EP138 · Työkalut · 2022-05-21
Kyberhyökkäykset ja internet | Mikko Hyppönen | Neuvottelija 138
Tietoturvatutkija Mikko Hyppönen kertoo kirjastaan Internet, joka ilmestyy englanniksi nimellä If It's Smart, It's Vulnerable. Hyppösen lain mukaan jokainen älykäs ja verkkoon kytketty laite on aina myös hakkeroitavissa, ja jaksossa selviää miksi valvontakamerat ja kotireitittimet ovat palvelunestohyökkäysten tärkein työkalu. Keskustelu käy läpi haittaohjelmien historian ensimmäisestä PC-viruksesta valtiollisiin kyberaseisiin kuten NotPetya, Stuxnet ja WannaCry, sekä sen miten Ghanan sähkökatko pelasti Maerskin. Lopuksi arvioidaan Kiinan palomuurin logiikkaa ja sitä, voisiko Venäjä irrottautua internetistä. Julkaistu 21.5.2022.
Kyberhyökkäykset ja internet | Mikko Hyppönen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 138 Sami Miettinen haastattelee tietoturvatutkija Mikko Hyppöstä, WithSecuren pitkäaikaista kasvoa, hänen kirjastaan Internet (englanniksi If It’s Smart, It’s Vulnerable). Jakso on kaksiosainen: ensin haittaohjelmien historia rikollisuudesta valtiollisiin kyberaseisiin, sitten Ukrainan sodan kyberrintama ja arvio siitä, mitä internetille on tapahtumassa geopoliittisesti. Julkaistu 21.5.2022.
Hyppösen laki
Kirjan kantava ajatus tiivistyy lakiin, joka on samalla sen englanninkielinen nimi:
Jos se on älykäs, se on haavoittuva.
Toisin sanoen jokainen verkkoon kytketty älylaite on aina myös hakkeroitavissa. Laki ei ole pessimismiä vaan määritelmä: yhteys on ominaisuus, ja jokainen ominaisuus on hyökkäyspinta.
Käytännön seuraus selitetään jaksossa konkreettisesti. Kotireitittimet ja valvontakamerat ovat palvelunestohyökkäysten tärkein työkalu, koska niitä on paljon, ne ovat huonosti päivitettyjä eikä kukaan valvo niitä. Jaksossa käydään läpi, miten palvelunestohyökkäys ylipäätään toimii.
Haittaohjelmien historia neljässä vaiheessa
Hyppösen historiakatsaus on jakson selkein rakenne, ja se etenee motiivin mukaan.
- Brain ja ensimmäiset PC-virukset — tekijöinä uteliaita nuoria, motiivina maine
- Rikollisjengit — motiivina raha
- Valtiolliset kyberaseet — Stuxnet ja lännen salaiset operaatiot
- Valtio, joka koodaa lunnastroijalaisia — WannaCry, jossa raja rikollisuuden ja valtiotoimijan välillä katoaa
Ukrainan sähköverkkoiskut ja NotPetya käsitellään omana kokonaisuutenaan. Jakson mieleenpainuvin yksityiskohta on sattuma:
Ghanan sähkökatko pelasti Maerskin täydelliseltä tuholta — yksi verkosta irti ollut konesali säilyi, ja siitä yhtiön koko toimialue rakennettiin uudelleen.
Kybersodan säännöistä ja Naton osaamiskeskuksesta keskustellaan erikseen.
Ukrainan sodan kyberrintama
Tässä Hyppösen arvio on maltillisempi kuin odottaisi, ja se on jakson kiinnostavin vastaväite julkiselle keskustelulle: kyber on Ukrainan sodassa sivuroolissa.
Odotus oli, että sota käytäisiin merkittävässä määrin verkossa. Käytännössä droonit ja perinteinen tulivoima ovat ratkaisseet enemmän. Ukraina rekrytoi ulkomaisia hakkereita, mutta se ei muuta perusasetelmaa.
Hyppönen esittää myös rakenteellisen havainnon: Venäjä ei tee teknologiaa. Se on kyberosaamisen suurvalta mutta ei laitevalmistaja — kun taas Kiinaa on lähes mahdoton välttää, koska se on tuotannossa kaikkialla.
Vastapainoksi mainitaan Suomen osuus: Linus Torvalds, jota Hyppönen luonnehtii Suomen tärkeimmäksi ihmiseksi.
Teknologian vastuu
Jakson eettinen osuus koskee työkaluja, jotka toimivat molempiin suuntiin: Bitcoin ja Tor.
Molemmat on rakennettu vapauden välineiksi ja molempia käytetään rikollisuuteen. Hyppönen ei ratkaise kysymystä yksioikoisesti vaan käy läpi, miten Tor-palvelut ja Silk Road lopulta paljastuivat — eli että anonymiteetti ei käytännössä ole absoluuttinen.
Mitä internetille tapahtuu
Loppuosa on geopoliittinen ja sen kaksi kysymystä ovat yhä ajankohtaisia.
Kiinan palomuurin todellinen logiikka ei Hyppösen mukaan ole vain sensuuri vaan valvontayhteiskunnan infrastruktuuri.
Ja toinen: irtautuuko Venäjä internetistä? Hyppönen arvioi kysymystä teknisesti eikä poliittisesti — mitä irtautuminen käytännössä vaatisi.
Sivujuonteina käsitellään Hyppösen omaa taustaa Commodore 64:llä, WithSecuren jakautumista kuluttaja- ja yritysliiketoimintaan sekä konsultointia ja pentestausta — mukaan lukien tilattu pankkiryöstö.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 138 (julkaistu 21.5.2022) Sami Miettinen haastattelee tietoturvatutkija Mikko Hyppöstä hänen kirjastaan Internet (If It’s Smart, It’s Vulnerable). Keskeiset havainnot: Hyppösen lain mukaan jokainen verkkoon kytketty älylaite on aina myös hakkeroitavissa, ja siksi kotireitittimet ja valvontakamerat ovat palvelunestohyökkäysten tärkein työkalu; haittaohjelmien historia etenee motiivin mukaan maineesta (Brain ja ensimmäiset PC-virukset) rahaan (rikollisjengit) ja valtiollisiin kyberaseisiin (Stuxnet), päätyen valtioon joka koodaa lunnastroijalaisia (WannaCry); Ukrainan sähköverkkoiskut ja NotPetya käsitellään erikseen, ja Ghanan sähkökatko pelasti Maerskin täydelliseltä tuholta kun yksi verkosta irti ollut konesali säilyi; Hyppösen vastaväite julkiselle keskustelulle on että kyber on Ukrainan sodassa sivuroolissa vaikka Ukraina rekrytoi ulkomaisia hakkereita; Venäjä ei tee teknologiaa kun taas Kiinaa on lähes mahdoton välttää tuotannossa; Linus Torvalds on Hyppösen mukaan Suomen tärkein ihminen; Bitcoinin ja Torin osalta hän käy läpi miten Silk Road paljastui eli ettei anonymiteetti ole absoluuttinen; lopuksi arvioidaan Kiinan palomuurin logiikkaa valvontayhteiskunnan infrastruktuurina ja sitä voisiko Venäjä teknisesti irrottautua internetistä.
Osastot: Työkalut ja toteutukset · Markdown: index.md · In English