EP39 · Työkalut · 2020-10-10
Saavutus-podcast ja tavoitteiden psykologia | Aaro Huttunen | Neuvottelija 39
Saavutus-podcastin isäntä Aaro Huttunen on vieraana kaksoisjaksossa, jossa käydään läpi yksilötason tavoitteenasettelua ja sen taustalla olevaa itsensä kehittämisen kirjallisuutta. Mukana Risto Siilasmaan paranoidi optimismi yritystason skenaarioanalyysinä, Brian Tracyn ja Jari Sarasvuon menestyksen lait, Tony Robbinsin pain and pleasure -ankkurointi, NLP:n silmänliiketeoria ja sen luotettavuus, Kiyosakin Rich Dad Poor Dad sekä biohakkerointi Suomen olosuhteissa. Läpi keskustelun kulkee Huttusen podcastin periaate: jokaisesta jaksosta pitää jäädä jotain konkreettista, jonka kuuntelija voi ottaa käyttöön.
Saavutus-podcast ja tavoitteiden psykologia | Aaro Huttunen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan 39. jaksossa Sami Miettinen haastattelee Saavutus-podcastin isäntää Aaro Huttusta, joka asuu Tallinnassa. Kyseessä on kaksoisjakso: keskustelu jatkuu myös Huttusen omalla kanavalla. Aiheena on tavoitteenasettelu ja saavuttaminen sekä yritys- että yksilötasolla, ja keskustelu kulkee itsensä kehittämisen klassikoiden läpi – Brian Tracysta ja Jari Sarasvuosta Tony Robbinsiin, NLP:hen ja Kiyosakiin – päätyen biohakkerointiin ja siihen, miksi Suomi on käytännössä ilmainen terveysympäristö.
Kaksi podcastia, yksi keskustelu
Miettinen on tehnyt vastaavia kaksoisjaksoja aiemmin Futucastin ja Puheenaiheen kanssa. Hän kuvaa Huttusen podcastin teemaksi yksilötason menestyksen ja saavutuksen filosofian ja fysiologian – Huttunen on urheilullinen tyyppi, jolle psykofyysinen kokonaisuus on tärkeä.
Huttunen vahvistaa tulkinnan mutta korostaa, ettei halua kategorisoida vieraitaan: Suomi on pieni maa, eikä ole järkevää rajautua pelkkiin terveysalan vaikuttajiin tai yrittäjiin. Laajalla haitarilla saa isomman kuvan, ja hyvin monella alalla päädytään lopulta siihen, että henkilökohtainen hyvinvointi on tärkeää. Jakso alkaa käytännön esimerkillä: molemmilla on Oura-sormus, Miettisellä sen päivän readiness oli 86, ja Huttunen huomauttaa, että jo yksi alkoholiannos näkyy mittarissa heti. Miettinen kuvaa sormusta biohakkeroinnin työkaluna, joka gamifioi kehon kuuntelun.
Molemmat suosittelevat myös podcast-isäntien välistä ristiinsuosittelua: vieraita on helppo vinkata toisilleen, ja tilanne hyödyttää kaikkia.
Yritystason tavoitteet: paranoidi optimismi
Miettinen kertoo haastatelleensa omaa kirjaansa Uusi neuvotteluvalta varten paljon yritysjohtajia. Yritystason tavoitteenasettelun on hänen mukaansa popularisoinut parhaiten Risto Siilasmaa kirjassaan Paranoidi optimisti: globaali yhtiö haluaa optimistisia skenaarioita mutta pelkää paranoideja huonoja skenaarioita, ja miettii jatkuvasti, miten päästä hyvään lopputulemaan ja välttää sudenkuoppa. Matkaa häiritsevät satunnaisvaihtelu, kilpailijat, työntekijät, kuluttajat, regulaatio ja markkinat.
Tästä seuraa Miettisen mukaan sama johtopäätös kuin Simon Sinekillä: päämäärä ei ole koskaan lopullinen, kyse on matkasta, eikä yhtä ainoaa skenaariota voi olla, koska matka jatkuu. Infinite game. Huttunen tunnistaa saman ajattelun, ja molemmat toteavat lukevansa pitkälti samoja kirjailijoita.
Brian Tracy, sammakon syöminen ja menestyksen lait
Miettinen vetää takauman omaan nuoruuteensa: kun hän oli Huttusen ikäinen, Jari Sarasvuo oli nouseva guru, ja hänen ensimmäiset kirjansa nojasivat amerikkalaisen Brian Tracyn filosofiaan. Tracylla on menestyksen lait -ajattelu, joka Miettisen mukaan ehkä ylimyy tavoitteiden merkitystä elämän kehittymisessä – mutta jossa on perää. Jos tekee rutiinin, jossa syö joka aamu sammakon eli hoitaa päivän tärkeimmän tehtävän ensin, se vie väistämättä kohti optimistisia skenaarioita.
Tracyn tausta on myynnissä: hän alkoi mallintaa, miten hyvät myyjät myyvät, ja ajatus on, että käyttäytymistä kopioimalla on hyvä todennäköisyys päätyä samalle uralle. Miettinen kertoo kuuntelevansa itse lähes joka viikko uuden kirjan.
Tarinallistaminen ja henkilökohtaiset saavutukset
Huttunen kuvaa oman podcastinsa idean: teoriat ja konseptit ovat tärkeitä, mutta ne käydään läpi henkilötarinoiden kautta. Ensimmäisellä kerralla rakennetaan henkilökuva, jotta kuuntelija saa kiinni siitä kuka vieras on, ja sitten pureudutaan hänen elämänsä kiinnostavimpiin kohtiin. Vieraita on ollut kiinteistönvälittäjästä somevaikuttajaan, huippu-urheilijaan ja ulkomailla asuvaan miljonääriin.
Podcastin nimi tulee siitä, että pureudutaan henkilökohtaisen tason saavutuksiin. Tavoite voi olla mitä tahansa pientä tai suurta: perheellisellä lasten valmentaminen, jollain toisella vain seuraavalle tasolle pääseminen tietokonepelissä. Huttunen kertoo dokumentoineensa oman matkansa kuuden vuoden ajan – ensin kolme vuotta blogia, sitten videoita ja nyt podcasteja – ja haluavansa dokumentoida muiden tarinoita samalla periaatteella. Osa vieraista käy useamman kerran, jolloin tarina jatkuu ja voidaan mennä yksityiskohtiin.
Molemmat korostavat, ettei menestys ole vain taloudellista tai fyysistä. Huttunen kertoo palautteesta: jakso, joka ei itselle kolahda – esimerkiksi perheestä, kun omaa perhettä ei ole – voi olla jollekin toiselle hyvin tärkeä. Aiheet kuten koulukiusaaminen tuntuvat itsestäänselviltä, mutta niistä tarvitsee silti puhua.
Tony Robbins, NLP ja tieteen luotettavuus
Keskustelu siirtyy Tony Robbinsiin. Miettinen kertoo ostaneensa Lontoossa asuessaan Robbinsin CD-setin – varhaisen podcastin tapaan – ja muistaa vaimonsa kommentoineen käheää alfaurosääntä. Huttunen on lukenut Robbinsin kirjat ja pitää yllättävän hyvinä asioita, jotka on kirjoitettu lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Rahakirjasta Money Master the Game hän tiivistää ytimen: hajauta.
Yksi Robbinsin varhaisten kirjojen yksityiskohta on ajatus, että silmänliikkeistä voisi päätellä valehteleeko toinen. Miettinen paikantaa idean lähteen: John Grinderin ja Richard Bandlerin kehittämä NLP, jossa katse ylös oikealle liittyy oikeiden muistojen hakemiseen ja ylös vasemmalle visualisointiin eli mahdollisesti keksimiseen. Hän suhtautuu varauksella: kyse on todennäköisyyspeleistä, ja psykologia on muutenkin täynnä testejä, jotka eivät ole toistettavissa. Esimerkiksi hän nostaa Stanfordin vankilakokeen, jossa vanginvartijoita ilmeisesti manipuloitiin olemaan julmia – ilman tutkijan manipulointia vaikutukset katoavat.
Robbinsilta Miettiselle on jäänyt mieleen pain and pleasure -jako vahvana ankkurina: ihminen välttää tuskaa ja hakeutuu kohti nautintoa, ja tämä ohjaa käyttäytymistä. Tavoitteet kannattaa siksi ankkuroida nautintoon ja esimerkiksi tupakointi tuskaan. Huttunen lisää mielikuvaharjoitteet, joissa paha muisto kutistetaan mielessä pieneksi ja siten vähäpätöisemmäksi. Hän kertoo NLP:n olevan Suomessakin taas nouseva trendi.
Miettinen kertoo oman taustansa: kirjoittaessaan Uutta neuvotteluvaltaa Juhana Torkin kanssa hän asui Lontoossa ja käveli suoraan NLP Masterclassiin, jota Bandler itse opetti, sekä aikansa tunnetuimman hypnotisoijan Paul McKennan hypnoosin masterclassiin – ilman minkäänlaista peruskurssia taustalla.
Rich Dad Poor Dad ja vipu
Rahateeman puolelta nostetaan Robert Kiyosakin Rich Dad Poor Dad, josta erityisesti nuorempi lukijakunta tuntuu pitävän. Miettisen tulkinta kirjan rakenteesta: köyhä isä on biologinen isä ja rikas isä yrittäjämentori, ja opittavaa on enemmän mentorilta. Huttunen on saanut saman kuvan ja nostaa esiin, miten kirjassa hyödynnetään asuntoja ja vipua – mikä ei välttämättä ole Suomessa yhtä helposti toistettavissa kuin Yhdysvalloissa on joskus ollut.
Miettinen viittaa Ali Omariin (Neuvottelija 35), joka vetää enkelisijoittamista ajatellun portfolion kautta ja käyttää vipua kiinteistöpuolella – vastaavat mallit ovat Suomessa mahdollisia, jos pääomaa on riittävästi. Kymmenien tuhansien salkulla niihin ei pääse.
Biohakkerointi ja Suomen ilmainen etu
Miettinen kertoo halunneensa tehdä jakson biohakkeroinnista ja neuvottelijan psykofyysisestä valmistautumisesta, mutta aihetta ei ole vielä käsitelty. Huttunen kertoo vakiovieraastaan Jaakko Halmetojasta, jonka tausta on superfoodeissa ja joka toimii nykyään useamman yrityksen ravintoneuvonantajana ja kiertää puhumassa yrityksissä.
Halmetojan kanssa käsitelty teema on, miksi Suomi on terveyden kannalta niin hyvä maa asua: saunat, puhtaat vedet, luonto ja sienet. Tallinnassa asuva Huttunen huomauttaa, että siellä hanavesi on suomalaisesta näkökulmasta lähes juomakelvotonta. Suomalaiset eivät hänen mukaansa välttämättä tajua, kuinka hyvää ilma, luonto ja vesi täällä ovat.
Podcastin tavoite on Huttusen mukaan se, että jokaisesta jaksosta jää jotain konkreettista, jonka kuuntelija voi ottaa käyttöön – biohakkeroinnissa erityisesti sellaista, mitä Suomessa voi tehdä käytännössä ilman rahaa. Yhdysvalloissa teknologiaa viedään pidemmälle nopeammin; Halmetojan linja on antaa muiden tehdä kokeet rauhassa ja ottaa asia käyttöön vasta kun se on todistettu toimivaksi.
GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Neuvottelija-kanavan jaksossa 39 (julkaistu 10.10.2020) Sami Miettinen haastattelee Saavutus-podcastin isäntää Aaro Huttusta; kyseessä on kaksoisjakso, jonka toinen puoli julkaistiin Huttusen omalla kanavalla. Teemana on tavoitteenasettelu yritys- ja yksilötasolla. Yritystasolta nostetaan Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti skenaarioanalyysin popularisoijana ja Simon Sinekin ääretön peli (infinite game): päämäärää ei ole, on matka. Itsensä kehittämisen klassikoista käsitellään Brian Tracy (ja hänen kauttaan Jari Sarasvuo ja Trainers House) sekä “syö sammakko aamulla” -periaate ja hyvien myyjien mallintaminen; Tony Robbins ja hänen pain and pleasure -ankkurointinsa sekä Money Master the Game (ydin: hajauta); NLP (John Grinder ja Richard Bandler) ja silmänliiketeoria, jota Miettinen pitää todennäköisyyspelinä — hän viittaa psykologian toistettavuusongelmaan ja Stanfordin vankilakokeeseen. Miettinen kertoo osallistuneensa Lontoossa Bandlerin NLP Masterclassiin ja Paul McKennan hypnoosin masterclassiin kirjoittaessaan Uutta neuvotteluvaltaa Juhana Torkin kanssa. Rahateemasta käsitellään Robert Kiyosakin Rich Dad Poor Dad (mentori-isä vs. biologinen isä, asunnot ja vipu) ja viitataan Ali Omariin (Neuvottelija 35). Huttusen podcastin periaate: teoriat käydään läpi henkilötarinoiden kautta, ja jokaisesta jaksosta pitää jäädä jotain konkreettista; saavutus voi olla mikä tahansa henkilökohtainen tavoite pienestä suureen. Biohakkerointiosuudessa esitellään vakiovieras Jaakko Halmetoja (superfood-tausta, yritysten ravintoneuvonantaja) ja teema siitä, miksi Suomi on terveydelle poikkeuksellisen hyvä ympäristö — saunat, puhdas vesi, luonto ja sienet — kun taas Tallinnassa hanavesi on suomalaisittain lähes juomakelvotonta. Molemmat käyttävät Oura-sormusta ja kuvaavat sitä kehon kuuntelun gamifioijana. Sivujuonteena podcast-isäntien ristiinsuosittelu vieraiden löytämiseksi.
Osastot: Työkalut ja toteutukset + Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English