EP140 · Työkalut · 2022-06-04
Suomi leaniksi: meemihaaste | Juha Ketola | Neuvottelija 140
Lean-ekspertti Juha Ketola lupasi uudenvuodenaattona tehdä yhtä monta lean-meemiä kuin Facebook-postaus saisi tykkäyksiä, ja aamulla lukema oli 185. Jaksossa meemit käydään läpi ja niiden kautta avataan Toyotan talon pilarit, jatkuva parantaminen, standardit, vaihtelun poistaminen, kanban ja yhden kappaleen virtaus. Keskustelussa pohditaan, miksi lean kuulostaa maalaisjärjeltä mutta harva onnistuu siinä, miksi hukka ei näy tilinpäätöksessä ja miksi kannustinpalkkiot voivat rikkoa koko systeemin. Julkaistu 4.6.2022.
Suomi leaniksi: meemihaaste | Juha Ketola
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 140 Sami Miettinen haastattelee lean-ekspertti Juha Ketolaa, joka lupasi uudenvuodenaattona tehdä yhtä monta lean-meemiä kuin hänen Facebook-postauksensa saisi tykkäyksiä. Aamulla lukema oli 185. Jakso käyttää meemejä sisäänheittona ja opettaa niiden kautta leanin ytimen — muoto on kevyt, sisältö ei. Julkaistu 4.6.2022.
Toyotan talo ja mistä lean koostuu
Ketola rakentaa perustan järjestyksessä, ja järjestys on itsessään opetus.
- Vaihtelun poistaminen ensin — ei voi parantaa prosessia, joka heiluu satunnaisesti
- Standardointi — ilman standardia ei ole mitään, mistä parantaa
- Jatkuva parantaminen — vasta standardin päälle
Tähän liittyy Kingmanin yhtälö, joka on jakson tekninen ydin: jonotusaika räjähtää, kun käyttöaste lähestyy sataa prosenttia. Se selittää, miksi täyteen kuormitettu järjestelmä on hidas eikä tehokas — ja miksi kapasiteetin jättäminen väljäksi on tuottavuustoimi eikä tuhlausta.
Työkaluista käydään läpi kanban, muotinvaihto ja yhden kappaleen virtaus sekä se, miten nämä siirtyvät tietotyöhön.
Havainnollisena esimerkkinä on pankin lainaprosessin 31 vaihetta — ja siitä seuraava periaate: koko virtausta pitää parantaa, ei yksittäistä vaihetta. Yhden vaiheen nopeuttaminen vain siirtää pullonkaulan.
Miksi lean epäonnistuu, vaikka se kuulostaa maalaisjärjeltä
Tämä on jakson paras kysymys, ja Ketolan vastaukset ovat rakenteellisia.
“Se ei toimi meillä” on hänen mukaansa tavallisin este, ja hän käy läpi tositapahtumia sen takaa.
Hukka ei näy tilinpäätöksessä. Tämä on jakson tärkein yksittäinen havainto. Kirjanpito ei tunne odotusaikaa, uudelleentekemistä eikä keskeneräistä työtä kustannuksena samalla tavalla kuin se tunnistaa palkat ja materiaalit. Siksi hukan poistamiselle ei synny painetta ylhäältä.
Kannustinpalkkiot voivat rikkoa koko systeemin. Kun yksilöä tai osastoa palkitaan omasta mittaristaan, optimoidaan osaa kokonaisuuden kustannuksella. Ketola käy läpi mittaamisen sudenkuopat ja sen, miten lemppariprosessin parantaminen johtaa muiden prosessien taantumiseen.
Klassikkona esitellään Demingin punaisten helmien demo, joka näyttää, miten työntekijöitä palkitaan ja rangaistaan tuloksesta, johon he eivät voi vaikuttaa.
Ihmiset, ei menetelmä
Jakson inhimillinen ydin on NUMMI-tehtaan tarina — Toyotan ja GM:n yhteisyritys, jossa sama työvoima samassa tehtaassa tuotti täysin eri tuloksen johtamisen muuttuessa.
Siitä seuraa leanin usein sivuutettu pilari: kunnioitus ihmisiä kohtaan. Työntekijät ovat tärkein voimavara, ja Ketola kytkee tähän myös itseohjautuvuuden ja ketterän kehityksen — sekä sen, miten hintojen lasku on seuraus eikä tavoite.
Motivaatiokeskustelussa viitataan Holmströmiin ja Hesburger-kohuun.
Varastot, automaatio ja käsitteen synty
Ajankohtaisena esimerkkinä käsitellään Toyotan varastoja komponenttipulan aikana — vastoin yleistä käsitystä just-in-time ei tarkoittanut varastottomuutta kriittisissä komponenteissa, ja Toyota selvisi pulasta muita paremmin.
Valmet Automotive toimii esimerkkinä automaation ironiasta: automaatio ei itsessään tuota leania, jos prosessi on vinossa.
Lopuksi käydään läpi käsitteen historia: Deming, Liker ja Jim Womack, jonka myötä termi “lean” syntyi.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 140 (julkaistu 4.6.2022) Sami Miettinen haastattelee lean-ekspertti Juha Ketolaa, joka lupasi tehdä yhtä monta lean-meemiä kuin Facebook-postaus saisi tykkäyksiä — lukemaksi tuli 185. Keskeiset havainnot: leanin järjestys on vaihtelun poistaminen ensin, sitten standardointi, sitten jatkuva parantaminen; Kingmanin yhtälö selittää miksi jonotusaika räjähtää käyttöasteen lähestyessä sataa prosenttia, eli väljä kapasiteetti on tuottavuustoimi; koko virtausta pitää parantaa eikä yksittäistä vaihetta, esimerkkinä pankin lainaprosessin 31 vaihetta; leanin epäonnistumisen syitä ovat “se ei toimi meillä” -asenne, se että hukka ei näy tilinpäätöksessä ja siksi sen poistamiselle ei synny painetta, sekä se että kannustinpalkkiot voivat rikkoa koko systeemin kun osaa optimoidaan kokonaisuuden kustannuksella; Demingin punaisten helmien demo näyttää miten työntekijöitä palkitaan tuloksesta johon he eivät voi vaikuttaa; NUMMI-tehtaan tarina osoittaa että sama työvoima samassa tehtaassa tuotti eri tuloksen johtamisen muuttuessa, mistä seuraa leanin pilari kunnioitus ihmisiä kohtaan; Toyotan varastot komponenttipulan aikana osoittavat ettei just-in-time tarkoittanut varastottomuutta kriittisissä komponenteissa; termin lean synty liittyy Demingiin, Likeriin ja Jim Womackiin.
Osastot: Työkalut ja toteutukset · Markdown: index.md · In English