EP143 · Yhteiskunta · 2022-06-28
Vapauspuhetta | Petri Kajander | Neuvottelija 143
Virossa asuva sarjayrittäjä, Libera-ajatuspajan perustaja ja Talks with Petri -podcastin isäntä Petri Kajander pohtii, miksi vapaudesta on Suomessa niin vaikea puhua. Keskustelu käy läpi Liberan synnyn ja rahankeräysluvan absurdiuden, itävaltalaisen koulukunnan sekä sen, miten kryptoskene ja alkuperäinen internet kantavat samaa hajautuksen aatetta. Kajander avaa myös oman sweat equity -mallinsa, jossa hän ottaa osuuden yrityksestä ja rakentaa sitä founderien rinnalla. Lopuksi puhutaan hiljaisesta mielestä ja vipassana-meditaatiosta. Julkaistu 28.6.2022.
Vapauspuhetta | Petri Kajander
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 143 Sami Miettinen haastattelee Petri Kajanderia — Virossa asuvaa sarjayrittäjää, Libera-ajatuspajan perustajaa ja Talks with Petri -podcastin isäntää. Jakso yhdistää kolme aihetta, jotka Kajanderilla liittyvät toisiinsa: vapauden puhumisen vaikeus Suomessa, rakentaminen sijoittamisen sijaan ja mielen hiljentäminen. Julkaistu 28.6.2022.
Lukuohje. Kajander on klassisen liberaali ajattelija ja jakso käydään hänen lähtökohdistaan. Näkemykset on attribuoitu puhujalle, ja artikkeli kuvaa argumentit ottamatta niihin kantaa.
Miksi vapaudesta on vaikea puhua
Kajanderin diagnoosi on institutionaalinen eikä pelkkä kulttuurivalitus, ja se on jakson vahvin osuus.
Rahankeräyslupa tukahduttaa kansalaisyhteiskunnan. Kun aatteellisen toiminnan rahoittaminen vaatii viranomaisluvan, syntyy este, joka ei koske vain rahaa vaan järjestäytymistä. Liberan perustaminen PRH:ssa — yhdessä Gustav von Hertzenin kanssa — on tästä konkreettinen esimerkki.
Siihen liittyy toinen este: lahjoittamisen leimautumisriski. Kun rahoittaja voidaan julkisesti leimata, tukijoita on vaikea saada, vaikka laki sallisi.
Kajanderin laajempi väite on, että Suomi on yhden totuuden maa, jossa debattikulttuuri puuttuu ja kilpailu nähdään pahana. Hän tekee myös käsitteellisen huomion, joka on hyödyllinen riippumatta kannasta: liberaali ja libertaari sekoitetaan suomalaisessa keskustelussa jatkuvasti.
Kiinnostava havainto koskee muutosta: Nato-jäsenyys poisti neuvostoajan mörön puheesta. Kajander pohtii, muuttaako se myös talouspoliittista keskustelua vai jatkuuko rakenteellinen paikallaan polkeminen. Vertailukohtana käytetään Ruotsin heräämistä ja Astrid Lindgrenin veroprotestia, sekä Suomen matalaa yksityisvarallisuutta.
Hajautus: internet, krypto ja raha
Kajanderin mukaan kryptoskene ja alkuperäinen internet kantavat samaa aatetta: hajautusta, välimiesten poistumista ja yksilönvastuuta.
Siitä seuraa kysymys omistusoikeudesta ilman valtiota, ja se viedään rahan historiaan: kultakolikot, passit ja kuninkaiden rahahuijaus — eli se, että rahan arvon heikentäminen on vallanpitäjien vanha keino.
Kehyksenä käytetään Ray Dalion mallia maailmanjärjestyksen vaihtumisesta.
Rakentaminen sijoittamisen sijaan
Jakson käytännöllisin osuus on Kajanderin oma toimintamalli, ja se on selkeästi muotoiltu.
Sen sijaan että hän myisi neuvomista, hän ottaa osuuden yrityksestä ja rakentaa sitä founderien rinnalla — sweat equity ja chairman’s service -malli. Perustelu on suora: maksu neuvomisen oikeudesta ei sido neuvonantajaa lopputulokseen; omistus sitoo.
Esimerkkeinä maailman muuttamisesta rakentamalla mainitaan Uber ja Airbnb, ja omalta uralta Online Pizzan tarina, jossa kilpailijoista tuli sijoittajia. Venture studio -malli ja podcastin syntytarina käydään läpi.
Terävin sijoitushavainto on: parhaat keissit eivät ota VC-rahaa — koska ne eivät tarvitse sitä. Kajander mainitsee myös Lars Tveden ja Hemingway-sillan.
Yrittäjyysneuvona hän esittää vastavirtaan menevän kannan: ideoita ei kannata pihdata. Arvo on toteutuksessa, ei idean salaamisessa.
Suomen kannalta hän esittää kaksi kiusallista kysymystä: onko patrioottisempaa jäädä vai lähteä, ja miksi osaaja ylipäätään tulisi Suomeen.
Hiljainen mieli
Jakson viimeinen kolmannes yllättää, koska se ei liity talouteen lainkaan.
Kajander kuvaa hiljaista mieltä ilman sisäistä puhetta — tilaa, jossa ajatuksia ei kommentoida — ja vipassana-meditaatiota. Vertauskuva on hyvä: ajatukset ovat kuin junat rautatieasemalla, eikä jokaiseen tarvitse nousta.
Käytännön havaintoina käsitellään kaistan käyttöä, tuplanopeudella kuuntelua ja rutiinien rikkomista tunteiden hallinnan välineenä. Hänen johtopäätöksensä on, että koko elämä on meditaatiota — ei erillinen harjoitus vaan tapa olla läsnä.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 143 (julkaistu 28.6.2022) Sami Miettinen haastattelee Petri Kajanderia, Virossa asuvaa sarjayrittäjää ja Libera-ajatuspajan perustajaa. Keskeiset havainnot: vapaudesta puhumisen este on Suomessa institutionaalinen — rahankeräyslupa tukahduttaa kansalaisyhteiskunnan ja lahjoittamiseen liittyy leimautumisriski, mistä Liberan perustaminen Gustav von Hertzenin kanssa on esimerkki; Kajanderin mukaan Suomi on yhden totuuden maa, jossa kilpailu nähdään pahana ja jossa liberaali ja libertaari sekoitetaan jatkuvasti; Nato-jäsenyys poisti neuvostoajan mörön puheesta, ja avoin kysymys on muuttaako se myös talouspoliittista keskustelua; kryptoskene ja alkuperäinen internet kantavat samaa hajautuksen ja yksilönvastuun aatetta, ja rahan historia kultakolikoista kuninkaiden rahahuijaukseen taustoittaa kysymystä omistusoikeudesta ilman valtiota, kehyksenä Ray Dalion maailmanjärjestyksen sykli; Kajanderin oma malli on sweat equity ja chairman’s service — hän ottaa osuuden ja rakentaa founderien rinnalla sen sijaan että myisi neuvomista; parhaat keissit eivät ota VC-rahaa, ja ideoita ei kannata pihdata koska arvo on toteutuksessa; lopuksi käsitellään hiljaista mieltä ilman sisäistä puhetta ja vipassana-meditaatiota.
Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English