---
title: "Tekoäly ja minä | Petteri Järvinen | Neuvottelija 210"
summary: "Tietokirjailija Petteri Järvinen Sami Miettisen vieraana syyskuussa 2023 kirjastaan Tekoäly ja minä. Jakso on lohdullinen kirja puettuna keskusteluksi: ihminen pärjää, ammatteja kuolee ja syntyy, ja luddiitit ovat olleet aina väärässä. Mutta sen alla kulkee kaksi kysymystä, jotka eivät ratkea — miten neuroverkon päätöksestä voi ottaa vastuun, kun se ei kerro perustelujaan, ja mitä tapahtuu kun vinouma korjataan vääristämällä dataa. Käytännön anti on erottelu tiivistämisen ja ekstrapoloinnin välillä. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty."
datePublished: 2023-09-08
dateModified: 2023-09-08
lang: fi
section: society
sections: ["society","tools"]
authors: ["Sami Miettinen"]
tags: ["Neuvottelija","EP210","Tekoäly","Kognitio","Automaattinen päätöksenteko","Tietoturva","Luovuus","Flynnin ilmiö","Petteri Järvinen"]
englishUrl: https://www.neuvottelija.com/ai/ep210-tekoaly-ja-mina-petteri-jarvinen/
canonical: https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep210-tekoaly-ja-mina-petteri-jarvinen/
---
# Tekoäly ja minä | Petteri Järvinen | Neuvottelija 210

# Tekoäly ja minä | Petteri Järvinen | Neuvottelija 210

> **Tiivistelmä:**
> Tietokirjailija Petteri Järvinen Sami Miettisen vieraana syyskuussa 2023 kirjastaan Tekoäly ja minä. Jakso on lohdullinen kirja puettuna keskusteluksi: ihminen pärjää, ammatteja kuolee ja syntyy, ja luddiitit ovat olleet aina väärässä. Mutta sen alla kulkee kaksi kysymystä, jotka eivät ratkea — miten neuroverkon päätöksestä voi ottaa vastuun, kun se ei kerro perustelujaan, ja mitä tapahtuu kun vinouma korjataan vääristämällä dataa. Käytännön anti on erottelu tiivistämisen ja ekstrapoloinnin välillä. Jakson litteraatti on automaattitekstitys, mikä on merkitty.

## Vieras ja lähdevaraus

**Petteri Järvinen** on pitkän linjan tietokirjailija, ja jakso perustuu hänen kirjaansa
*Tekoäly ja minä — Ihmisenä tekoälyn aikakaudella* (Tammi 2023). Nauhoitus on **8.9.2023**.

Kaksi varausta:

- **Jaksosta ei ole julkaisijan omaa tekstitystä**, joten tämä artikkeli perustuu YouTuben
  automaattitekstitykseen. Sanatarkkoja sitaatteja ei käytetä.
- **Vieras on kirjansa asialla**, ja isäntä mainitsee itse kilpailevansa erään toimijan
  podcastin kanssa ennen kuin arvostelee saman toimijan rahastoa. Kumpikin kytkös on
  jaksossa itse sanottu, ja ne on merkitty tähän.

Kirjan ydinviesti on lohdullinen: ihminen pärjää tekoälyn kanssa ja sitä vastaan. Jakson
kiinnostavin sisältö on kuitenkin siinä, mikä **jää ratkaisematta**.

## 1. Kaksi visiota — ja miksi kumpikin on epätäydellinen

Isäntä esittää kaksi näkemystä, jotka hän kertoo kuulleensa pääomasijoittajalta, ja pyytää
Järvistä arvioimaan ne.

**Visio 1: tekoäly delegointialustana.** Vihdoin käyttöliittymä, jolle voi antaa komentoja
ja joka hoitaa asian.

Järvisen vastaus ei ole innostus vaan **historiallinen vertailu**, ja se on osuvin tässä
osuudessa: puheohjauksesta puhuttiin samoin kymmenen vuotta sitten — ääniavustajien piti olla
seuraava sisällönjakokanava — eikä siitä tullut mitään. Hän lisää tähän oman kokemuksensa
1990-luvulta: hän uskoi internetiin vilpittömästi eikä osannut kuvitella sen varjopuolia.
**Päätelmä ei ole, ettei visio toteudu, vaan että varjopuolet tulevat yllätyksenä.**

**Visio 2: henkilökohtainen dataismi.** Koulutat yksityisessä ympäristössä kopion itsestäsi —
"mini-Petterit ja mini-Samit" — joka hoitaa rutiinin ja säästää sitä, mitä isäntä kutsuu
"Kahneman-mehuksi", eli raskaan päättelyn kapasiteettia.

Järvisen vastaväite on jakson hienoin, koska se on henkilökohtainen ja konkreettinen:

> **Parhaat asiat ovat yllätyksiä.** Jos hänellä olisi ollut agentti suodattamassa
> yhteydenottoja, se olisi todennäköisesti hylännyt tämän haastattelupyynnön — tuntematon
> kysyjä, ei aiempaa historiaa.

Se on kuratoinnin hinta lyhyimmillään, ja se on esitetty esimerkkinä, jonka kumpikin osapuoli
tunnistaa juuri sillä hetkellä.

## 2. Tiivistäminen vastaan ekstrapolointi — jakson käyttökelpoisin erottelu

Tämä on osuus, jonka voi ottaa käyttöön tänään:

> **Tiivistäminen on luotettavaa, koska se on kompressiota.** Malli poistaa tavaraa ja
> säilyttää jonkin uskollisuustason — siinä ei voi mennä kovin pahasti pieleen.
> **Hallusinaatio syntyy ekstrapoloinnista:** kun mallia pyydetään lisäämään jotain, mitä
> lähdeaineistossa ei ole, se tuottaa sitä.

Isäntä esittää samaan hengenvetoon rajoituksen, joka estää erottelua muuttumasta
tekosyyksi: **voiko alkuperäisaineistoon perehtymistä koskaan kokonaan välttää?** Kysymys jää
auki.

Käytännön jatko on tarkka: **erikoistuneet liitännäiset vähentävät hallusinointia**, koska ne
siirtävät osan tehtävästä pois kielimallilta — matematiikka laskimelle, dokumentti
hakukoneelle. Se on arkkitehtuurihavainto eikä mielipide.

Osuuteen kuuluu myös varoittava esimerkki: kokeilu, jossa mallilta pyydettiin ehdotuksia ja
se päätyi ehdottamaan jotain sellaista, mitä kukaan ei voisi toteuttaa. Järvinen käyttää sitä
perusteena sille, miksi hän jätti kirjastaan pois suuren osan esimerkeistä — **ne vanhenevat
nopeasti**, ja yksittäiset kompakysymykset korjataan mallista käsin.

Se on kirjailijan metodinen huomio, ja se on hyödyllinen: **älä rakenna argumenttia
yksittäisen mallivirheen varaan.**

## 3. Flynnin ilmiö — huoli, joka ei ole teknologiavastainen

Järvisen huoli on esitetty tutkimusviitteenä, ja se on tarkistettavissa: uusiseelantilaisen
psykologin nimeä kantava ilmiö, jonka mukaan mitattu älykkyysosamäärä nousi vuosikymmeniä, on
useissa maissa kääntynyt. Yhtenä selityksenä on esitetty sitä, että ulkoiset työkalut —
älypuhelin, hakukone — vähentävät tarvetta rasittaa aivoja.

Hänen päätelmänsä on ehdollinen eikä kategorinen, ja se on syytä lukea sellaisena: **jos
kaikki hoituu komentamalla, vaikutus aivojen aktiivisuuteen ei välttämättä ole hyvä.**

Tämä on jakson ainoa kohta, jossa kaksi vierasta ovat aidosti eri linjoilla ilman että sitä
sanotaan riidaksi. Isännän oma käytäntö on päinvastainen: hän kertoo pitävänsä tarkkaavuutta
yllä **antamalla aivoille toissijaisen tehtävän** — kävely koiran kanssa, yksinkertainen peli
— jolloin äänikirjan seuraaminen paranee. Järvinen kertoo päinvastaisen kokemuksen: hän ei
jaksa täyttää ympäristöään jatkuvalla äänellä, ja arvostaa sitä, että ajatukset saavat
vaeltaa.

Kumpikaan ei väitä toisen olevan väärässä, ja jakso kehottaa lukijaa kokeilemaan itse. Se on
epätavallisen rehellinen tapa käsitellä kognitiivista neuvoa.

## 4. Vastuu, jota ei voi ottaa — jakson painavin osuus

Tämä on se kohta, jonka takia jakso kannattaa lukea, ja se rakentuu kahdesta osasta.

### Miksi neuroverkko ei voi perustella

Järvinen tekee historiallisen erottelun, joka selittää nykytilanteen paremmin kuin useimmat
selitykset:

> **1980-luvulla rakennettiin tietämysjärjestelmiä** — sääntöjä, jos–niin-lauseita,
> päätöspuita. Ne epäonnistuivat niin pahoin, että koko ala jäätyi pitkäksi aikaa.
> **Läpimurto tuli siitä, että luovuttiin sääntöjen opettamisesta:** annetaan aineisto,
> annetaan halutut lopputulokset ja annetaan koneen päätellä itse, miten yhdestä päästään
> toiseen.
>
> Ja juuri siksi **se ei osaa kertoa, miksi se päätyi tähän**.

Erottelu on tekninen ja se on oikein. Siitä seuraa kysymys, jota kumpikaan ei ratkaise:

> **Millä perusteella ihminen ottaa vastuun päätöksestä, jonka perusteluja hän ei saa
> tietää?** — ja tämä koskee yhtä lailla työhaastatteluun valitsematta jättämistä kuin
> yhteiskunnallista päätöstä.

### Esimerkki, joka tekee siitä konkreettisen

Järvinen kertoo Hollannin tapauksen: viranomaiset rakensivat järjestelmän
sosiaalitukien väärinkäytösten löytämiseksi, ja lopputuloksena syntyi skandaali, jonka
seurauksena hallitus vaihtui.

Tapaus on tosi ja tarkistettavissa — kyse on Alankomaiden lapsilisä- ja
hoitotukiskandaalista, jonka vuoksi pääministerin hallitus erosi vuonna 2021. Järvinen
huomauttaa myös, ettei kyse ollut varsinaisesti edes tekoälystä vaan koneoppimisesta ja
yksinkertaisista ehtolauseista — **mikä tekee esimerkistä vahvemman, ei heikomman:**
automatisoidun päätöksenteon ongelma ei vaadi kehittynyttä mallia.

Siihen liittyy Järvisen realistinen tarkennus, joka pienentää paniikkia: **asiakkaiden
pisteyttäminen ja priorisointi on aina tapahtunut** eikä se vaadi tekoälyä. Uutta on
mittakaava ja läpinäkymättömyys, ei itse toiminta.

## 5. Vinouma, ja kohta jossa artikkeli erottaa kannan argumentista

Osuus syrjinnästä on jakson kiistanalaisin, ja se on eriteltävä tarkasti.

**Havainto**, joka on tarkistettavissa: kuvageneraattorit tuottavat suomalaiseen
käyttötarkoitukseen aineistoa, jonka jakaumat tulevat muualta — Järvinen ja isäntä puhuvat
siitä käyttäjän ongelmana, eivät poliittisena kysymyksenä.

**Järvisen kanta**, joka on kanta eikä havainto: dataa ei pitäisi tarkoituksella oikaista
tuottamaan haluttua lopputulosta, koska korjaus on keinotekoinen eikä läpinäkyvä. Hän kutsuu
tätä insinöörilogiikaksi.

**Vasta-argumentti, jota jaksossa ei esitetä** ja joka on merkittävä tähän: koulutusaineisto
ei ole neutraali lähtökohta vaan itsessään valikoitunut, joten "datan seuraaminen" ei ole
korjaamattomuutta vaan yhden valikoituneen jakauman toistamista. Kumpi tahansa valinta on
valinta.

Jakso kuitenkin nimeää ratkaisun, joka on molemmille kannoille yhteinen ja siksi
hyödyllinen: **yksityiset, käyttötarkoitukseen koulutetut ympäristöt** — jolloin jakauma
valitaan tietoisesti eikä peritä oletuksena.

### Tuuppaus

Samaan osuuteen kuuluu keskustelu ohjauksesta. Molemmat hyväksyvät, että tuuppaus voi olla
perusteltua, ja kumpikin epäilee sitä, kun sen tekee kaupallinen toimija: esimerkkinä
karttapalvelun reittisuositusten muuttuminen polttoainetta säästäviksi.

Isännän oma esimerkki koskee indeksirahastoa, jonka sijoituspolitiikka muuttui yleisindeksistä
vastuullisuuspainotetuksi. Hänen argumenttinsa on sijoitustekninen — hän haluaa mahdollisimman
vähäkuluisen yleisindeksin ilman suodatusta — ja hän sanoo erikseen, ettei vastusta
vastuullisuutta sinänsä. **Hän myös kertoo itse, että kyseisen palvelun omistajan podcast on
hänen kilpailijansa.** Se merkitään tähän, koska hän merkitsee sen itse.

## 6. Miksi ihmistyö ei ole ohi

Jakson optimistinen osuus, ja se nojaa kahteen argumenttiin, joista toinen on hyvä ja toinen
on arvaus.

**Hyvä argumentti — historiallinen kontrolli:** Järvinen kertoo löytäneensä kirjaston
poistohyllystä vuonna 1978 ilmestyneen kirjan, jonka tulevaisuudenkuvat kuulostivat samalta
kuin nykyiset. Ammatteja on kuollut ja syntynyt enemmän kuin kuollut. **Luddiitit ovat olleet
aina väärässä** — mihin hän lisää kuivan tarkennuksen, että he ovat olleet osittain myös aina
oikeassa.

Huolenaihe ei ole työn määrä vaan **polarisaatio**: yksinkertaisia suorittavia tehtäviä
tarvitaan ja vaativia tarvitaan, ja väli ohenee.

**Arvaus, joka on merkittävä sellaiseksi — "luomureaktio":** kun tekstin tuottaminen on
helppoa, aletaan arvostaa tekstiä, jonka joku on oikeasti miettinyt ja joka ei ole monisanaista
höttöä. Se on ennuste kulttuurisesta vastareaktiosta, eikä sitä voi tarkistaa.

Luovuudesta Järvinen tekee määritelmällisen havainnon: luovuus rakentuu aiemmin luodun ja
satunnaisvaihtelun varaan, joten kysymys ei ole siitä *voiko* kone yhdistellä, vaan **missä
kohtaa yhdistely muuttuu ihmisen kaltaiseksi luovuudeksi.** Hän sanoo olevansa eniten
hämmästynyt ohjelmointikyvystä, koska se ei hänen mukaansa voi olla pelkkää seuraavan sanan
todennäköisyyttä.

Ja siitä seuraa varoitus, joka on ammatillinen eikä dramaattinen: **jos kone kirjoittaa
koodin, painopiste siirtyy testaamiseen ja virheenjäljitykseen** — ja koneen kirjoittama koodi
toisen koneen ajettavaksi on se kohta, jossa hän itse alkaa huolestua.

## 7. Kaksi sivupolkua, jotka kannattaa poimia

**Aivomyytti.** Järvinen oikaisee suoraan väitteen, jonka mukaan ihminen käyttäisi aivoistaan
kymmentä prosenttia: ihminen käyttää alueellisesti kaikkia osia, eikä käyttämätöntä
kapasiteettia ole. Oikaisu on oikea. Isäntä muotoilee saman asian uudelleen tavalla, joka
säilyttää hyödyn: rutiinien siirtäminen automaattisiin prosesseihin vapauttaa kapasiteettia
raskaaseen päättelyyn.

**Merkitysneuvottelu.** Jakson lopussa viitataan suomalaisen tekoälytutkijan ajatukseen, jossa
neuvottelu käydään koneiden välillä osapuolten preferensseillä: oleta, että toinen haluaa
lisätä nettovarallisuuttaan ja tehdä arvoa lisääviä transaktioita — ja anna koneiden etsiä
yhteiset intressit. Se on visio eikä tuote, mutta se on tämän kanavan aiheeseen nähden
kiinnostavin yksittäinen ajatus jaksossa.

## Väitteitä, jotka esitetään väitteinä

- Flynnin ilmiön kääntyminen ja sen syyt.
- Väite, että ohjelmointikyky ei voi olla pelkkää seuraavan sanan ennustamista.
- "Luomureaktio" kulttuurisena vastareaktiona.
- Arviot yksittäisten yhtiöiden ja niiden johtajien vaikutusvallasta.
- Arviot itseohjautuvien autojen toimivuudesta pohjoisissa olosuhteissa.

## Mitä jaksosta jää käteen

1. **Tiivistäminen on kompressiota, hallusinaatio ekstrapolointia.** Se kertoo, missä
   tehtävissä mallia voi käyttää vähällä valvonnalla ja missä ei.
2. **Neuroverkko ei voi perustella, koska juuri perustelujen opettamisesta luovuttiin.** Siitä
   seuraa vastuukysymys, jota jakso ei ratkaise eikä teeskentele ratkaisevansa.
3. **Automatisoidun päätöksenteon ongelma ei vaadi kehittynyttä tekoälyä** — Hollannin
   tapauksessa riittivät koneoppiminen ja ehtolauseet.
4. **Kuratointi maksaa yllätykset.** Paras esimerkki on se, että agentti olisi hylännyt tämän
   haastattelupyynnön.

## Jakson kulku

- **00:00** — Petteri Järvinen, Minä ja Tekoäly. Ihminen pärjää hyvin tekoälyn kanssa ja vastaan
- **00:40** — Audiokanava, äänikirjat, puhe ja palauttava hiljaisuus. Hetkessä eläminen vs. jatkuva syöte
- **02:40** — Hidastuuko ihmisten “kellotaajuus” ikääntyessä? Miten ihminen sopeutuu somen pätkätykitykseen
- **04:11** — Lineaaritelkkari on roskaa
- **04:44** — Jyri Engeström, Yes VC. Tekoälyvisio 1: Tekoäly tuo vihdoinkin suuremmoisen käyttöliittymän ja delegointialustan ihmiskomennoille
- **05:52** — Puheohjaus on ollut pettymys. Emme ole vieläkään saamassa ATK:ta eli Automaattista Tietojen Käsittelyä.
- **07:20** — Flynnin ilmiö on huolestuttava. Ihmiset tyhmenevät ja menettävät keskittymiskyvyn. Kultakalat
- **08:43** — Tekoälyvisio 2: Henkilökohtainen dataismi eli omalla käytöksellä ja datalla koulutetut apurit, mini-Petterit ja mini-Samit. Kahnemann-mehu-utopia kulman takana?
- **09:40** — ChatGPT:n käyttöliittymä on vasta alkua. Vastauksien optimaalisuuteen ei voi luottaa olivat ne sitten itse koulutetusta aineistosta tai massasta
- **11:20** — Varjoja robottiutopian paratiisissa
- **12:05** — Tekoälytiivistykset ovat luotettavampia kuin tekoälyhallusinaatiot. Voiko alkuperäisaineistoon perehtymistä kuitenkaan ikinä välttää? Kuratointi ja ChatGPT:n kiusaaminen kehityksen välineenä
- **13:18** — ChatGPT:eiden ylilyönnit – eduskunnan tekoälyapuri
- **14:49** — Aliohjelmat ja erikoistuneet pluginit kuten Wolfram Alpha ja AI PDF hallunisoinnin vähentäjinä
- **15:33** — Ohjelmointi kansalaistaitona – hyödytöntä vai ei?
- **16:08** — Tekoälyn historiaa. Elon Muskin neurolinkki – vammautuneet ensimmäinen käyttäjäryhmä
- **17:43** — Muskin autonomiset autot eivät tulleet vuonna 2017 kuten visioitiin, eivätkä vieläkään toimi
- **19:02** — Sandstorm, DARPA ja Kalifornian merkitys
- **20:28** — Vaunuonglema, trolley problem ja tekoälyn etiikka. Juridiikka länsimaissa vs. Kiina
- **22:48** — TikTok vaikutusalustana ja urkinta. Meta tutkii silmän liikkeitä
- **24:33** — Samin ränttäys radikaalista rehellisyydestä. Voiko sisältötulvalla puolustautua cancel-höykkäyksiltä?
- **25:51** — GDPR ja yksityisyyden suojeleminen. Hollannin viranomaisten tekoälypilottikatastrofi
- **29:51** — Neuroverkon päätöksiä ei ole helppo analysoida. Neuroverkko ei ole tietämysjärjestelmä tai päätöspuu
- **31:18** — Tekoäly syrjii, mutta korjausyritykset voivat vääristää todellisuutta. Adoben Fireflyn monimuotoisuus
- **32:08** — Ennakkoluuloa vai rationalisuutta? Keinotekoiset lopputulosten koodaukset eivät ole läpinäkyviä. Yksityiset koulutusympäristöt yksi ratkaisu
- **34:28** — Talousteoreettinen tuuppaus tai nudge-ohjaus voi olla perusteltua. ESG-ohjaus voi mennä vikaan
- **35:38** — Samin räntti Nordnetin kuluttomien indeksirahastojen muutoksesta yleisestä indeksistä ESG-painoiseksi
- **38:08** — Miksi ihmistyö ei ole täysin uhattuna. Polarisointi vaarana. Ihmiskunta on tavattoman joustava. Luomureaktio
- **40:44** — Ihmisälyn mysteeri. Luovuus pohjautuu aiemmin luotuun ja satunnaisvaihteluun
- **42:36** — Miten tekoäly voi ohjelmoida. Alatason koodaustaidon turhuus. Singulariteetti ja tekoälydystopiat
- **44:46** — Miten Sami säilyttää tarkkaavaisuuden äänikirjassa tekemällä oheistoimintoja kuten mobiilipeliä
- **46:04** — Väite hyödyntämättömästä aivokapasiteetista. Alitajunnan ja intuition hyödyntäminen
- **48:00** — Ihmisen ja tekoälyn yhdistäminen. Google glass ei tullutkaan
- **49:33** — Timo Honkelan merkitysneuvottelu
- **50:27** — Minä ja Tekoäly-kirja
- **50:55** — neuvottelija Sisäpiiri 18 Suomen kirkot dronekuvissa