---
title: "Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari | Neuvottelija 196"
summary: "Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvioi Orpon muodostuvaa hallitusta päivää ennen hallitusohjelman julkistamista, joten kaikki sanottu on nauhoitushetken tietoa eikä kuvaus siitä, mitä ohjelmaan lopulta kirjattiin. Vuotoja on tullut poikkeuksellisen vähän. Kolme markkinoiden vapauttamista: pelimonopolista on parlamentaarinen yksimielisyys, apteekkisääntelystä purettaneen verkkoapteekin varastovaatimus, ja alkoholissa noustaan kahdeksaan prosenttiin. Tarkin analyysi koskee asumistukea: noin 350 miljoonan leikkauksessa mekanismi eikä koko ratkaisee kohdennuksen — 300 euron tulovähennyksen poisto osuisi niihin, joilla on vähän ansiotuloja. Vahvin rakenteellinen väite on, että Suomi on siirtynyt kolmen suuren vuorottelusta blokkien siksakkiin. Junkkari ja Miettinen ovat avoimesti eri mieltä STM:n vaikutusarvioiden luotettavuudesta ja hyvinvointialueiden verotusoikeudesta. Lopuksi opposition profiilit, Lindtmanin nousu, EU:n tukipaketit ja protektionismi sekä ennuste presidentinvaalien tasaisesta ensimmäisestä kierroksesta. Julkaistu 16.6.2023."
datePublished: 2023-06-16
dateModified: 2023-06-16
lang: fi
section: society
sections: ["society"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP196","Marko Junkkari","Helsingin Sanomat","Orpon hallitus","Hallitusneuvottelut","Asumistuki","Apteekkisääntely","Blokkipolitiikka","Yleissitovuus","EU-tukipaketit","Presidentinvaalit"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep196-oikeistohallitus-onnistui-marko-junkkari/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep196-oikeistohallitus-onnistui-marko-junkkari/
---
# Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari | Neuvottelija 196

# Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari

> **Tiivistelmä:**
> Jaksossa 196 Sami Miettinen haastattelee **Marko Junkkaria**, Helsingin Sanomien
> politiikan toimittajaa ja Uutisraportti-podcastin vakioesiintyjää, Orpon muodostuvasta
> hallituksesta **päivää ennen kuin hallitusohjelma julkistettiin**. Julkaistu 16.6.2023.

---

## Lähtötilanne: poikkeuksellisen vähän vuotoja

Jakson lähtökohta on epätavallinen ja jakso itse toteaa sen: ohjelmaa ei vielä ole, ja
kaiken sanotun elinkaari on parin päivän mittainen. Junkkarin tilannekuva on, että kahden
kuukauden aikana vuotoja on tullut **todella vähän** — vasta viimeisen viikon parin aikana
enemmän, ja silloinkin vähän. Miettinen huomauttaa, että ministeriöistä saa aineistoa,
koska julkisuuslain nojalla niiden pitää jollain viiveellä kertoa, mitä niiltä on kysytty.
Junkkarin tarkennus: ne eivät ole vuotoja, mutta kertovat, mitä asiakokonaisuuksia
jumpataan. Vertailukohta on jyrkkä — aiemmin joku on lähettänyt tekstareita pöydästä
melkein reaaliajassa.

*Se, mitä ohjelmaan lopulta kirjattiin, ei kuulu tähän jaksoon.* Kaikki alla oleva on
nauhoitushetken tietoa ja arviota.

## Nimikiista: oikeisto vai porvari

Miettinen kutsuu muodostuvaa hallitusta oikeistohallitukseksi ja perustelee valintaa sillä,
että Suomessa häpeillään oikeisto-sanaa — anglosaksisessa maailmassa 13 vuotta asuneena hän
pitää sitä naurettavana. Junkkari sanoo tykkäävänsä sanasta **porvarihallitus**, mutta ei
periaatteesta: se on vain hauskempi, koska siinä on historiallista klangia. Substanssissa
hän on samaa mieltä: arvokartalla tämä on edeltäjäänsä talousoikeistolaisempi hallitus.

Miettisen argumentti on, että oikeistolaisuus pitää normalisoida, jottei siihen mielessä
lisätä ääri-etuliitettä; hän muistuttaa neljän vuoden takaisesta mekkalasta, kun
eduskuntapuolueet siirsivät perussuomalaiset istumaan salin oikeaan laitaan. Junkkarin
sivuhuomio istumajärjestyksestä on kuvaava: se periytyy Ranskan parlamentista, ja tv-kamerat
olivat aikanaan puhemiehestä katsoen oikealla — nykyään kameroita on molemmin puolin.

## Arvokartta ja sen rajat

Miettinen kertoo vierastaneensa vaalien aikaan Hesarin arvokarttaa mutta lämmenneensä sille
sitten: hallituksen 108 kansanedustajaa ovat käytännössä kaikki oikealla puolella. Junkkari
huomauttaa, ettei jako ole Hesarin keksimä vaan **GAL–TAN**, tutkijoiden käyttämä — ja on
itse ongelmallinen. Hänen konkreettinen vastaesimerkkinsä: vihreys on yksi muuttuja, eikä
se ole ilmeisen yhteismitallinen sen kanssa, saisiko lapsia kurittaa koulussa, joka on
toinen kysymyksistä.

Ryhmädynamiikasta hänen lukemansa: RKP:n ryhmä hajoaa odotetusti (Pohjanmaa
konservatiivisempi, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Helsinki liberaalimpia), ja persuryhmä on
tiiviimpi ryväs himpun verran kokoomuksesta vasemmalla mutta selvästi
arvokonservatiivisella puolella.

## Kolme markkinoiden vapauttamista

Junkkarin mukaan vapauttamisteemoja on kolme.

1. **Pelimonopoli.** Tästä on päästy parlamentaariseen yksimielisyyteen, josta ei ole
   paluuta: Veikkauksen digipelit avataan kilpailulle. Ei yllätys eikä kiistanaihe.
2. **Apteekit.** Kolme mahdollista muutosta. Verkkoapteekin varaston pitää nykyään sijaita
   kivijalka-apteekissa, mikä poistaa verkkokaupan koko logistisen idean — tämä ilmeisesti
   puretaan. Provisorivaatimus omistajuudelle on Junkkarin luonnehdinnan mukaan
   ammattikuntainen ja voimakkaasti markkinoille tuloa estävä; hän uskoo ja vähän toivookin
   sen purkamista. Reseptivapaiden lääkkeiden myynti päivittäistavarakaupassa tuskin tulee,
   vaikka nikotiinivalmisteita siellä jo myydään.
3. **Alkoholi.** Nousu 5,5 prosentista 8:aan, ja mahdollisesti ulkomaan- ja etämyynnin
   vapauttaminen — jälkimmäinen näyttää olevan kristillisille kynnyskysymys.

Miettinen pitää apteekkiasetelmaa absurdina: henkilöomistajavaatimus, alueellinen monopoli
ja silti oikeus perustaa samaan toimipisteeseen osakeyhtiö, joka myy päivittäistavaroita.
Junkkari lisää, että Kesko ja S-ryhmä ovat lobanneet asiaa voimakkaasti.

## Kiista virastojen vaikutusarvioista

Tämä on jakson selvin erimielisyys, ja kumpikin merkitsee kantansa omakseen. Miettinen
sanoo, ettei luota **STM:ään** markkina-analyysin tuottajana, ja pitää alkoholilinjaa
yksittäisten virkamiesten sooloiluna; VM on hänen silmissään luotettavampi. Hänen
argumenttinsa muoto on tärkeä: jos halutaan tiedepohjainen hallitus, kävellänkö ministeriön
parhaan näkemyksen yli, jos se näkemys on jäävi?

Junkkari ei allekirjoita tätä. Hän on tehnyt jutun siitä, miten **THL:n** alkoholiennusteet
menivät pieleen edellisen vapautuksen osalta, ja käynyt asiasta kipakkaakin keskustelua —
mutta hänen mukaansa pidemmän ajan kuluessa THL:n näkemys rupesi vastaamaan todellisuutta,
eikä se mennyt totaalisesti vikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä yhdestä muuttujasta:
nuorempien suomalaisten juomatavat ovat oikeasti muuttuneet dramaattisesti.

## Asumistuki — mekanismi ratkaisee kohdennuksen

Jakson tarkin yksittäinen analyysi. Asumistukeen on tulossa noin **350 miljoonan** leikkaus.
Yksi idea on siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä, johon Sipilän hallitus
heidät siirsi — noin 40 prosenttia asumistuesta menee opiskelijoille, selvästi isoin ryhmä.
Toinen on poistaa ansiotulojen **300 euron tulovähennys**, ja Junkkari arvelee, että juuri
se ollaan tekemässä.

Miksi tällä on väliä: joku hallituspuolueen puheenjohtajista on sanonut, ettei leikkaus
kohdistu kaikkein vähätuloisimpiin. Junkkarin mukaan väite on hassu, koska hyvätuloiset
eivät saa asumistukea lainkaan — mutta jos mekanismi on nimenomaan tulovähennyksen poisto,
niin se kohdistuu ei työttömiin vaan niihin, joilla on vähän ansiotuloja. **Mekanismi
määrää kohdennuksen, ei leikkauksen koko.**

Miettinen tarjoaa vastakkaisen esimerkin: Otaniemi on tilastollisesti yksi Suomen
vähätuloisimpia alueita, vaikka siellä asuvat tulevaisuuden hyvätuloiset. Junkkari mainitsee
myös, ettei omaisuutta tällä hetkellä huomioida asumistukipäätöksessä.

## Siksak: Suomi siirtyi blokkipolitiikkaan

Jakson vahvin rakenteellinen väite on Junkkarin. Kun kolme suurta puoluetta vuorotteli
hallituksessa, kombo oli melkein aina osin sama ja uusi hallitus jatkoi siitä, mihin
edellinen jäi: asiat etenivät hitaasti mutta yhteen suuntaan — äänestäjälle kurjaa mutta
vakaata. Perussuomalaisten nousun (2011) ja kolmen suuren monopolin murtumisen jälkeen
mennään siksakkia: Sipilä, punavihreä Rinne–Marin, nyt taas oikeistohallitus.

Konkreettinen todiste: Rinne ilmoitti 2019 paradigman muutoksesta ja lisäsi
hallitusneuvotteluissa **lähes puolitoista miljardia pysyviä menoja** — ennen kriisejä —
sekä päälle satoja miljoonia "tulevaisuusinvestointeja", joista Junkkari kysyy, onko
ammattikoulujen opettajien lisääminen väliaikainen investointi. Ja toiseen suuntaan: vanhaan
perinteeseen ei kuulunut edellisen hallituksen päätösten peruminen, mutta nyt siitäkin
puhutaan — hoitajamitoitusta ei nauhoitushetken tiedon mukaan peruta mutta lykätään.

## Verot, alv ja leikkausten mittaluokka

Miettisen ohjelma on suora: veroaste nousi edellisellä kaudella 41,8:sta 43,2:een, joten
oikeistohallituksen pitäisi laskea sitä; kahden prosentin "väliaikainen", kymmenen vuotta
elänyt solidaarisuusvero voisi loppua, koska Ruotsi tiputti viisi prosenttia
marginaaliverosta ilman verotulojen muutosta. Alv:stä hänen ehdotuksensa on 24 → 22 ja 10
→ 14, Tanskan yhden kannan suuntaan. Junkkari arvioi, ettei kokoomuksen miljardin
tuloveroalennus ole tulossa, ja huomauttaa vastapuolen argumentista: satoja miljoonia
bensan hinnan kompensointiin samalla kun ruoan alvia nostetaan on oppositiolle valmis
asetelma.

Mittaluokasta: jos kuuden miljardin tavoitteesta kaksi tulee työllisyystoimista, kaksi
sotesta ja tehostamisesta ja kaksi suorista leikkauksista, niin **kahden miljardin suorat
leikkaukset ovat paljon** — Sipilän hallitus leikkasi reilun miljardin, ja Junkkari kysyy,
muistaako Miettinen, minkälainen huuto siitä tuli.

## Persut, ay-liike ja yleissitovuus

Junkkarin luonnehdinta perussuomalaisista on kaksiosainen ja tärkeä: he ovat **Suomen
suurin työväenpuolue** — duunareita huomattavasti enemmän kuin demareilla, lisäksi
pienyrittäjiä ja taksikuskeja — ja siksi sosiaaliturvan leikkaukset osuvat heidän omaan
kannattajakuntaansa. Samalla Evan tutkimuksessa he olivat kokoomuksen jälkeen eniten
veronalennusten kannalla, ja tuoreemman tutkimuksen mukaan puolue on muuttunut viimeisen
noin kuuden vuoden aikana selvästi markkinamyönteisemmäksi.

Ay-asioissa hänen arvionsa: poliittista lakko-oikeutta tuskin kielletään, lakkosakot
todennäköisesti nousevat, ja perussuomalaisten Matti Putkonen istuu näissä työryhmissä
puolustamassa ay-liikkeen etuja. Yleissitovuutta ei poisteta kategorisesti, mutta
paikallista sopimista lisätään.

Miettinen sanoo pitäneensä yleissitovuutta suorastaan ihmisoikeusloukkauksena — yksi
porukka sopii ja ulkopuoliset saavat diilin huonommilla ehdoilla — mutta myöntää saman
tien vastakkaisen puolen: koska tessissä sovitaan korotuksista eikä minimipalkoista,
yleissitovuuden vaihtoehto olisi lakisääteinen minimipalkka, jonka vasemmisto nostaisi
korkeaksi. *Siinä mielessä hän tunnustaa sympatiaa nykyjärjestelmää kohtaan.*

## Sote ja neljäs verotustaso

Molemmat pitävät sotea jakson pirullisimpana yhtälönä: hoitajapula, heikkenevät palvelut,
jonot ja alueelliset erot samaan aikaan kustannusten hillinnän kanssa, ja
hallitusneuvotteluissa RKP puolustaa henkeen ja vereen Pietarsaaren sairaalan palveluita.

Verotusoikeudesta he ovat eri mieltä ja sanovat sen. Junkkari: jos nykymallilla mennään,
hyvinvointialueiden **on pakko** saada verotusoikeus, koska muuten niillä ei ole
insentiiviä laskea tuloja ja menoja itse. Miettinen: neljättä verotustasoa ei pidä tuoda
Suomeen, koska täällä verot voivat vain nousta — "se on kuin katiska". Junkkari myöntää,
että haarukka pienten ja isojen alueiden välillä tulisi olemaan leveä.

Miettinen kertoo myös haastatelleensa Sari Essayahia, joka paalutti vastustavansa
verotusoikeutta; Miettisen tulkinta Essayahin logiikasta on, että tämä haluaa valtion
subventoivan rajaseutujen terveyspalveluita jatkossakin.

## Oppositio ja EU

Junkkarin oppositioanalyysi on profiilikohtainen: vihreillä kortit ilmastosta, demareilla
ja vasemmistoliitolla duunarin kyykyttämisestä, keskustalla maakuntien unohtamisesta.
SDP:n johtoon nousee lähes varmasti **Antti Lindtman**, joka Junkkarin arvion mukaan on
Marinia oikeammalla ja jolla on lähtökohtaisesti positiivisempi näkemys yrityksistä ja
teollisuudesta.

EU:sta hän nostaa kolme asiaa. Ennallistamisasetuksen kohdalla Suomen toive
myötämielisyydestä nieluasioissa on hänen mukaansa **toivoton pyyntö** — argumentti
"muuten EU-vastaisuus lisääntyy" ei auta. Tukipaketeista tulossa on todennäköisesti
Ukraina-paketti (johon Suomesta löytyy ymmärrystä) ja hankalampi **suvereniteettirahasto**,
ja molemmissa avoin kysymys on, otetaanko uutta lainaa vai käytetäänkö olemassa olevia
käyttämättömiä lainavaltuuksia. Persuille äänestykset ovat vaikeita; yksi teoreettinen
ulospääsy olisi sopia niistä omantunnon asioina, mutta silloin paketit voivat kaatua.
Miettisen vastaus siihen on tyyni: silloin EU rupeaa parantamaan paketteja.

Laajin huoli on protektionismi: Yhdysvallat tukee omaa vihreää siirtymäänsä miljardeilla,
EU tulee perässä ja valtiontukisäädöksiä höllennetään, jolloin Ranska ja Saksa tukevat omaa
teollisuuttaan — mikä on erityisen haitallista pienelle syrjäiselle maalle. Kumpikin
päätyy samaan: Suomi ei pärjää protektionismin kyydissä.

## Lopuksi

Ministerispekulaatio jää jaksossa nimenomaan spekulaatioksi. Junkkari arvioi, ettei KD saa
enempää kuin yhden ministerin, ja kertoo liikkuvan huhun, jonka mukaan RKP voisi nostaa
ministeriksi Markus Rantalan. Presidentinvaaleista hänen ennusteensa on, ettei yksikään
ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli 20:tä prosenttia, jolloin suurin haaste on päästä
toiselle kierrokselle — ja että oikeisto–vasemmisto-jaon vahvistuminen voi näkyä siellä.

Jakso päättyy kevyempään osioon: Junkkari on katsonut Successionin ja House of the Dragonin
ja on lukenut Trumpin Floridan asiakirjasyytteestä. Miettisen kysymykseen siitä, onko
Successionissa todellisuuspohjaa, hän vastaa, että se on kuningas Learin draama uudestaan
filmatisoituna ja lähes täyttä fiktiota — paitsi jenkkien poliittiset pelit, jotka ovat
lähellä totta.