--- title: "Varjoviisasteluklubi, oikeistokaappaus | Tere Sammallahti, Onni Rostila | Neuvottelija 180" summary: "Kaksi Uudenmaan eduskuntavaaliehdokasta, Tere Sammallahti (kokoomus, 78) ja Onni Rostila (perussuomalaiset, 341), Ivan Puopolon Viikon viisastelun formaatilla kuukausi ennen vuoden 2023 vaaleja. Aiheina Viron vaalitulos ja 21 prosentin tasavero, julkisen sektorin koko, valtiovarainministeriön budjettipäällikön julkistama sopeutuslista, tasa-arvovaltuutetun lausunto salolaisen koulun oppilastyöstä — johon Rostila vastaa juristina perusoikeuspunninnan puuttumisella — sekä vaalikampanjoinnin etiikka, jossa molempien tienvarsikylttejä oli revitty ja Sammallahti kertoo tiiminsä nostaneen takaisin kilpailevien puolueiden kylttejä. Kaikki kannat ovat vieraiden omia. Julkaistu 9.3.2023." datePublished: 2023-03-09 dateModified: 2023-03-09 lang: fi section: society sections: ["society","economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP180","Tere Sammallahti","Onni Rostila","Eduskuntavaalit 2023","Kokoomus","Perussuomalaiset","Viro","Julkinen talous","Sananvapaus","Vaalikampanja","Viisasteluklubi"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep180-varjoviisasteluklubi-oikeistokaappaus-sammallahti-rostila/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep180-varjoviisasteluklubi-oikeistokaappaus-sammallahti-rostila/ --- # Varjoviisasteluklubi, oikeistokaappaus | Tere Sammallahti, Onni Rostila | Neuvottelija 180 # Varjoviisasteluklubi, oikeistokaappaus | Tere Sammallahti, Onni Rostila > **Tiivistelmä:** > Jaksossa 180 Sami Miettinen haastattelee kahta eduskuntavaaliehdokasta Uudeltamaalta: > **Tere Sammallahtea** (kokoomus, numero 78) ja **Onni Rostilaa** (perussuomalaiset, > numero 341). Jakso on nauhoitettu Ivan Puopolon *Viikon viisastelun* studiossa saman > formaatin mukaan — vitsi on siinä, että "vaalikaranteeni" olisi vaatinut studioon myös > vasemmistolaisen, ja nyt paikalla on pelkkiä "positiivisia oikeistoatomeja". Kaikki > jaksossa esitetyt kannat ovat vieraiden ja isännän omia, eikä tämä artikkeli ota niihin > kantaa. Julkaistu 9.3.2023, noin kuukausi ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. --- ## Formaatti: kaapattu viisasteluohjelma Jakso alkaa kehysvitsillä. Ivan Puopolon *Viikon viisastelu* -ohjelma on "kaapattu", ja Miettinen selittää, että Puopololle oli esitetty pyyntö vaalikaranteenista: studiossa ei saa olla pelkästään vasemmistolaisia tai pelkästään oikeistolaisia, tai muuten "universumi menee rikki". Teoria on, että antimateria ja materia pitää yhdistää, jotta saadaan nolla keskustelua. Tänään paikalla on vain toista lajia. Formaattiin kuuluu **karaoke corner**, joka avataan Iron Maidenin *The Prisonerilla* — 70-luvun sarjasta, jossa jengiä kaapattiin vankilasaarelle ja yritettiin karata. Miettisen mukaan se sopii aiheeseen: pitäisi karata vaalien kautta. Loppupuolella toinen corner täytetään Käärijällä. ## Viro vertailukohtana Ensimmäinen aihe on Viron juuri pidetty vaali, jonka tulosta Sammallahti kutsuu mielettömäksi: sadan paikan eduskuntaan tuli hänen mukaansa liberaalihallitus ja demareille jäi kahdeksan paikkaa. Keskustelun kiintopiste on **21 prosentin tasavero** ja se, että Virossa mietitään, onko sekin liikaa. Vieraiden argumentti on kulttuurinen ja institutionaalinen. Sammallahden mukaan virolaiset tykkäävät siitä vapaudesta, mikä heillä on — pienistä veroista, vähäisestä sääntelystä, jouhevasta valtionhallinnosta — ja hän sanoo saavansa vaalien alla viestejä suomalaisilta yrittäjiltä, jotka ovat siirtäneet toimintansa Viroon eivätkä koe voivansa palata. Hänen mukaansa Itä-Euroopassa ei käydä sellaista keskustelua kuin Suomessa siitä, pitäisikö kokonaisveroastetta nostaa kuusi prosenttiyksikköä, jotta maasta tulisi "ihan oikea hyvinvointivaltio". Rostila lisää tähän oman kulmansa: Virossa saatiin tehokas rokotus sosialismia vastaan neuvostoajalta, kun taas Suomessa on hänen mukaansa siedätetty ja ehdollistettu sietämään hiipivästi korkeammaksi nousevaa veroastetta. Hän käyttää sanaa **lustraatio** — entisten toimijoiden poliittisen uran katkaisemista tai vähintään motiivien kyseenalaistamista — ja Sammallahti huomauttaa, että yleiseurooppalaisesti tuollainen rokotus on vaatinut ison osan sukupolvesta menettämistä. **Progressio saa tässä jakson täsmällisimmän vastaväitteen.** Rostila muistuttaa perusasiasta, joka hänen mukaansa unohtuu: myös tasaverossa kymmenen kertaa enemmän tienaava maksaa kymmenen kertaa enemmän veroa. Miettinen tekee laskutoimituksen: Suomen progressiolla suhdeluku olisi karkeasti kolmekymmentä. Rostilan johtopäätös on, että työhön on valittu haittaveron logiikka — verotetaan enemmän tuotteliaimpien ihmisten työtä. Kysymykseen siitä, onko Virossa perussuomalaisia elementtejä, vastaus on varauksellinen: vieras ei ole seurannut EKREä tarkkaan, mutta arvioi, että Virossa on pystytty olemaan anteeksipyytelemättä kansallismielisiä ilman samanlaista tarvetta itsensä ruoskimiseen. ## Julkisen sektorin koko Keskustelun rakenteellisin kohta koskee julkista sektoria. Sammallahden mukaan Viro hyötyi siitä, ettei sinne päässyt syntymään massiivista pysyvää valtionkoneistoa, ja hän kuvaa Suomen tilannetta niin, että julkinen sektori on paisunut niin isoksi, että se jo haittaa kilpailukykyä eikä veronlaskuvaraa ole, koska velkaannutaan roimasti. Tästä syntyy jakson muistettavin vertaus, jonka esittäjä itse merkitsee härskiksi: **julkinen sektori on kuin rasvaprosentti** — jonkin verran on ihan hyvä, mutta sairaalloisen ylipainon puolella toimintakyky ja terveys sakkaavat, eikä läskin karistaminen ja herkkujen lopettaminen ole enää helppoa. ## Mieluisin hallitus ja velan politiikka Miettinen nostaa esiin EVAn tutkimuksen, jonka mukaan suosituin hallituspohja seuraavalle kaudelle olisi perussuomalaiset ja kokoomus, ja kysyy, onko kansa oikeassa. Rostilan vastaus on, ettei kyse ole niinkään siitä: hänen tulkintansa on, että ihmiset ovat heränneet, koska velkaantuminen on ollut tavanomaisesta poikkeavaa. Sammallahti jatkaa samasta, että kriisitietoisuus on virinnyt, mutta harmittelee sen tulevan 30–40 vuotta myöhässä. Molemmat palaavat vuoden 2007 vaaleihin ja **Sari Sairaanhoitaja** -huutokauppaan, jossa kilpailtiin siitä, kuka lupaa isommat menonlisäykset — ja jonka jälkeen tuli finanssikriisi. Sammallahden mukaan hämmästyttävintä on se, että alijäämä juurtui sen jälkeen krooniseksi 11–12 miljardin tasolle, mitä korona ja sota eivät hänen mukaansa selitä. Miettinen tekee mediakritiikin: jos keskustelu kehystetään aina siihen, kuinka monta miljardia jaetaan, etumerkkiä ei koskaan käännetä kysymykseen siitä, kuinka monta otetaan pois. Sivujuonteena Miettinen myöntää hävinneensä oman väittelynsä Ruotsin koronalinjasta: kaksi kaveria oli lähettänyt hänelle ylikuolleisuustaulukon, jossa **Anders Tegnellin** Ruotsi oli matalimpana. "Tegnell oli sittenkin oikeassa." ## VM:n leikkauslista Jakson konkreettisin talouspoliittinen osuus koskee valtiovarainministeriön budjettipäällikön **Mika Niemelän** julkisuuteen tuomaa sopeutuslistaa — Miettisen sanoin "boss move", kun ministeriö meni ministereiden ohi. Siihen liittyvä piikki, jonka Miettinen siteeraa: *"Olette antaneet meille miljardi syytä tälle työlle."* Vieraiden tulkinta VM:n viestistä on yksi jakson selkeimmistä väitteistä: **suomalaiset ovat poliittisten päättäjiensäkin tasolla harhautuneet luulemaan, että elintaso on korkeampi kuin se on** — eikä varaa niin laajaan julkiseen sektoriin ole, ja siitä velkaantuminen johtuu. Sammallahti puolustaa listaa virkamiestyönä: näinhän ministeriön pitääkin toimia, tuoda poliitikoille tarjotin vaihtoehtoja. Hänen oma ehdotuksensa on, että pääministerinä hän pyytäisi VM:ltä vielä pidemmän listan, veisi porukan tilannehuoneeseen, laittaisi viivan alle kahdeksan tai kymmenen miljardia, ja huoneesta ei lähdettäisi ennen kuin luku on saavutettu. Keinoista vieraat mainitsevat ansiosidonnaisen porrastamisen tai leikkaamisen 180 päivään, irtisanomissuojan keventämisen, ammattiyhdistysliikkeen ja isojen säätiöiden verovapauden tarkastelun, alv-kantojen yhtenäistämisen ja Viron suuntaan katsomisen. Tanska-vertailusta he tekevät saman huomion kahdesti: kun vasemmisto vetoaa Tanskan korkeaan veroasteeseen tai työmarkkinamalliin, mukaan ei oteta 25 prosentin yhtä alv-kantaa eikä irtisanomissuojan poistamista ja yleissitovuuden keventämistä. **Yrityspuolen luku**, jonka Miettinen nostaa, on että noin 15 prosenttia työllistävistä yrityksistä lopetti toimintansa edellisenä vuonna, ja että trendi on ollut jatkuvasti laskeva. Sammallahden johtopäätös on, että ne, jotka sopivat yrittäjiksi, pitäisi päästää työllistämään niitä, jotka eivät sovi. Demareiden linjasta vieraat ovat tyrmistyneitä: Antti Rinteen A-studiossa esittämä diabeteslaskelma ja ajatus siitä, että velkaa otettaisiin vielä 15 vuotta investointeihin, jotka sitten hoitaisivat alijäämän, saavat osakseen sekä pilkkaa että mediakritiikkiä siitä, ettei asiaan ole tartuttu. ## Sananvapauscorner: tasa-arvovaltuutetun lausunto Jakson toinen puolisko alkaa tapauksesta, jossa salolaisessa koulussa oppilastyössä oli mainittu, että sukupuolia on kaksi, mistä kouluhenkilökunta oli tehnyt ilmoituksen tasa-arvovaltuutetulle. Vieraat lukevat lausunnon niin, että tasa-arvolaki vaatisi tällaisten sora-äänten vaientamista ja velvoittaisi puuttumaan häirintään ja syrjivään käytökseen. Miettisen kysymys on periaatteellinen ja se esitetään ehdollisena: **mistä lähtien väärästä kouluvastauksesta — vaikka se olisikin väärä, mitä se hänen mukaansa ei ole — ilmoitetaan oppilaasta viranomaiselle?** Rostila tuo tähän jakson painavimman yksittäisen puheenvuoron, ja hän puhuu nimenomaan juristina. Hänen huolensa on lain tulkinnan irtaantuminen esitöistä: jos tasa-arvolakia tulkitaan niin, että ala-asteikäisen faktisesti oikea huomio voidaan hylätä, tulkinta on kaukana siitä, mitä lainsäätäjä tarkoitti. Toinen ja hänen mukaansa vakavampi huoli on **perusoikeuspunninnan puuttuminen**: yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain laajeneva tulkinta alkaa elää omaa logiikkaansa, ja lausunnossa ei sanota mitään siitä, miten se suhtautuu perustuslaissa suojattuun sananvapauteen. Sammallahden ehdotus on hallinnollinen: yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto voitaisiin lakkauttaa ja toiminta tehostaa tasa-arvovaltuutetun yhteyteen, tehdä tarvittavat lakimuutokset ja karsia resursseja. Vieraat jatkavat samaa teemaa väitteellä, että aktivismi on soluttautunut instituutioihin: sukupuolentutkimuksen opiskelijoita rekrytoidaan virastoihin, opettajista osa toimii ilmiantajina, ja auktoriteetit toistavat samaa. Kritiikin kohteeksi joutuu myös tasa-arvoministeri **Thomas Blomqvistin** julkaisema kuva suomalaisdelegaatiosta YK:ssa, jonka hyötyä veronmaksajalle Sammallahti kuvaa pyöreäksi nollaksi. Nämä ovat vieraiden näkemyksiä, eivätkä ne ole tässä artikkelissa varmennettuja. ## Kaksoisstandardi ja Lintilän tapaus Viisastelun perinteinen kaksoisstandardikulma kohdistuu tässä kahteen ministeriin. Yhtäältä pääministeri Sanna Marinin juhlinta, jota euroviisubiisi ja julkisuus vieraiden mukaan romantisoivat; toisaalta elinkeinoministeri Mika Lintilä, josta on liikkeellä huhupuheita. Erottelun tekee Rostila, ja se on jakson tasapainoisin kohta: Marinin tapaukset ovat ainakin pääosin tapahtuneet omalla ajalla, kun taas Lintilää epäillään virkatehtäviin liittyen — mutta toiseen suuntaan toimii se, että **Marinin tapauksista oli julkista näyttöä, kun taas Lintilää syytetään nimettömien huhupuheiden perusteella.** Hänen sympatiansa ovat kääntymässä Lintilän puolelle, koska näyttöä virkatehtävien häiriintymisestä ei ole esitetty. Tästä siirrytään keskustan sisäiseen tilanteeseen. Vieraiden tulkinta on, että kuukausi ennen vaaleja keskustan koko julkinen huomio menee sisäiseen kampittamiseen, ja että myös WhatsApp-kohu lähti siitä, että joku vuoti viestin puolueen omasta ryhmästä. Sammallahden kampanjahavainto on yleinen: **jos yhteisö näyttää ulospäin todella riitaiselta, harva haluaa liittyä siihen.** Arvio siitä, kuka vuodon takana olisi, on vieraiden spekulaatiota, eikä tässä artikkelissa toisteta nimiä sen osalta. ## Vaalisabotaasi ja kampanjoinnin etiikka Loppupuolen paras osuus on käytännöllinen ja poikkeuksellisen sovitteleva. Molemmat kertovat, että heidän tienvarsikylttejään oli revitty jo kampanjan ensimmäisinä päivinä — toisella tieto tuli tukitiimiltä juuri ennen kuvausten alkua. Sammallahti kuvaa mekanismin, joka tekee sabotaasista houkuttelevaa: mitä lähemmäs vaalipäivää tullaan, sitä epävarmemmaksi jokainen ehdokas käy, myös monta kautta istuneet, ja silloin huonotkin ideat alkavat näyttää hyviltä. Hänen oma linjansa on yksiselitteinen: omalle vaalitiimille on jouduttu sanomaan, ettei sabotaasia tehdä missään tapauksessa, ja tiimi on nostanut takaisin ylös lukemattomia **kilpailevien puolueiden** ehdokkaiden kylttejä, joita aurat, tuuli ja pakkanen ovat kaataneet. Sen ympärille rakentuu jakson laajimmin siirrettävä ajatus, ja se koskee luottamusta eikä politiikkaa: kun ihmiset alkavat miettiä, voivatko he sanoa sen, mitä oikeasti ajattelevat, kohta ei sanota mitään — ja se vaikeuttaa kaikkea poliittista yhteistyötä. Sammallahti mainitsee esimerkkinä oman tapauksensa, jossa hänen valtuustoryhmän viestinsä päätyivät julkisuuteen. Uudenmaan vaalipiiristä vieraat toteavat, että potti on niin iso, että läpi pääsee moni, joten puhdasta nollasummaa saman listan sisällä on vähemmän kuin pienemmissä piireissä — mutta "shark pool" se silti on. ## Vaalipuheet Jakso päättyy siihen, että molemmat saavat esittää lyhyen vaalipuheen. Miettinen antaa oman suosituksensa sillä perusteella, että kummankin kanssa pystyy käymään suoraa keskustelua ja silti pitämään hauskaa, ja toivoo saman jatkuvan eduskunnassa. **Onni Rostila** (341, perussuomalaiset, Uusimaa) esittelee itsensä listansa selvästi nuorimpana ehdokkaana, jolla on lakimiehen tausta lainsäädäntötyöhön, ja kuvaa itseään perusvahvaksi oikeistopersuksi ja arvokonservatiiviksi, joka lähtisi mielellään keskustaoikeistolaiseen hallitusyhteistyöhön. **Tere Sammallahti** (78, kokoomus, Uusimaa) myöntää, että hänen somensa ärsyttää monia, ja väittää olevansa livenä lähestyttävä ja asiasta kuin asiasta keskusteleva. Hänen oma teemansa on poliitikon **riippumattomuus**: molemmilla on ammatti, jota he osaavat myydä yksityisellä sektorilla, joten politiikkaa ei tarvitse tehdä rahan takia eikä valitsematta jääminen jätä tyhjän päälle. Hän toivoo eduskuntaan enemmän arkisen työelämän ymmärrystä, tulosvastuuta ja yrittäjäasennetta. Rostilan täydennys on jakson loppukiteytys: pitää seistä niiden asioiden takana, joiden vuoksi politiikkaan on lähtenyt, mutta pystyä myös perustelemaan ne — ja koska politiikka on vaalien jälkeen neuvottelua, **neuvottelutaito on politiikan tekemisen kulmakivi.** ## Huomio lähteestä Jakso on litteroitu MacWhisperilla eikä transkriptiossa ole puhujamerkintöjä. Kahdesta vieraasta nimetyt attribuutiot perustuvat suoraan transkriptin evidenssiin — puhutteluun nimeltä, ehdokasnumeroon, ammattiin (juristi) tai luottamustoimeen (Espoon kokoomuksen valtuustoryhmä). Kohdat, joissa puhujaa ei voi varmuudella tunnistaa, on kuvattu ilman nimeä. Transkriptiossa ei ole katkoja. Jakso on vaalikampanjan aikaan nauhoitettu keskustelu, jossa kaksi ehdokasta esittää poliittisia näkemyksiä. Tämä artikkeli referoi ne sellaisina kuin ne esitettiin eikä esitä niitä tosiasiaväitteinä. Kohdat, joissa jaksossa spekuloidaan nimettyjen henkilöiden motiiveilla tai esitetään varmentamattomia väitteitä, on kuvattu spekulaationa tai jätetty toistamatta. ## Katso jakso Nauhoitus on Neuvottelija-kanavalla: [Varjoviisasteluklubi oikeistokaappaus | Tere Sammallahti Onni Rostila | Neuvottelija 180](https://www.youtube.com/watch?v=2Kjp0_Iu0yI).