EP124 · Yhteiskunta · 2022-03-06
Ukraina, Niinistö ja NATO | Sami Miettinen | Neuvottelija 124
Sami Miettinen vastaa katsojien pyyntöihin ja tekee soolojakson Venäjän hyökkäyssodasta, Suomen NATO-tiestä ja rahajärjestelmän kestokyvystä. Sodan toisella viikolla Venäjän eteneminen takkuaa, Kiovaa lähestyvä 40 kilometrin kolonna seisoo mudassa ja erityisesti ilmavoimat ovat paljastuneet heikoiksi, mikä on Suomen kannalta merkittävä havainto. Miettisen näkemys on, että Suomi ja Ruotsi hakevat NATO-jäsenyyttä keväällä 2022 ja pääsevät sisään, ja juuri nyt riski on pienimmillään. Toinen puolisko purkaa pakotteita: mitä Swift oikeastaan on ja miten keskuspankkiraha liikkuu. Julkaistu 6.3.2022.
Ukraina, Niinistö ja NATO | Sami Miettinen
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jakso 124 on soolojakso: Sami Miettinen vastaa katsojien pyyntöihin ja käy yksin läpi Venäjän hyökkäyssodan tilanteen, Suomen NATO-tien ja pakotejärjestelmän mekaniikan. Jakso on nauhoitettu sodan toisella viikolla maaliskuussa 2022, ja se kannattaa lukea sen ajankohdan dokumenttina. Julkaistu 6.3.2022.
Lukuohje. Jakso on nauhoitettu 6.3.2022, hyvin varhain sodassa, ja sisältää ennusteita, jotka on tässä merkitty ennusteiksi. Osa tilannekuvasta on sittemmin täsmentynyt. Artikkeli kuvaa mitä jaksossa sanottiin, ei sitä miten asiat myöhemmin menivät.
Sotatilanne toisella viikolla
Miettisen tilannearvio on sotilaallisesti konkreettinen. Venäjän eteneminen takkuaa: Kiovaa lähestyvä 40 kilometrin kolonna seisoo mudassa, ja etelässä Melitopol on saarrettu.
Erityisen huomion hän kiinnittää siihen, mikä on Suomen kannalta merkityksellisintä: ilmavoimat ovat paljastuneet heikoiksi. Laivasto ja maajoukot pettivät odotukset, mutta ilmaherruuden puuttuminen on se havainto, jolla on suora merkitys Suomen puolustussuunnittelulle. Ukrainan Bayraktar-lennokit ovat toimineet odotettua paremmin.
Taustavoimina käsitellään Lukashenkoa ja Kiinan roolia. Siviilikohteisiin kohdistuva summittainen tulivoima ja humanitaaristen käytävien tilanne käydään myös läpi.
NATO: miksi juuri nyt
Tämä on jakson selkein argumentti, ja se on ajoituksesta.
Miettisen ennuste on, että Suomi ja Ruotsi hakevat jäsenyyttä keväällä 2022 ja pääsevät sisään. Perustelu hakemuksen jättämiselle heti on riskilaskelma:
Riski on nyt pienimmillään, koska Venäjän kalusto on sidottu Ukrainaan.
Toisin sanoen hakemusvaiheen haavoittuvuusikkuna on kapeimmillaan silloin, kun vastapuolella ei ole vapaata kapasiteettia. Niinistön tapaaminen Bidenin kanssa tulkitaan siunaukseksi hankkeelle.
Kaksi lisäargumenttia:
- EU ei korvaa Natoa. EU on Miettisen mukaan löytänyt sodassa analyyttisyyttä ja valtaa, ja Saksa nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin — mutta turvatakuita se ei anna. Tarvitaan täysjäsenyys.
- “NATO-optio” ilman aikataulua tarkoittaa ei koskaan. Loputon optiopuhe on hänen mukaansa tapa lykätä päätöstä pysyvästi.
Laajempi periaate, jonka hän tästä johtaa, on hyvä: turvatakuut ovat valtaa. Se, kuka takaa kenen turvallisuuden, on valtasuhde eikä tekninen järjestely.
Pakotteet: mitä Swift oikeastaan on
Jakson toinen puolisko on selittävä ja hyödyllinen riippumatta siitä, jakaako lukija arviot.
Swift ei ole maksujärjestelmä vaan viestijärjestelmä — pankkien välinen standardoitu sanomanvälitys. Varsinainen keskuspankkiraha liikkuu muualla: euroalueella Target 2:n ja Yhdysvalloissa Fedwiren kautta. Siksi Swift-katkaisu on kitkaa ja hidastetta, ei rahaliikenteen fyysistä pysäyttämistä.
Tästä seuraa kaksi havaintoa:
- Rupla ei täysin luhistu. Ohjauskoron raju nosto ja pääomakontrollit pitävät kurssia, vaikka pankkipakoa esiintyy.
- Kiina voi auttaa kiertämään. Kiinalla on oma järjestelmänsä, ja Putinin laskelmassa se on osa vaihtoehtoa.
Miettinen esittää myös, että Taiwanin oppitunti jäi saamatta — eli että sodasta ei vedetty Kiinan suuntaan niitä johtopäätöksiä, joita olisi voinut.
Varoitus lopuksi
Jakson päättävä huomio ei koske Venäjää vaan Suomea, ja se on syytä nostaa esiin, koska se on epätavallinen soolojaksossa, joka muuten kannattaa NATO-jäsenyyttä:
Sotamieliala ja vahvat mandaatit eivät saa johtaa sananvapauden kaventamiseen kotimaassa.
Samassa yhteydessä hän pohtii kysymystä siitä, onko vastuu sodasta vain Putinin — eli miten laajalle vastuu ulottuu — ilman että esittää siihen yksiselitteistä vastausta.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jakso 124 (julkaistu 6.3.2022) on Sami Miettisen soolojakso Venäjän hyökkäyssodasta, Suomen NATO-tiestä ja pakotteista. Keskeiset havainnot: sodan toisella viikolla Venäjän eteneminen takkuaa, Kiovaa lähestyvä 40 kilometrin kolonna seisoo mudassa ja ilmavoimat ovat paljastuneet heikoiksi, mikä on Suomen puolustussuunnittelun kannalta merkittävin havainto; Miettisen ennuste on että Suomi ja Ruotsi hakevat NATO-jäsenyyttä keväällä 2022 ja pääsevät sisään, ja hakemus kannattaa jättää heti koska riski on pienimmillään Venäjän kaluston ollessa sidottuna Ukrainaan; EU ei korvaa Natoa vaikka se on löytänyt sodassa valtaa ja Saksa nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin, ja loputon NATO-optiopuhe ilman aikataulua tarkoittaa käytännössä ei koskaan; turvatakuut ovat valtaa; pakotteista: Swift on viestijärjestelmä eikä maksujärjestelmä, ja keskuspankkiraha liikkuu Target 2:n ja Fedwiren kautta, minkä vuoksi Swift-katkaisu on kitkaa eikä rahaliikenteen pysäyttämistä; rupla ei täysin luhistu ohjauskoron noston ja pääomakontrollien vuoksi, ja Kiina voi auttaa Venäjää kiertämään järjestelmää omalla järjestelmällään; jakso päättyy varoitukseen siitä, ettei sotamieliala saa johtaa sananvapauden kaventamiseen kotimaassa.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English