EP135 · Yhteiskunta · 2022-04-30
Amber Heard vastaan Johnny Depp | Sinnu Savola | Neuvottelija 135
Psykologi ja podcastaaja Sinnu Savola käy Sami Miettisen kanssa läpi Yhdysvalloissa suorana lähetettyä kunnianloukkausoikeudenkäyntiä, jossa Johnny Depp haastoi Amber Heardin Washington Postin kirjoituksen takia. He purkavat, miksi jutun sivujuonteesta tuli sen kiinnostavin osa ja miksi sosiaalinen media asettui lähes yksimielisesti Deppin puolelle jo ennen kuin Heard pääsi todistamaan. Savola avaa oikeuspsykologin todistuksen sisältöä sekä sitä, miten persoonallisuustestien pintataso ja kliininen syvätaso eroavat. Lopuksi pohditaan, onko oikeudenkäynnistä tulossa MeToo-liikkeen vastaliike. Julkaistu 30.4.2022.
Amber Heard vastaan Johnny Depp | Sinnu Savola
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 135 Sami Miettinen keskustelee psykologi ja podcastaaja Sinnu Savolan kanssa Yhdysvalloissa suorana lähetetystä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä. Jakso ei ole selostus vaan analyysi kahdesta asiasta: miten julkinen mielipide muodostuu ja mitä oikeuspsykologinen arvio oikeasti kertoo. Julkaistu 30.4.2022.
Lukuohje. Jakso on nauhoitettu kesken oikeudenkäynnin, ennen tuomiota, ja se käsittelee eläviä ihmisiä koskevia vakavia väitteitä. Näkemykset on attribuoitu puhujille. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kumpi osapuoli oli oikeassa, eikä esitä väitteitä kummankaan teoista tosiasioina.
Mistä jutussa on kyse
Muodollisesti kyse on kunnianloukkauskanteesta: Depp haastoi Heardin Washington Postin artikkelin takia. Kanteen kohteena ei siis ole väkivalta vaan kirjoitus.
Juuri siksi jakson havainto on kiinnostava: sivujuonteesta tuli jutun kiinnostavin osa, kun Deppin puoli alkoi esittää todisteita siitä, että väkivalta olisi kulkenut toiseen suuntaan. Muodollinen kysymys ja julkisuudessa käyty kysymys erkanivat toisistaan.
Taustaksi käydään läpi, että Depp hävisi aiemman jutun Britanniassa ja menetti roolinsa isoissa elokuvasarjoissa.
Miksi mielipide muodostui ennen todistelua
Tämä on jakson vahvin yhteiskunnallinen havainto.
Sosiaalinen media asettui lähes yksimielisesti Deppin puolelle jo ennen kuin Heard pääsi todistamaan. Meemit ovat Savolan mukaan Heardille armottomia, ja YouTuben kommenttikentässä purkautuu turhautuminen, joka ei koske vain tätä juttua.
Savolan huomio mekanismista on terävä: kollektiivinen mielipide syntyy pelottavan nopeasti, ja konteksti irrotetaan tarkoituksella väärin. Yksi lehtijuttu riitti tekemään asiasta viraalin.
Miettinen lisää tähän median dynamiikan: Deppin verkkaisa puhetyyli vakuuttaa — mutta molemmat ovat näyttelijöitä, mikä tekee esiintymisen arvioinnista huonon todistusaineiston.
Vertailukohtana käytetään OJ Simpsonin oikeudenkäyntiä edellisenä suurena oikeusshowna.
Mitä oikeuspsykologinen arvio kertoo — ja mitä ei
Tämä on jakson ammatillisesti hyödyllisin osuus, ja Savola on siinä varovainen tavalla, joka kannattaa säilyttää.
Hän selittää, miten oikeuspsykologinen kartoitus tehdään ja mikä on sen johtopäätöksen merkitys. Kaksi yksityiskohtaa nousi julkisuudessa esiin: että oireita raportoitiin enemmän kuin sotaveteraaneilla ja että omia ongelmia vähäteltiin testeissä. Myös se, että painajaisia oli raportoitu jo ennen suhdetta, mainittiin.
Savolan olennainen ammatillinen huomio on erottelu, joka jää julkisuudessa tekemättä:
Persoonallisuustesteissä on pintataso ja kliininen syvätaso — ne kertovat eri asioita.
Hän myös kysyy jaksossa aiheellisesti, tehtiinkö vastaavat tutkimukset Depille — eli onko arvio symmetrinen.
Riitakaava parisuhteessa
Psykologisesti kiinnostavin osuus ei koske kuuluisuuksia lainkaan vaan on yleistettävissä.
Nauhoilta toistuu Savolan mukaan sama kaava: toinen lähestyy konfliktia ja toinen vetäytyy siitä — klassinen approach–withdraw-dynamiikka. Siitä selittyy myös se, miksi mies pakenee riitaa vessaan: vetäytyminen on säätelykeino, ei välinpitämättömyyttä.
Savolan käytännön neuvo on kahdensuuntainen ja se on jakson paras yksittäinen anti kuulijalle: kaavan voi rikkoa, mutta molempien pitää harjoitella omaa osuuttaan. Vetäytyjän on opeteltava jäämään, lähestyjän antamaan tilaa.
Hän huomauttaa myös, että haukkumasanat ovat suhdekohtaisia — sama sana merkitsee eri asiaa eri suhteissa, mikä tekee irrallisista sitaateista huonoa todistusaineistoa.
MeToo, kaksoisstandardi ja seuraukset
Loppuosa on jakson vakavin, ja siinä esitetään kaksi asiaa erikseen.
Ensinnäkin kysymys siitä, onko tämä MeToo-liikkeen vastaliike. Se esitetään kysymyksenä eikä väitteenä.
Toiseksi huoli, jonka Savola muotoilee ammattilaisena: ennakkotapaus voi haitata oikeita uhreja. Jos julkisuus oppii, että syytöstä seuraa vastakanne ja koko elämän avaaminen, kynnys ilmoittaa nousee.
Samassa yhteydessä käsitellään kaksoisstandardia naisen ja miehen väkivallassa ja sitä, miksi miehet vaikenevat kokemuksistaan — miehet raportoivat lähisuhdeväkivallasta selvästi naisia harvemmin, mikä vinouttaa myös tilastoja.
Jakso päättyy huomioon, että maineen puhdistaminen on käytännössä mahdotonta: maine menee sivutuotteena pilalle riippumatta siitä, mikä lopputulos on.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 135 (julkaistu 30.4.2022) Sami Miettinen keskustelee psykologi Sinnu Savolan kanssa Johnny Deppin ja Amber Heardin kunnianloukkausoikeudenkäynnistä, joka perustui Washington Postin artikkeliin. Keskeiset havainnot: jutun sivujuonteesta tuli sen kiinnostavin osa, kun Deppin puoli esitti todisteita väkivallan suunnasta, jolloin muodollinen kysymys ja julkisuudessa käyty kysymys erkanivat; sosiaalinen media asettui lähes yksimielisesti Deppin puolelle ennen kuin Heard pääsi todistamaan, ja Savolan mukaan kollektiivinen mielipide syntyy pelottavan nopeasti ja konteksti irrotetaan tarkoituksella väärin; oikeuspsykologisesta arviosta hän korostaa että persoonallisuustesteissä on pintataso ja kliininen syvätaso, jotka kertovat eri asioita, ja kysyy tehtiinkö vastaavat tutkimukset molemmille; parisuhteen riitakaavassa toinen lähestyy konfliktia ja toinen vetäytyy, ja kaavan voi rikkoa vain jos molemmat harjoittelevat omaa osuuttaan; haukkumasanat ovat suhdekohtaisia, mikä tekee irrallisista sitaateista huonoa todistusaineistoa; lopuksi Savola varoittaa että ennakkotapaus voi haitata oikeita uhreja ja käsittelee kaksoisstandardia sekä sitä miksi miehet raportoivat lähisuhdeväkivallasta naisia harvemmin.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English