EP131 · Yhteiskunta · 2022-04-10
Venäjä vetäytyy Kiovasta | Kastehelmi, Helin | Neuvottelija 131
Karttaprojektin tekijät Emil Kastehelmi ja John Helin käyvät Sami Miettisen kanssa läpi Ukrainan sodan tilanteen alue alueelta sen jälkeen kun venäläiset vetäytyivät Kiovan ympäriltä. He kertovat, miksi kuuluisaa 60 kilometrin kolonnaa ei koskaan merkitty heidän karttaansa ja miksi Irpinin ympärille huhuttua valtavaa mottia ei ollut olemassakaan. Jaksossa selviää myös, miten avoimen lähteen tiedustelu oikeasti tehdään ja miksi tiimi kaivautuu aina alkulähteelle. Lopuksi puhutaan Suomen puolustuksesta ja evakuointisuunnitelmista. Julkaistu 10.4.2022.
Venäjä vetäytyy Kiovasta | Kastehelmi, Helin
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 131 Sami Miettisen vieraina ovat Emil Kastehelmi ja John Helin, reserviläispohjaisen karttaprojektin tekijät. Jakso on nauhoitettu huhtikuun alussa 2022, heti kun venäläiset vetäytyivät Kiovan ympäriltä. Sen arvo ei ole ennusteissa vaan metodissa: jakso kertoo poikkeuksellisen tarkasti, miten avoimen lähteen tiedustelu tehdään ja miksi suuri osa julkisuudessa liikkuneista väitteistä ei kestänyt tarkistusta. Julkaistu 10.4.2022.
Kolme huhua, jotka eivät pitäneet
Jakson hyödyllisin anti on se, mitä vieraat eivät merkinneet karttaansa.
60 kilometrin kolonnaa ei koskaan merkitty. Kuuluisa Kiovaa lähestyvä kolonna oli mediassa keskeinen kuva, mutta karttaprojekti ei ottanut sitä mukaan, koska sitä ei voitu vahvistaa siinä muodossa kuin siitä puhuttiin.
Irpinin motti oli pelkkä huhu. Valtavasta saarrostuksesta puhuttiin laajasti; sellaista ei ollut olemassakaan. Jaksossa selitetään ensin, mikä motti oikeastaan on, jotta väitettä voi arvioida.
Harkovaa ei koskaan saarrettu. Sekin oli laajalle levinnyt käsitys.
Yhdessä nämä kolme muodostavat jakson opetuksen: sodan alkuvaiheessa julkisuudessa liikkui karttoja, joita kukaan ei ollut jäljittänyt alkulähteelle.
Miten avoimen lähteen tiedustelu tehdään
Tämä on jakson metodologinen ydin, ja se on käytännönläheinen.
Lähteitä ovat satelliittikuvat, tieliikennekamerat, metsäpalokamerat, paikallismediat ja Telegramin paikallisryhmät. Kielimuurin yli päästään slavistilla sekä Googlen ja Yandexin käännöskoneilla.
Ratkaiseva työtapa on kuitenkin kielteinen sääntö: tiimi kaivautuu aina alkulähteelle sen sijaan että kopioisi muiden karttoja. Syy on jakson viimeinen ja tärkein huomio:
Feedback loop on avoimen lähteen tiedustelun vaara.
Kun kartat kopioivat toisiaan, virhe muuttuu konsensukseksi ilman että kukaan lisää tietoa. Juuri niin syntyi Irpinin motti.
Konkreettisena esimerkkinä käydään läpi Hostomelin lentokenttä, joka näkyi dronekuvassa tyhjänä, ja se, miten Ukrainan kopterit tunnistetaan Belgorodin polttoainevaraston iskun yhteydessä.
Rintamatilanne alue alueelta
Vetäytyminen alkoi maaliskuun lopussa. Vieraat käyvät läpi Butšan ja Irpinin alueen, itäisen hyökkäyskärjen ja Tšernihivin, sekä sen, kaivautuivatko venäläiset todella Tšernobylin radioaktiivisiin metsiin — kyllä kaivautuivat.
Etelässä tilanne oli toinen: venäläiset etenivät heti Dneprille, koska Ukrainan asemat olivat siellä miehittämättömät. Vieraat huomauttavat rehellisesti, että Ukrainakin otti kovia tappioita ja että hyökkäykseen ei ennalta uskottu.
Mariupolin motti ja Azovin pataljoona käsitellään omana kokonaisuutenaan, samoin se, että humanitaariset käytävät katosivat kartalta.
Merkkejä uusista hyökkäysvalmisteluista näkyi Izjumin suunnalla, ja vieraat pohtivat, tuleeko suurhyökkäys idän keskeltä — huomauttaen, ettei maasto siellä ole yksinkertainen.
Miehitys, vastarinta ja tykistö
Kaksi havaintoa erottuu.
Sissisotaa ei näy miehitetyillä alueilla — sen sijaan Hersonissa ja Melitopolissa järjestettiin mielenosoituksia, joita vastaan lähetettiin sotilaspoliisia ja pamppuja. Vastarinta oli siis siviili- eikä sotilasmuotoista.
Toinen koskee asejärjestelmiä. Panssarintorjunta auttaa vain puolustuksessa — se ei tuota vastahyökkäyskykyä. Ja kysymys “missä perinteinen tykistö oikein on” johtaa havaintoon siitä, että dronet johtavat tykistön tulta, mikä muuttaa tulenjohdon logiikkaa.
Mitä tästä seuraa Suomelle
Loppuosa kääntyy kotimaahan, ja se on jakson käytännöllisin osuus.
- Suomen metsät olisivat vaikeaa maastoa hyökkääjälle
- Ilmatorjunta on Suomen heikko kohta
- Evakuointi epäonnistui Ukrainassa täysin, mikä on suora oppi Suomen varautumiselle
- Venäjä ei välitä hyökkäyksen hinnasta samalla tavalla kuin länsimainen armeija
Vieraat arvioivat, että Venäjän hyökkäyskyky on rajallaan juuri nyt, mutta varoittavat päättelemästä liikaa: kysymys siitä, oppiiko Venäjä virheistään ja keskittääkö se joukkonsa doktriinin mukaisesti, on auki. Heidän loppuarvionsa on maltillinen ja se kannattaa säilyttää sellaisenaan: on liian aikaista julistaa voittajaa.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 131 (julkaistu 10.4.2022) Sami Miettisen vieraina ovat karttaprojektin tekijät Emil Kastehelmi ja John Helin. Keskeiset havainnot: kolme laajalle levinnyttä väitettä ei kestänyt tarkistusta — kuuluisaa 60 kilometrin kolonnaa ei koskaan merkitty karttaan, Irpinin motti oli pelkkä huhu ja Harkovaa ei koskaan saarrettu; avoimen lähteen tiedustelu perustuu satelliittikuviin, tieliikenne- ja metsäpalokameroihin, paikallismedioihin ja Telegramin paikallisryhmiin sekä Googlen ja Yandexin käännöskoneisiin, ja ratkaiseva työtapa on kaivautua aina alkulähteelle, koska feedback loop on avoimen lähteen tiedustelun vaara — kun kartat kopioivat toisiaan, virhe muuttuu konsensukseksi; venäläiset kaivautuivat Tšernobylin radioaktiivisiin metsiin, ja etelässä he etenivät heti Dneprille koska Ukrainan asemat olivat miehittämättömät; miehitetyillä alueilla ei näy sissisotaa vaan siviilimielenosoituksia Hersonissa ja Melitopolissa; panssarintorjunta auttaa vain puolustuksessa ja dronet johtavat tykistön tulta; Suomen osalta metsät olisivat vaikeaa maastoa, ilmatorjunta on heikko kohta ja evakuointi epäonnistui Ukrainassa täysin; vieraiden loppuarvio on että on liian aikaista julistaa voittajaa.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English