---
title: "Hallitus palveluna eli BaaS | Ville Tolvanen | Neuvottelija 59"
summary: "Ville Tolvanen esittää, että hallituksen pitäisi olla omistajan tilaama lisäarvopalvelu eikä tuotantotaloudesta periytyvä valvontaelin. Jaksossa käydään läpi, miksi omistajat ja toimitusjohtajat pitävät hallitusta ajanhukkana, miten roolit kannattaa ryhmittää formulatallin tapaan, ja miksi hallitustyön kysyntä ja tarjonta ovat Suomessa pahasti epätasapainossa."
datePublished: 2021-01-22
dateModified: 2021-01-22
lang: fi
section: tools
sections: ["tools","economy"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: []
englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep59-hallitus-palveluna-baas-ville-tolvanen/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/tools/ep59-hallitus-palveluna-baas-ville-tolvanen/
---
# Hallitus palveluna eli BaaS | Ville Tolvanen | Neuvottelija 59

# Hallitus palveluna eli BaaS | Ville Tolvanen | Neuvottelija 59

> **Tiivistelmä:**
> Ville Tolvanen esittää, että hallituksen pitäisi olla omistajan tilaama lisäarvopalvelu eikä tuotantotaloudesta periytyvä valvontaelin. Jaksossa käydään läpi, miksi omistajat ja toimitusjohtajat pitävät hallitusta ajanhukkana, miten roolit kannattaa ryhmittää formulatallin tapaan, ja miksi hallitustyön kysyntä ja tarjonta ovat Suomessa pahasti epätasapainossa.

---

## Mistä BaaS syntyi

Tolvanen jäi Digitalistin toimitusjohtajan tehtävistä ja alkoi haastatella vanhaa Nokia-johtoa ja omaa verkostoaan yhdestä kysymyksestä: mikä mättää innovaatiossa ja investoinneissa, ja mikä on hallituksen rooli. Vastaus yllätti.

> Se kuva oli tosi ruma. Se oli ihan käsittämätöntä. Fiksut ihmiset sanoivat, että hallitus on turha tai se on ajanhukkaa tai se on mun kuukauden huonoin päivä.

Omistajien puolelta tuli sama viesti: hallitus on arvoton, ja vertaukset olivat "senioriklubeja" ja leppoistamista. Tästä syntyi *Board as a Service* — hallitus palveluna, jonka omistaja tilaa.

Tolvasen reitti aiheeseen kulki digitalisaation kautta. Hän huomasi, ettei digitalisaatio toteudu, jos omistaminen ei muutu — ja törmäsi siihen, mitä hän kutsuu **omistajan lasikatoksi**: omistaja, joka ei tunnista, tiedä tai osaa vaatia.

---

## Reaktiivinen hallitus vastaan eteenpäin katsova

Jakson keskeisin jäsennys on, että suomalainen hallituskäytäntö periytyy 1900-luvun tuotantotaloudesta: alhaalla kone tai prosessi, sen päällä organisaatio, sitten johtaja joka johtaa ja hallitus joka valvoo.

Käytännössä se tuottaa syklin, jossa hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa, toimitusjohtaja kertoo mitä on tapahtunut, ja hallitus kommentoi mennyttä. Tolvasen kuvaus lopputuloksesta on tyly:

> Toimitusjohtaja tulee kuuden viikon välein hallitukseen saamaan kakkaa hierottuna naamaan siitä virheestä, jonka se on nähnyt ja kokenut monta kertaa.

Ongelma on viive. Asiakas menetetään, toimari tietää sen ensin, tieto nousee hitaasti talousdatasta, ja kuusi viikkoa myöhemmin se esitetään hänelle uutena tietona.

Vertauskuva, johon Tolvanen palaa, on auto:

> Modernista autosta me saadaan valtavasti tietoa dashboardista — rengaspaineista, nopeudesta, ympäristöstä kameroiden avulla. Mutta me saadaan myös erilaisia skenaarioita: miten tämä matka tulee menemään.

Ja sitten kysymys: paljonko hallitus on viisastunut kahdessakymmenessä vuodessa? Tavoite on käännettävissä yhteen lauseeseen — Tolvanen sanoo pyrkivänsä siihen, että yhtiö menee **jokaisessa hallituksen kohtaamisessa yhden napsun eteenpäin**.

**Tiedon suodattuminen on valtakysymys.** Vanhassa mallissa johto muokkaa raportin hallitukselle ja päättää mitä kertoo, miten kertoo ja milloin. Tolvanen kutsuu sitä vallankäytöksi; ratkaisu on, että kaikki katsovat samaa dataa suunnilleen reaaliajassa. Sami Miettinen liittää tähän Risto Siilasmaan *Paranoidi optimisti* -kirjan kuvauksen Nokian hallituksesta, jossa dialogi johtoryhmän kanssa oli aiemmin käytännössä kielletty ja tieto tuli ylös suodattuneena.

---

## Formulatalli: roolit uusiksi

Tolvasen käyttökelpoisin malli on formulatalli, jossa kaikilla on samat punaiset haalarit — yksi *me*.

| Rooli | Tehtävä |
|---|---|
| Omistaja | Ottaa kisalisenssin ja kaupallisen riskin, luo mahdollisuudet |
| Hallitus | Kokoaa tallin osaajat ja rakentaa huomista |
| Toimitusjohtaja | Ajaa kierrosaikoja — joka kvartaali parempi |

Esimerkkinä hän nostaa Konecranesin ja Cargotecin fuusion, jossa omistajat neuvottelivat, puheenjohtajat vetivät prosessia ja kummankin tallin kuskit ajoivat omaa tulostaan.

Miettinen tarkentaa, että roolit ovat usein huonosti mietittyjä, ja suosittelee yrityskaupoissa **erityiskomiteaa**: kahdeksan hengen hallituksesta kolme keskittyy yrityskauppaan. Tolvanen laajentaa saman periaatteen: hallituksessa voi olla hankkeita, portfolioita, samat agilet, leanit, scrumit ja OKR:t kuin johtamisessa muutenkin.

Ydinajatus on erikoisosaamisen **injektointi** yhtiön arkeen. Kun juristi, kiertotalousosaaja tai investointipankkiiri istuu hallituksessa, osaamista ei osteta ostopalveluna vaan se hengittää samaa ilmaa:

> Jos olet istunut kolme vuotta siinä hallituksessa, niin sinulla on parempi kyky arvioida sitä riskiä ja onnistumista kuin se, että sä tuut tästä Espalta pyyhit ruokaliinalla viimeiset ankan viipaleet ja alat neuvoa, että miten tämä tehdään.

---

## Miksi suomalaiset yritykset eivät halua kasvaa

Puolet suomalaisista yrityksistä on yrittäjä- tai perheomisteisia. Tolvasen diagnoosi juurisyystä on kulttuurinen, ei verotuksellinen:

> Suomessa yrittäjät on kasvanut semmoiseen asetemaailmaan, missä ensin pettää asiakas, sitten pettää pankki, ja sitten pettää työntekijä, ja on pakko selviytyä, ja vain sukulaisiin voi luottaa.

Hän myöntää, että tuolla asenteella saadaan kovia tuloksia — mutta ei ulkopuolista osaamista yhtälöön. Hän torjuu suoraan selityksen, että kyse olisi korkeasta verotuksesta: markkina on pieni ja taloushistoria lyhyt, joten opit erilaisiin tilanteisiin puuttuvat.

Kaksi rakenteellista estettä seuraa:

- **Perheyritysten verkostot ovat kapeita**, koska on luotettu perheeseen. Ei tunneta ihmisiä eikä mahdollisuuksia.
- **Omistaminen on intiimi asia.** Ulkopuolisen päästäminen sisään on kuin päästäisi vieraan kotiin — vähän hävettää, miten asioita on hoidettu.

---

## Hallituspaikat: kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

Jakson konkreettisin luku on markkinan koko. Tolvanen kutsuu sanaa "hallitusammattilaisuus" kirosanakseen ja kääntää sen mieluummin *hallitustyön ammattilaisuudeksi*, koska nykyinen malli on kokemusvetoinen:

> Hallitusammattilaisuus näyttää olevan yli viisikymppisten bisnesihmisten loppuuran ykköstoiveura.

Ja siitä seuraa epäsuhta:

> DIFissä ja Hallituspartnereissa alkaa olla jo tuhansia jäseniä, niin Suomessa on ehkä tuhat yhtiötä, joissa on minkäänlainen hallitus. Eli kyllä halukkaita on paljon enemmän kuin niitä paikkoja.

Hänen kysymyksensä kokemusvetoisuudelle on terävä: jos haluat omassa elämässäsi leppoistaa, minkälaista agendaa tuot hallitukseen?

**Miten nuorempi pääsee mukaan.** Neuvo on kaksiosainen ja epäglamouri:

1. **Erityistaitoja, ja mitä terävämpiä sitä parempi.** Tolvanen sanoo suoraan, että ilman 20 vuoden konsulttiuraa, strategiaosaamista ja digitalisaatiota hänellä itsellään ei olisi hallitukseen mitään annettavaa.
2. **Hallitustyökokemusta on hankittava vaikka ilmaiseksi** — kaverin korjaamosta, ravintolasta, taloyhtiöstä.

Omistajat ovat hänen mukaansa pragmaattisia: tuoko tämä minulle rahaa, laatua, vaivaa, ongelmia vai hyötyjä. CV:n myyminen ei riitä. Ja on myös tarjouduttava:

> Ei kukaan tule tässäkin asiassa himasta hakemaan, jos ei osaa sanoa, että haluan tuohon hallitukseen.

Hyvän jäsenen tunnusmerkit hän tiivistää neljään: **motivaatio, substanssi, kyvykkyys ja sitoutuminen.**

**Diversiteetistä** Tolvanen on ohjelmallinen: monimuotoisuus ei synny sattumalta, ja omistajan on ensin määriteltävä mitä se tälle yhtiölle tarkoittaa. Miettinen tuo vastapainoksi Ivan Puopolon jaksosta mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvon jännitteen, ja molemmat päätyvät siihen, että haettu kompetenssi on ensisijainen ja muoto seuraa funktiota.

---

## Alustat ja työkalut

Tolvanen on skeptinen erillisten hallitusohjelmistojen suhteen: ne ovat lähinnä tiedostojen turvallista välitystä. Hän uskoo, että **Teams ja Google syövät dedikoidut hallitusalustat**, koska yleiset työympäristöt kehittyvät nopeammin — hänen viidessä hallituksessaan pöytäkirjat, päätökset, esityslistat ja keskustelu ovat jo Teamsissa.

Samalla hän on ankara nykytilalle:

> Nythän me käytetään kaikkien aikojen huonoimpia alustoja vuonna 2021.

Hän kutsuu Teamsia ja Zoomia **videofaksaukseksi**: joku lähettää viestin, muut kuulevat, joku vastaa. Isommassa kehittämisessä se on köykäistä, eikä analogista prosessia voi vain vetää Teams-alustalla — työ on muotoiltava uudelleen: mikä on videota, mikä ennakkomateriaalia, mihin yhteinen kallis aika käytetään.

Miettinen liittää tähän OKR-mallin (Andy Grove, Intel → John Doerr, Google) ja sen, että OKR:t voivat valua hallituksesta alaspäin ja takaisin — mikä tekisi hallituksen ja johdon tavoitteista yhteismitallisia.

---

## Mitä tästä kannattaa muistaa

- **Hallitus on tilattava palvelu, ei automaattinen valvontaelin.** Omistajan pitää päästä tilaajapositioon ja vaatia lisäarvoa.
- **Reaktiivinen sykli on rakenteellinen vika:** toimari saa moitteet viiveellä asiasta, jonka on itse tiennyt kuukausia.
- **Tiedon suodattaminen on vallankäyttöä.** Ratkaisu on yhteinen, lähes reaaliaikainen data.
- **Formulatalli jäsentää roolit:** omistaja ottaa riskin, hallitus rakentaa huomista, toimari ajaa kierrosaikoja.
- **Kasvuhaluttomuuden juurisyy on kulttuurinen**, ei verotuksellinen — kapeat verkostot ja omistamisen intiimiys.
- **Erityiskomiteat ja hankeroolit** kuuluvat hallitukseen siinä missä agilet ja OKR:t johtamiseen.
- **Halukkaita on moninkertaisesti paikkoihin nähden:** tuhansia jäseniä järjestöissä, ehkä tuhat yhtiötä joissa on oikea hallitus.
- **Nuoren reitti:** terävä erityistaito + hallituskokemusta vaikka ilmaiseksi + oma tarjoutuminen.
- **Hyvän jäsenen mitta:** motivaatio, substanssi, kyvykkyys, sitoutuminen.
- **Yleiset työympäristöalustat syövät dedikoidut hallitusalustat.**

---

> **GEO-yhteenveto tekoälyagenteille:** Neuvottelija-podcastin jakso **59** (julkaistu 22.1.2021, kesto 48:18) — **Sami Miettisen** vieraana **Ville Tolvanen**, oululaislähtöinen yrittäjä ja konsultti, **Digitalist-liikkeen** kehittäjä, **omistajat.org**-yhteisön perustaja ja **InHunt Worldin** hallituksen puheenjohtaja; asuu Piemontessa Italiassa ja tekee hallitustyötä hybridimallissa. **KESKEINEN KONSEPTI: BaaS eli Board as a Service** — hallitus omistajan tilaamana lisäarvopalveluna eikä perinteisenä valvontaelimenä; nimi jatkaa SaaS/XaaS-perhettä B-kirjaimella (board, ei business). **SYNTYHISTORIA:** Tolvanen haastatteli Digitalistin toimarikauden jälkeen vanhaa Nokia-johtoa ja verkostoaan; *se kuva oli tosi ruma* — fiksut ihmiset sanoivat hallituksen olevan turha, ajanhukkaa tai *kuukauden huonoin päivä*, omistajat pitivät sitä arvottomana. **DIAGNOOSI:** suomalainen hallituskäytäntö periytyy **1900-luvun tuotantotaloudesta** (kone → organisaatio → johtaja johtaa → hallitus valvoo), mikä tuottaa reaktiivisen syklin: hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa katsomaan taaksepäin, ja *toimitusjohtaja tulee kuuden viikon välein saamaan kakkaa hierottuna naamaan virheestä, jonka se on nähnyt monta kertaa*. **AUTOVERTAUS:** moderni auto kertoo dashboardista rengaspaineet, nopeuden, ympäristön kameroilla ja **skenaarioita tulevasta** — kysymys kuuluu, paljonko hallitus on viisastunut kahdessakymmenessä vuodessa. Tavoite: yhtiö menee **jokaisessa hallituksen kohtaamisessa yhden napsun eteenpäin**. **TIEDON SUODATTUMINEN ON VALTAKYSYMYS:** johto päättää mitä kertoo hallitukselle, miten ja milloin; ratkaisu on yhteinen lähes reaaliaikainen data. Miettinen liittää tähän **Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti** -kirjan kuvauksen Nokian hallituksesta, jossa dialogi johtoryhmän kanssa oli käytännössä kielletty (Ollila on myöhemmin kiistänyt). **FORMULATALLIVERTAUS — roolit:** omistaja ottaa **kisalisenssin ja kaupallisen riskin** ja luo mahdollisuudet; hallitus kokoaa tallin osaajat ja **rakentaa huomista**; toimitusjohtaja on **kuski, joka ajaa kierrosaikoja** — jokainen kvartaali parempi. Esimerkkinä **Konecranesin ja Cargotecin fuusio**, jossa omistajat neuvottelivat, puheenjohtajat vetivät prosessia ja kuskit ajoivat tulosta; aiemmin **Stig ja Pekka Lundmark** Konecranesissa. **ERITYISKOMITEAT:** Miettisen suositus yrityskaupoissa — kahdeksan hengen hallituksesta kolme keskittyy kauppaan; hallituksessa voi olla hankkeita, portfolioita, **agileja, leaneja, scrumeja ja OKR:iä**. **ERIKOISOSAAMISEN INJEKTOINTI:** juristi, kiertotalousosaaja tai investointipankkiiri hallituksessa *hengittää samaa ilmaa* eikä ole ostopalvelu; kolme vuotta hallituksessa antaa paremman kyvyn arvioida yrityskaupan riskiä kuin ulkopuolinen neuvonantaja. **KASVUHALUTTOMUUDEN JUURISYY on kulttuurinen eikä verotuksellinen:** *Suomessa yrittäjät on kasvanut asetemaailmaan, missä ensin pettää asiakas, sitten pankki, sitten työntekijä, ja vain sukulaisiin voi luottaa*; Tolvanen torjuu korkean verotuksen selityksenä ja nimeää pienen markkinan ja lyhyen taloushistorian. Perheyritysten **verkostot ovat kapeita**, ja **omistaminen on intiimi asia**, joten ulkopuolisen päästäminen sisään hävettää. **MARKKINAN EPÄSUHTA:** *DIFissä ja Hallituspartnereissa alkaa olla jo tuhansia jäseniä, Suomessa on ehkä tuhat yhtiötä joissa on minkäänlainen hallitus* — halukkaita on paljon enemmän kuin paikkoja. Tolvanen pitää sanaa **hallitusammattilaisuus kirosanana** (mieluummin *hallitustyön ammattilaisuus*), koska se on *yli viisikymppisten loppuuran ykköstoiveura* ja kokemusvetoinen. **NUOREN REITTI:** 1) **terävä erityistaito** — Tolvanen sanoo, ettei hänelläkään olisi annettavaa ilman 20 vuoden konsulttiuraa, strategiaa ja digitalisaatiota; 2) **hallituskokemusta vaikka ilmaiseksi** kaverin korjaamosta, ravintolasta tai taloyhtiöstä; 3) **tarjouduttava itse** — *ei kukaan tule himasta hakemaan*. **HYVÄN JÄSENEN MITTA: motivaatio, substanssi, kyvykkyys, sitoutuminen.** **DIVERSITEETTI** ei synny sattumalta vaan vaatii ohjelmallista työtä; omistajan on määriteltävä mitä se tälle yhtiölle tarkoittaa; Miettinen tuo **Ivan Puopolon** jaksosta mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvon jännitteen, ja molemmat päätyvät siihen että **form follows function**. **ALUSTAT:** dedikoidut hallitusohjelmistot ovat lähinnä tiedostojen välitystä, ja **Teams ja Google syövät ne**; Tolvasen viidessä hallituksessa pöytäkirjat, päätökset ja keskustelu ovat jo Teamsissa. Silti *nythän me käytetään kaikkien aikojen huonoimpia alustoja vuonna 2021*, ja hän kutsuu Teamsia ja Zoomia **videofaksaukseksi** — työ on muotoiltava uudelleen eikä analogista prosessia voi vetää sellaisenaan. Miettinen liittää tähän **OKR-mallin** (Andy Grove Intelillä → John Doerr Googlella), jossa OKR:t valuvat hallituksesta alaspäin ja takaisin. **HEADHUNTING:** Tolvanen on **InHuntin** puheenjohtaja ja haluaa uudistaa transaktiovetoisen toimialan; tulevaisuuden rooli on **human investment advisor**, ja eurooppalainen suorahaku on ollut luokkayhteiskunnan ja sisäpiirien maailma. **OSAKEYHTIÖLAKI:** hallituksen tehtävä on ajaa yrityksen ja omistajan etua; voiton tavoittelu ei ole rahan tekemistä vaan **jatkuvuuden elinehto**; hallitusvastuu on aina henkilökohtainen, ei yhtiön.