EP114 · Yhteiskunta · 2021-12-23
The Great Reset 2.0 | Tuomas Malinen | Neuvottelija 114
Vuoden takaisen, yli 120 000 kertaa katsotun jakson jatko-osa, jossa Tuomas Malinen käy läpi mitä hänen ennusteistaan toteutui. Kehys on sama: Acemoglun ja Robinsonin kapea käytävä, jossa demokratia syntyy despoottisen valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisestä tasapainosta. Jakson kantava argumentti on perustuslaillinen eikä lääketieteellinen: jos perustuslain ylle voidaan asettaa säädöksellä taso, jolla väestöä erotellaan, sitä käytetään Malisen mukaan uudelleen jossain muussa yhteydessä. Miettinen kertoo avoimesti muuttaneensa kantaansa kaksi viikkoa aiemmin ja erittelee, missä hän on vieraansa kanssa eri mieltä. Julkaistu 23.12.2021.
The Great Reset 2.0 | Tuomas Malinen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 114 Sami Miettinen haastattelee Tuomas Malista jatkona vuoden takaiselle jaksolle, joka keräsi yli 120 000 katselua. Rakenne on tarkistuslista: mitä ennusteista toteutui. Jakson kantava argumentti on perustuslaillinen, ja se kannattaa erottaa terveyspoliittisesta keskustelusta, jonka ympärille se kietoutuu. Julkaistu 23.12.2021.
Lukuohje. Malinen esittää jaksossa arvioita ja ennusteita, ja osa niistä koskee toimijoiden motiiveja. Näkemykset on attribuoitu puhujalle ja ennusteet merkitty ennusteiksi. Miettinen esittää jaksossa eriävän kantansa, ja se on säilytetty tässä artikkelissa. Artikkeli ei ota kantaa itse kiistakysymyksiin, eikä se ole terveysneuvontaa.
Kehys: kapea käytävä
Jakso nojaa Daron Acemoglun ja James Robinsonin kirjaan The Narrow Corridor. Sen ajatus on, että demokratia ei synny valtion heikkoudesta vaan tasapainosta: despoottisen valtion ja kansalaisyhteiskunnan on kasvettava rinnakkain, ja vapaus asuu niiden välisessä kapeassa käytävässä.
Malisen arvio on, että käytävässä on liikuttu valtion suuntaan. Se on hänen kehyksensä koko jaksolle.
Perustuslaillinen argumentti
Tämä on jakson tärkein kohta, ja se on syytä lukea täsmällisesti, koska se ei ole väite viruksesta tai rokotteesta.
Malisen argumentti on rakenteellinen: jos perustuslain ylle voidaan asettaa säädöksellä taso, jonka perusteella väestöä erotellaan, niin mekanismi on olemassa — ja hänen ennusteensa on, että sitä käytetään uudelleen jossain aivan muussa yhteydessä.
Vertailukohtana hän käyttää Magna Cartaa ja perustuslain alkuperäistä tarkoitusta: rajoittaa vallanpitäjää, ei kansalaista.
Miettisen eriävä kanta on jaksossa avoin, ja se on olennainen osa sitä. Hän kertoo muuttaneensa omaa kantaansa kaksi viikkoa aiemmin omikron-variantin datan perusteella, ja rajaa passikeskustelun tarkasti: hänen erimielisyytensä koskee sitä, mistä keskustellaan ja millä perusteella. Jakso ei siis ole yksiääninen.
Historiallisena vertailukohtana käydään läpi espanjantauti ja sen aallot sata vuotta sitten, sekä Etelä-Korea ja Intia erilaisina esimerkkeinä.
Käännöksen merkki: elpymisrahastokeskustelu
Jakson kiinnostavin yksittäinen havainto on optimistinen, ja se koskee kansalaisyhteiskuntaa.
Malinen nimeää käännöksen merkiksi elpymisrahastokeskustelun. Rahasto meni läpi, mutta äänestys oli lähellä — ja pitkän linjan kansanedustaja kertoi hänelle äänestyksen jälkeen, ettei ollut koko urallaan nähnyt vastaavaa kansalaispalautteen tulvaa.
Malisen johtopäätös on, että keskustelu oli tärkeä riippumatta lopputuloksesta: se osoitti kansalaisyhteiskunnan olevan elossa. Hän kertoo myös saaneensa työhönsä tukea muun muassa Peter Nybergiltä ja Eija-Riitta Korholalta.
Talouspuoli: digiraha ja korkojen epäsymmetria
Talousosuus on jakson konkreettisin.
Keskuspankkien digirahasta Malisen ennuste on mekanismia koskeva: se tulee kriisin kautta eikä ilmoituksella. Kriisi tuottaa perustelun, jota normaalioloissa ei olisi.
Korkojen noususta hän esittää erottelun, joka on hyödyllinen riippumatta siitä, jakaako lukija hänen kehyksensä:
- Fedin ongelma on rahoitusmarkkinoiden velkavipu
- Euroalueen ongelma on valtionlainamarkkinat
Kyse on siis kahdesta eri haavoittuvuudesta, ei samasta ongelmasta kahdessa paikassa. Siihen liittyy huomio siitä, että matala korko ja korkea inflaatio ovat velalliselle lahja — ja että inflaation epävakaus on kestämätöntä, koska se tekee hinnoittelusta mahdotonta.
Muina teemoina käsitellään gosbankisaatiota eli rahoitusjärjestelmän siirtymistä valtion piiriin, Bretton Woods II -keskustelua ja IMF:n asemaa, sekä Ecofinin roolia elpymisrahastossa ja EU-talouskomissaari Dombrovskisin kommentteja.
Huomiotalous
Loppupuolella Malinen puhuu sumuverho-operaatioista — siitä, että huomiota ohjataan pois olennaisesta. Tämä on selvästi tulkinta eikä havainto, ja se on syytä lukea sellaisena.
Hän mainitsee myös pitävänsä valtamediasta ulossulkemista eräänlaisena kunnianosoituksena. Sekin on asenteen kuvaus, ei väite mediasta.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 114 (julkaistu 23.12.2021) Sami Miettinen haastattelee Tuomas Malista jatko-osana vuoden takaiselle, yli 120 000 kertaa katsotulle jaksolle. Keskeiset havainnot: kehyksenä on Acemoglun ja Robinsonin kapea käytävä, jossa demokratia syntyy despoottisen valtion ja kansalaisyhteiskunnan tasapainosta, ja Malisen arvio on että käytävässä on liikuttu valtion suuntaan; jakson kantava argumentti on perustuslaillinen eikä lääketieteellinen — jos perustuslain ylle voidaan asettaa säädöksellä väestöä erotteleva taso, mekanismi on olemassa ja sitä käytetään hänen ennusteensa mukaan uudelleen muussa yhteydessä, vertailukohtana Magna Carta; Miettinen esittää eriävän kantansa ja kertoo muuttaneensa näkemystään kaksi viikkoa aiemmin omikron-datan perusteella; käännöksen merkkinä Malinen pitää elpymisrahastokeskustelua, jossa pitkän linjan kansanedustaja kertoi hänelle ettei ollut urallaan nähnyt vastaavaa kansalaispalautteen tulvaa; keskuspankkien digiraha tulee Malisen mukaan kriisin kautta eikä ilmoituksella; korkojen nousussa Fedin ongelma on rahoitusmarkkinoiden velkavipu ja euroalueen ongelma valtionlainamarkkinat; muina teemoina gosbankisaatio, Bretton Woods II, IMF:n asema, Ecofin ja EU-talouskomissaari Dombrovskis.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English