--- title: "Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari | Neuvottelija 196" summary: "Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvioi Orpon muodostuvaa hallitusta päivää ennen hallitusohjelman julkistamista, joten kaikki sanottu on nauhoitushetken tietoa eikä kuvaus siitä, mitä ohjelmaan lopulta kirjattiin. Vuotoja on tullut poikkeuksellisen vähän. Kolme markkinoiden vapauttamista: pelimonopolista on parlamentaarinen yksimielisyys, apteekkisääntelystä purettaneen verkkoapteekin varastovaatimus, ja alkoholissa noustaan kahdeksaan prosenttiin. Tarkin analyysi koskee asumistukea: noin 350 miljoonan leikkauksessa mekanismi eikä koko ratkaisee kohdennuksen — 300 euron tulovähennyksen poisto osuisi niihin, joilla on vähän ansiotuloja. Vahvin rakenteellinen väite on, että Suomi on siirtynyt kolmen suuren vuorottelusta blokkien siksakkiin. Junkkari ja Miettinen ovat avoimesti eri mieltä STM:n vaikutusarvioiden luotettavuudesta ja hyvinvointialueiden verotusoikeudesta. Lopuksi opposition profiilit, Lindtmanin nousu, EU:n tukipaketit ja protektionismi sekä ennuste presidentinvaalien tasaisesta ensimmäisestä kierroksesta. Julkaistu 16.6.2023." datePublished: 2023-06-16 dateModified: 2023-06-16 lang: fi section: society sections: ["society"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: ["Neuvottelija","EP196","Marko Junkkari","Helsingin Sanomat","Orpon hallitus","Hallitusneuvottelut","Asumistuki","Apteekkisääntely","Blokkipolitiikka","Yleissitovuus","EU-tukipaketit","Presidentinvaalit"] englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep196-oikeistohallitus-onnistui-marko-junkkari/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep196-oikeistohallitus-onnistui-marko-junkkari/ --- # Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari | Neuvottelija 196 # Oikeistohallitus onnistui! | Marko Junkkari > **Tiivistelmä:** > Jaksossa 196 Sami Miettinen haastattelee **Marko Junkkaria**, Helsingin Sanomien > politiikan toimittajaa ja Uutisraportti-podcastin vakioesiintyjää, Orpon muodostuvasta > hallituksesta **päivää ennen kuin hallitusohjelma julkistettiin**. Julkaistu 16.6.2023. --- ## Lähtötilanne: poikkeuksellisen vähän vuotoja Jakson lähtökohta on epätavallinen ja jakso itse toteaa sen: ohjelmaa ei vielä ole, ja kaiken sanotun elinkaari on parin päivän mittainen. Junkkarin tilannekuva on, että kahden kuukauden aikana vuotoja on tullut **todella vähän** — vasta viimeisen viikon parin aikana enemmän, ja silloinkin vähän. Miettinen huomauttaa, että ministeriöistä saa aineistoa, koska julkisuuslain nojalla niiden pitää jollain viiveellä kertoa, mitä niiltä on kysytty. Junkkarin tarkennus: ne eivät ole vuotoja, mutta kertovat, mitä asiakokonaisuuksia jumpataan. Vertailukohta on jyrkkä — aiemmin joku on lähettänyt tekstareita pöydästä melkein reaaliajassa. *Se, mitä ohjelmaan lopulta kirjattiin, ei kuulu tähän jaksoon.* Kaikki alla oleva on nauhoitushetken tietoa ja arviota. ## Nimikiista: oikeisto vai porvari Miettinen kutsuu muodostuvaa hallitusta oikeistohallitukseksi ja perustelee valintaa sillä, että Suomessa häpeillään oikeisto-sanaa — anglosaksisessa maailmassa 13 vuotta asuneena hän pitää sitä naurettavana. Junkkari sanoo tykkäävänsä sanasta **porvarihallitus**, mutta ei periaatteesta: se on vain hauskempi, koska siinä on historiallista klangia. Substanssissa hän on samaa mieltä: arvokartalla tämä on edeltäjäänsä talousoikeistolaisempi hallitus. Miettisen argumentti on, että oikeistolaisuus pitää normalisoida, jottei siihen mielessä lisätä ääri-etuliitettä; hän muistuttaa neljän vuoden takaisesta mekkalasta, kun eduskuntapuolueet siirsivät perussuomalaiset istumaan salin oikeaan laitaan. Junkkarin sivuhuomio istumajärjestyksestä on kuvaava: se periytyy Ranskan parlamentista, ja tv-kamerat olivat aikanaan puhemiehestä katsoen oikealla — nykyään kameroita on molemmin puolin. ## Arvokartta ja sen rajat Miettinen kertoo vierastaneensa vaalien aikaan Hesarin arvokarttaa mutta lämmenneensä sille sitten: hallituksen 108 kansanedustajaa ovat käytännössä kaikki oikealla puolella. Junkkari huomauttaa, ettei jako ole Hesarin keksimä vaan **GAL–TAN**, tutkijoiden käyttämä — ja on itse ongelmallinen. Hänen konkreettinen vastaesimerkkinsä: vihreys on yksi muuttuja, eikä se ole ilmeisen yhteismitallinen sen kanssa, saisiko lapsia kurittaa koulussa, joka on toinen kysymyksistä. Ryhmädynamiikasta hänen lukemansa: RKP:n ryhmä hajoaa odotetusti (Pohjanmaa konservatiivisempi, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Helsinki liberaalimpia), ja persuryhmä on tiiviimpi ryväs himpun verran kokoomuksesta vasemmalla mutta selvästi arvokonservatiivisella puolella. ## Kolme markkinoiden vapauttamista Junkkarin mukaan vapauttamisteemoja on kolme. 1. **Pelimonopoli.** Tästä on päästy parlamentaariseen yksimielisyyteen, josta ei ole paluuta: Veikkauksen digipelit avataan kilpailulle. Ei yllätys eikä kiistanaihe. 2. **Apteekit.** Kolme mahdollista muutosta. Verkkoapteekin varaston pitää nykyään sijaita kivijalka-apteekissa, mikä poistaa verkkokaupan koko logistisen idean — tämä ilmeisesti puretaan. Provisorivaatimus omistajuudelle on Junkkarin luonnehdinnan mukaan ammattikuntainen ja voimakkaasti markkinoille tuloa estävä; hän uskoo ja vähän toivookin sen purkamista. Reseptivapaiden lääkkeiden myynti päivittäistavarakaupassa tuskin tulee, vaikka nikotiinivalmisteita siellä jo myydään. 3. **Alkoholi.** Nousu 5,5 prosentista 8:aan, ja mahdollisesti ulkomaan- ja etämyynnin vapauttaminen — jälkimmäinen näyttää olevan kristillisille kynnyskysymys. Miettinen pitää apteekkiasetelmaa absurdina: henkilöomistajavaatimus, alueellinen monopoli ja silti oikeus perustaa samaan toimipisteeseen osakeyhtiö, joka myy päivittäistavaroita. Junkkari lisää, että Kesko ja S-ryhmä ovat lobanneet asiaa voimakkaasti. ## Kiista virastojen vaikutusarvioista Tämä on jakson selvin erimielisyys, ja kumpikin merkitsee kantansa omakseen. Miettinen sanoo, ettei luota **STM:ään** markkina-analyysin tuottajana, ja pitää alkoholilinjaa yksittäisten virkamiesten sooloiluna; VM on hänen silmissään luotettavampi. Hänen argumenttinsa muoto on tärkeä: jos halutaan tiedepohjainen hallitus, kävellänkö ministeriön parhaan näkemyksen yli, jos se näkemys on jäävi? Junkkari ei allekirjoita tätä. Hän on tehnyt jutun siitä, miten **THL:n** alkoholiennusteet menivät pieleen edellisen vapautuksen osalta, ja käynyt asiasta kipakkaakin keskustelua — mutta hänen mukaansa pidemmän ajan kuluessa THL:n näkemys rupesi vastaamaan todellisuutta, eikä se mennyt totaalisesti vikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä yhdestä muuttujasta: nuorempien suomalaisten juomatavat ovat oikeasti muuttuneet dramaattisesti. ## Asumistuki — mekanismi ratkaisee kohdennuksen Jakson tarkin yksittäinen analyysi. Asumistukeen on tulossa noin **350 miljoonan** leikkaus. Yksi idea on siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä, johon Sipilän hallitus heidät siirsi — noin 40 prosenttia asumistuesta menee opiskelijoille, selvästi isoin ryhmä. Toinen on poistaa ansiotulojen **300 euron tulovähennys**, ja Junkkari arvelee, että juuri se ollaan tekemässä. Miksi tällä on väliä: joku hallituspuolueen puheenjohtajista on sanonut, ettei leikkaus kohdistu kaikkein vähätuloisimpiin. Junkkarin mukaan väite on hassu, koska hyvätuloiset eivät saa asumistukea lainkaan — mutta jos mekanismi on nimenomaan tulovähennyksen poisto, niin se kohdistuu ei työttömiin vaan niihin, joilla on vähän ansiotuloja. **Mekanismi määrää kohdennuksen, ei leikkauksen koko.** Miettinen tarjoaa vastakkaisen esimerkin: Otaniemi on tilastollisesti yksi Suomen vähätuloisimpia alueita, vaikka siellä asuvat tulevaisuuden hyvätuloiset. Junkkari mainitsee myös, ettei omaisuutta tällä hetkellä huomioida asumistukipäätöksessä. ## Siksak: Suomi siirtyi blokkipolitiikkaan Jakson vahvin rakenteellinen väite on Junkkarin. Kun kolme suurta puoluetta vuorotteli hallituksessa, kombo oli melkein aina osin sama ja uusi hallitus jatkoi siitä, mihin edellinen jäi: asiat etenivät hitaasti mutta yhteen suuntaan — äänestäjälle kurjaa mutta vakaata. Perussuomalaisten nousun (2011) ja kolmen suuren monopolin murtumisen jälkeen mennään siksakkia: Sipilä, punavihreä Rinne–Marin, nyt taas oikeistohallitus. Konkreettinen todiste: Rinne ilmoitti 2019 paradigman muutoksesta ja lisäsi hallitusneuvotteluissa **lähes puolitoista miljardia pysyviä menoja** — ennen kriisejä — sekä päälle satoja miljoonia "tulevaisuusinvestointeja", joista Junkkari kysyy, onko ammattikoulujen opettajien lisääminen väliaikainen investointi. Ja toiseen suuntaan: vanhaan perinteeseen ei kuulunut edellisen hallituksen päätösten peruminen, mutta nyt siitäkin puhutaan — hoitajamitoitusta ei nauhoitushetken tiedon mukaan peruta mutta lykätään. ## Verot, alv ja leikkausten mittaluokka Miettisen ohjelma on suora: veroaste nousi edellisellä kaudella 41,8:sta 43,2:een, joten oikeistohallituksen pitäisi laskea sitä; kahden prosentin "väliaikainen", kymmenen vuotta elänyt solidaarisuusvero voisi loppua, koska Ruotsi tiputti viisi prosenttia marginaaliverosta ilman verotulojen muutosta. Alv:stä hänen ehdotuksensa on 24 → 22 ja 10 → 14, Tanskan yhden kannan suuntaan. Junkkari arvioi, ettei kokoomuksen miljardin tuloveroalennus ole tulossa, ja huomauttaa vastapuolen argumentista: satoja miljoonia bensan hinnan kompensointiin samalla kun ruoan alvia nostetaan on oppositiolle valmis asetelma. Mittaluokasta: jos kuuden miljardin tavoitteesta kaksi tulee työllisyystoimista, kaksi sotesta ja tehostamisesta ja kaksi suorista leikkauksista, niin **kahden miljardin suorat leikkaukset ovat paljon** — Sipilän hallitus leikkasi reilun miljardin, ja Junkkari kysyy, muistaako Miettinen, minkälainen huuto siitä tuli. ## Persut, ay-liike ja yleissitovuus Junkkarin luonnehdinta perussuomalaisista on kaksiosainen ja tärkeä: he ovat **Suomen suurin työväenpuolue** — duunareita huomattavasti enemmän kuin demareilla, lisäksi pienyrittäjiä ja taksikuskeja — ja siksi sosiaaliturvan leikkaukset osuvat heidän omaan kannattajakuntaansa. Samalla Evan tutkimuksessa he olivat kokoomuksen jälkeen eniten veronalennusten kannalla, ja tuoreemman tutkimuksen mukaan puolue on muuttunut viimeisen noin kuuden vuoden aikana selvästi markkinamyönteisemmäksi. Ay-asioissa hänen arvionsa: poliittista lakko-oikeutta tuskin kielletään, lakkosakot todennäköisesti nousevat, ja perussuomalaisten Matti Putkonen istuu näissä työryhmissä puolustamassa ay-liikkeen etuja. Yleissitovuutta ei poisteta kategorisesti, mutta paikallista sopimista lisätään. Miettinen sanoo pitäneensä yleissitovuutta suorastaan ihmisoikeusloukkauksena — yksi porukka sopii ja ulkopuoliset saavat diilin huonommilla ehdoilla — mutta myöntää saman tien vastakkaisen puolen: koska tessissä sovitaan korotuksista eikä minimipalkoista, yleissitovuuden vaihtoehto olisi lakisääteinen minimipalkka, jonka vasemmisto nostaisi korkeaksi. *Siinä mielessä hän tunnustaa sympatiaa nykyjärjestelmää kohtaan.* ## Sote ja neljäs verotustaso Molemmat pitävät sotea jakson pirullisimpana yhtälönä: hoitajapula, heikkenevät palvelut, jonot ja alueelliset erot samaan aikaan kustannusten hillinnän kanssa, ja hallitusneuvotteluissa RKP puolustaa henkeen ja vereen Pietarsaaren sairaalan palveluita. Verotusoikeudesta he ovat eri mieltä ja sanovat sen. Junkkari: jos nykymallilla mennään, hyvinvointialueiden **on pakko** saada verotusoikeus, koska muuten niillä ei ole insentiiviä laskea tuloja ja menoja itse. Miettinen: neljättä verotustasoa ei pidä tuoda Suomeen, koska täällä verot voivat vain nousta — "se on kuin katiska". Junkkari myöntää, että haarukka pienten ja isojen alueiden välillä tulisi olemaan leveä. Miettinen kertoo myös haastatelleensa Sari Essayahia, joka paalutti vastustavansa verotusoikeutta; Miettisen tulkinta Essayahin logiikasta on, että tämä haluaa valtion subventoivan rajaseutujen terveyspalveluita jatkossakin. ## Oppositio ja EU Junkkarin oppositioanalyysi on profiilikohtainen: vihreillä kortit ilmastosta, demareilla ja vasemmistoliitolla duunarin kyykyttämisestä, keskustalla maakuntien unohtamisesta. SDP:n johtoon nousee lähes varmasti **Antti Lindtman**, joka Junkkarin arvion mukaan on Marinia oikeammalla ja jolla on lähtökohtaisesti positiivisempi näkemys yrityksistä ja teollisuudesta. EU:sta hän nostaa kolme asiaa. Ennallistamisasetuksen kohdalla Suomen toive myötämielisyydestä nieluasioissa on hänen mukaansa **toivoton pyyntö** — argumentti "muuten EU-vastaisuus lisääntyy" ei auta. Tukipaketeista tulossa on todennäköisesti Ukraina-paketti (johon Suomesta löytyy ymmärrystä) ja hankalampi **suvereniteettirahasto**, ja molemmissa avoin kysymys on, otetaanko uutta lainaa vai käytetäänkö olemassa olevia käyttämättömiä lainavaltuuksia. Persuille äänestykset ovat vaikeita; yksi teoreettinen ulospääsy olisi sopia niistä omantunnon asioina, mutta silloin paketit voivat kaatua. Miettisen vastaus siihen on tyyni: silloin EU rupeaa parantamaan paketteja. Laajin huoli on protektionismi: Yhdysvallat tukee omaa vihreää siirtymäänsä miljardeilla, EU tulee perässä ja valtiontukisäädöksiä höllennetään, jolloin Ranska ja Saksa tukevat omaa teollisuuttaan — mikä on erityisen haitallista pienelle syrjäiselle maalle. Kumpikin päätyy samaan: Suomi ei pärjää protektionismin kyydissä. ## Lopuksi Ministerispekulaatio jää jaksossa nimenomaan spekulaatioksi. Junkkari arvioi, ettei KD saa enempää kuin yhden ministerin, ja kertoo liikkuvan huhun, jonka mukaan RKP voisi nostaa ministeriksi Markus Rantalan. Presidentinvaaleista hänen ennusteensa on, ettei yksikään ehdokas saa ensimmäisellä kierroksella yli 20:tä prosenttia, jolloin suurin haaste on päästä toiselle kierrokselle — ja että oikeisto–vasemmisto-jaon vahvistuminen voi näkyä siellä. Jakso päättyy kevyempään osioon: Junkkari on katsonut Successionin ja House of the Dragonin ja on lukenut Trumpin Floridan asiakirjasyytteestä. Miettisen kysymykseen siitä, onko Successionissa todellisuuspohjaa, hän vastaa, että se on kuningas Learin draama uudestaan filmatisoituna ja lähes täyttä fiktiota — paitsi jenkkien poliittiset pelit, jotka ovat lähellä totta.