella, jossa hän oli ainoa valkoihoinen, ja sanoo suoraan: *"siinä mä sain elämäni ensimmäisen kokemuksen siitä, että olen täysin erivärinen kuin kukaan muu täällä. Ja kyllä siinä tietty pointti on."* Toinen tarkentaa myönnytyksen rajan: ero syntyy siitä, miten muut suhtautuvat. Kun ihmiset ovat omissa oloissaan, erilaisuus ei tunnu miltään; kun tuijotetaan tai huudellaan, tuntuu. Se on täsmällisempi muotoilu kuin alkuperäinen väite, ja se on tehty myönnytyksen päälle eikä sen sijaan. ## Yksi lause englanniksi, ja siitä tehty otsikko Jakson parhaiten dokumentoitu media-analyysi koskee yhtä virkettä. Ekonomisti oli pitänyt englanninkielisen esityksen ja sanonut siinä, viitattuaan pääministerin twiittiin rahapolitiikasta: *"even politicians have gone crazy, but the economy hasn't."* Tästä tuli uutisotsikko, jonka mukaan hän vihjaisi pääministerin tulleen hulluksi. Paneelin argumentti on kielellinen ja tarkistettavissa: *gone crazy* on englannissa arkinen ilmaus toiminnan järjettömyydestä, ei lääketieteellinen väite. Otsikko siirsi sen diagnoosin puolelle. Yleisempi havainto on menetelmällinen ja se on jakson terävin: **uutisointi ei lukenut lausetta vaan etsi intention.** Kun tulkinnan kohteeksi otetaan se, mitä puhuja oletettavasti tarkoitti, lopputulos on aina löydettävissä. Sama mekanismi tunnistetaan aiemmasta kohusta, jossa oppositiojohtaja oli kuvannut televisiokeskustelua sanalla *kiljuminen*. Paneelin huomio on, että keskustelu siirtyi kokonaan pois siitä, mistä väiteltiin — 80 miljardin menoista ja noin 10 miljardin alijäämästä — siihen, kuka loukkaantui mistäkin sanasta. He merkitsevät myös, että sanavalinta oli *"ilmainen syöttö suoraan lapaan"*: kritiikki oli ennakoitavissa. ## Rahapolitiikka: mistä paneeli on eri mieltä ja mistä samaa Pääministerin twiitti, joka kyseenalaisti korkojen noston inflaation torjunnassa, saa jaksossa kaksi eri käsittelyä, ja niiden ero on jakson arvokkain kohta. Kritiikki: poliitikko pyrkii ohjaamaan keskuspankkia, ja taustalla oleva teoriakehikko (MMT) on paneelin mielestä virheellinen. Vertailukohdaksi otetaan Turkin korkopolitiikka — mikä on kärjistys ja merkitty sellaiseksi. Myönnytys tulee heti perään, ja se tulee Miettiseltä, joka kertoo Antti Ronkaisen olleen vieraana myös hänen omalla kanavallaan: *"kyllähän tästä pitää pystyä puhumaan tämmöisestä skenaariosta, että kumpi on parempi, rutto vai kolera."* Hänen erottelunsa on menettelyllinen eikä sisällöllinen: **tutkijan spekulaatio ja pääministerin twiitti eivät ole sama teko**, koska jälkimmäisellä on vaikutusta siihen, millaista talouspolitiikkaa maassa tehdään. Euroalueen rakenteesta paneeli esittää argumentin ja vastaväitteen peräkkäin: - **Argumentti.** Ongelman juuri on *no bailout* -säännön puuttuminen käytännössä: jos keskuspankki viime kädessä pelastaa jäsenvaltiot, yksittäisen valtion kannustin pysyä kurissa heikkenee, ja riittää että osa on holtittomia. - **Vastaväite.** Keskuspankin tehtäviin kuuluu myös olla viimekätinen lainanantaja. Jos se poistetaan, valtion korkokulut nousevat — eli sääntö, joka poistaisi pelastamisen, ampuisi osin omaan jalkaan. Kumpaakaan ei julisteta voittajaksi. Lopputulema muotoillaan rehellisesti: vaihtoehdot ovat *"kivuliaampia ja vähemmän kivuliaita"*, eikä oma valuuttakaan suojaa väärältä politiikalta. ## Energia: argumentti omaa etua vastaan Jakson vahvin osuus on se, jossa paneeli asettuu vastustamaan toimenpidettä, jota olisi poliittisesti helppo kannattaa. Lähtökohtaluku esitetään energiateollisuuden edustajan mukaan: Venäjältä tuodun energian osuus EU:ssa oli ollut noin **40 prosenttia** ja oli pudonnut noin **yhdeksään** — eli noin 31 prosenttiyksikköä edullista energiaa oli poistunut markkinoilta. Tästä seuraa paneelin väite: **sähkön hinnan kompensointi ei ratkaise pulaa vaan pahentaa sitä.** Jos kysyntää tuetaan, kulutus ei laske, jolloin hinta pysyy korkeana tai seurauksena on katkoja. He sanovat ääneen, että tämä on epäreilua niitä kohtaan, joilla on sähkölämmitys ja pitkät välimatkat — ja pitävät silti kiinni johtopäätöksestä. Rinnalle asetetaan havainto sopeutumisesta, ja se on tarkistettavissa: yritykset olivat puolessa vuodessa korvanneet noin puolet käyttämästään kaasusta propaanilla ja kulutusta vähentämällä, ja kotitaloudet olivat leikanneet sähkönkäyttöään. **Valtion menot sen sijaan olivat kasvaneet.** Paneelin johtopäätös on, että yksityinen toimija sopeutuu kriisissä nopeammin kuin julkinen. Tekninen osuus on epätavallisen konkreettinen: jos kaasun toimitus Keski-Eurooppaan katkeaa pakkasilla, sähköntuotanto kärsii; EU:n hätäjärjestelyissä jäsenvaltioita priorisoidaan, eikä Suomi ole kärjessä; ja koska verkon taajuus on pidettävä vakiona, ainoa keino tuotannon loppuessa on pudottaa kysyntää eli ajaa katkoja. Tästä paneeli vetää ennusteen, jota kannattaa lukea ennusteena: eurooppalainen energiasolidaarisuus kestää huonosti sitä, että jossain palellaan toisen maan päätösten vuoksi. Käytännön johtopäätös on epädramaattinen: nopein käytettävissä oleva keino on vähentää huippukulutusta, ja pienetkin toimet summautuvat kansallisella tasolla. ## Taloyhtiön tasa-arvopykälä Pieni mutta hyvä esimerkki, joka kiteyttää saman ajatuksen kotimaisessa mittakaavassa. Puopolo kertoo hankkivansa ilmalämpöpumppua asuntoonsa ja törmänneensä useiden taloyhtiöiden säännöissä olevaan kohtaan, jonka logiikka on seuraava: koska kaikilla osakkailla ei ole parveketta, pumpun salliminen asettaisi osakkaat eriarvoiseen asemaan — joten sitä ei sallita kenellekään. Paneelin johtopäätös on yleistettävä: kysymys on siitä, onko oikea vastaus **jaettu kurjuus vai yksityinen toimeliaisuus**, ja he esittävät sen koskevan yhtä lailla taloyhtiötä kuin hallitusta. Toinen puhuja huomauttaa, että joissakin kollektiivipäätöksissä — kuten yhteisten tilojen käyttöajoissa — kollektiivi on oikeassa. Erottelu tehdään siis, ei ohiteta. ## Presidenttikysymys, josta paneeli on eri mieltä Loppuosa käsittelee kyselyä, jossa ulkopoliittisen instituutin johtaja oli noussut kärkeen. Jaksossa siteeratut luvut ovat Aaltola 44, Rehn 43, Haavisto 42, ja kauempana Korkman 16 ja Ollila 7. Luvut esitetään lehtikyselystä muistinvaraisesti. **Vastaan.** Näkyvyys ei ole pätevyyttä. Presidentin tehtävään perehdytetään, mutta ulkomaisia kontakteja, diplomaattista kokemusta ja neuvottelutaitoa ei voi perehdyttää — ne syntyvät vuosien työstä. Vertailukohtina mainitaan kaksi pitkän ulkopoliittisen uran tehnyttä ehdokasta. **Puolesta.** Miettinen kertoo olleensa kirjan julkistustilaisuudessa ja pitää kirjan analyysiä hyvänä. Hänen esimerkkinsä on konkreettinen: kun pääministeri sanoi kansainväliselle uutistoimistolle Nato-jäsenyyden olevan hänen kaudellaan epätodennäköinen, kirjoittaja oli pohtinut reaaliajassa, ylittikö pääministeri toimivaltansa sitoessaan ajallisesti asian, joka kuuluu presidentille. Miettinen pitää sitä osoituksena juuri siitä osaamisesta, jota tehtävässä tarvitaan. Kumpikaan ei siirry toisen kannalle. Vastaan argumentoiva myöntää, ettei tiedä, millaista neuvottelukykyä ehdokkaalla on — mikä on rehellinen tapa päättää erimielisyys. Sivujuonteena paneeli arvostelee puolueita julkkisehdokkaiden haalimisesta puolueaktiivien kustannuksella. Yksi puhuja huomauttaa heti, että sanoja on itse puolueaktiivi, joka pyrkii eduskuntaan — eli kritiikki on hänen omaksi edukseen. ## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä - **Kyselyn kannatusluvut.** Siteerataan lehdestä muistinvaraisesti. - **Venäjän energian osuus 40 → 9 prosenttia.** Siteerataan toimialajärjestön edustajan puheenvuorosta. - **Väite yritysten puolittaneen kaasunkäyttönsä puolessa vuodessa.** Ilman lähdettä. - **Britannian veroasteen ero Suomeen ja siitä johdettu 27 miljardin luku.** Puhujan oma laskelma. - **Tulkinta siitä, mitä pääministeri ymmärtää tai ei ymmärrä markkinataloudesta.** Päätelmä toisen ajattelusta, ja jaksossa merkitään pilaillen sellaiseksi. ## Mitä jaksosta jää käteen **Mittarikritiikki.** Havainto siitä, että testi voi olla rakennettu niin, että korkein pistemäärä edellyttää tosiasian kiistämistä, on yleistettävä ja riippumaton aiheesta. **Kaksi myönnytystä.** Se, että ohjelma myöntää työmarkkinoiden epätäydellisyyden ja vähemmistökokemuksen aitouden kesken oman testinsä, tekee lopusta luettavamman. **Energia-argumentti.** Kompensoinnin vastustaminen on kanta, joka maksaa poliittisesti ja joka on perusteltu taseella eikä ideologialla. Se on jakson vakavin osuus. ## Jakson kulku - **00:00** — Woke-testi: mitä mittari itse asiassa mittaa - **01:46** — Väite 1: ihmislajilla on kaksi biologista sukupuolta - **03:20** — Mutaatiot, poikkeamat ja se, mitä niistä seuraa - **04:07** — Väite 2: transnaiset ovat naisia - **05:43** — Turvalliset tilat ja kaksi tapahtumamuistoa - **07:16** — Kurssikirjallisuus ja poliisi instituutiona - **08:03** — Tuloerot: syrjinnän markkinaehtoinen vastaväite - **09:50** — Vastaväitteen rajat: kieli, kannustimet ja epätäydelliset markkinat - **11:29** — Väite: valkoinen ei voi tietää miltä tummaihoisesta tuntuu - **12:45** — Myönnytys: kokemus näkyvänä vähemmistönä on aito - **15:33** — Orpo, "kiljuminen" ja mistä keskustelu käännettiin pois - **17:53** — Yksi englanninkielinen lause ja siitä tehty otsikko - **20:19** — Intention etsiminen tulkinnan sijaan - **21:14** — Pääministerin twiitti, EKP ja MMT - **21:59** — No bailout -säännön puuttuminen — ja vastaväite - **22:56** — Myönnytys: kysymys on aito, mutta twiitti ei ole tutkimusta - **23:49** — Elvytys joka suhdanteessa - **24:36** — Miksi leikkauslistaa vaaditaan vain toiselta - **25:24** — Pääministerin kyselytunti ja mitä Suomesta puuttuu - **26:55** — Saako media polarisoida - **29:35** — Britannian veroaste ja mistä mini-budjetti kaatui - **30:26** — Yksityinen sopeutuu, valtio ei - **31:12** — Venäjän energia 40 prosentista yhdeksään - **32:47** — Taloyhtiön tasa-arvopykälä ja jaettu kurjuus - **34:21** — Miksi sähkön hinnan kompensointi pahentaa ongelmaa - **36:43** — Hätäprioriteetit, Baltic Connector ja hertsit - **39:18** — Kulutuksen vähentäminen ainoana nopeana keinona - **41:05** — Mika Aaltola presidenttinä — kannatusluvut - **43:25** — Mitä presidentiltä pitäisi vaatia - **46:31** — Puolueiden julkkisehdokkaat - **49:49** — Lopetus