--- title: "Bisnessosialismi | Sami Kuusela | Neuvottelija 70" summary: "Sami Kuusela avaa keksimänsä termin bisnessosialismi: moni yrittäjä rakastaa bisnestä mutta ei löydä arvomaailmaansa oikeistosta. Keskustelun ydin on väite, että juuri turvaverkot tekevät suomalaisista vapaita ottamaan riskiä — ja Sami Miettisen vastakysymykset kokonaisveroasteesta, tytäryhtiötaloudesta ja pääoman puutteesta. Mukana Kuuselan oma matka hupparihörhöstä nöyrtyneeksi kirkastajaksi sekä kuntavaalikampanja ja rohkeampi Helsinki." datePublished: 2021-03-27 dateModified: 2021-03-27 lang: fi section: society sections: ["society","economy"] authors: ["Sami Miettinen"] tags: [] englishUrl: https://ai.neuvottelija.com/ep70-bisnessosialismi-sami-kuusela/ canonical: https://ai.neuvottelija.fi/yhteiskunta/ep70-bisnessosialismi-sami-kuusela/ --- # Bisnessosialismi | Sami Kuusela | Neuvottelija 70 # Bisnessosialismi | Sami Kuusela | Neuvottelija 70 > **Tiivistelmä:** > Sami Kuusela avaa keksimänsä termin bisnessosialismi: moni yrittäjä rakastaa bisnestä mutta ei löydä arvomaailmaansa oikeistosta. Keskustelun ydin on väite, että juuri turvaverkot tekevät suomalaisista vapaita ottamaan riskiä — ja Sami Miettisen vastakysymykset kokonaisveroasteesta, tytäryhtiötaloudesta ja pääoman puutteesta. Mukana Kuuselan oma matka hupparihörhöstä nöyrtyneeksi kirkastajaksi sekä kuntavaalikampanja ja rohkeampi Helsinki. > **Lukuohje:** Jakso on nauhoitettu kevään 2021 kuntavaalikampanjan aikana, ja vieras on SDP:n ehdokas Helsingissä. Alla esitetyt kannat ovat Kuuselan omia poliittisia näkemyksiä, ei toimituksellisia päätelmiä; Miettinen esittää niille vastaväitteitä samassa keskustelussa. Kampanjaa koskevat arviot ovat tuolloin esitettyjä ennusteita. --- ## Mistä sana tuli Kuusela kertoo suoraan, miksi termi resonoi: > Se, mikä siinä on resonoinut, on se, että monet, jotka tekee bisnestä, ei löydä itseään kuitenkaan oikeistosta. Oikeistolla hän tarkoittaa ajattelua, jossa "halutaan verot alas", työntekijät nähdään usein haittana ja sosiaaliturvaa lasketaan, jotta kansantalous lähtisi lentoon. Moni yrittäjä ei tunnista siitä itseään: > Mähän rakastan bisnestä. Mä rakastan sitä intoilua uusien asioiden äärellä. Mä rakastan sitä, että tehdään rahaa, mutta sitten mä en kuitenkaan halua liittyä oikeistoon. Sanan synty on tarkoituksellista **uudelleenkehystämistä**. Kuusela on tehnyt sen ennenkin: *hupparihörhö* syntyi etsimällä "tarpeeksi vähän provosoiva sana, mutta joka kuitenkin jollain lailla herättää kiinnostusta". Bisnessosialismi kelpasi, koska se on monen mielestä **oksymoroni** — ja koska sitä ei löytynyt Googlesta lainkaan. Helmikuun 15. päivä perustettu Facebook-ryhmä keräsi lyhyessä ajassa noin **tuhat keskustelijaa**. --- ## Väite: turvaverkot tekevät vapaaksi Tämä on jakson kantava argumentti, ja se nojaa **Anu Partasen** kirjaan. > Me ollaan nimenomaan vapaita, koska meillä on niin iso julkinen sektori. Konkreettinen kuva: 18-vuotias voi Suomessa kävellä kotoa ja jopa haistatella vanhemmilleen, koska turvaverkot kantavat. Yhdysvalloissa perhesiteestä ja työnantajasta tulee riippuvuus: > Sä oot itse asiassa sen työnantajasi vanki, koska muuten sä menetät sen turvan ja joudut isoon vaaraan. Kuuselan oma johtopäätös yhdistää tämän yrittäjyyteen: mitä useampi voi **nousta passivoivasta köyhyyskuopasta**, perustaa firman ja muuttua nettoveronmaksajaksi, sitä parempi kansantaloudelle — ja siihen tarvitaan vahva hyvinvointivaltio, turvaverkot ja luotettavat viranomaiset. Hyväntekeväisyyden hän torjuu vaihtoehtona nimenomaan periaatteesta: > Ihmisarvo on sama sillä kiukuttelevalla, ärsyttävällä alkoholistilla, joka tuhoaa omaa elämäänsä, kuin sillä taiteilijalla. Hyväntekeväisyys on hänen mukaansa hyvä asia, mutta "ei millään lailla sellainen systeemi, joka palvelisi tasa-arvoisesti ihmisiä". Siksi kyse on **systeemisestä muutoksesta**, ei siitä että joku maksaa vapaaehtoisesti lisää valtionkonttorin tilinumerolle. --- ## Miettisen vastaväitteet Miettinen ei osta pakettia sellaisenaan. Hän tuo kolme numeroa ja yhden rakenteellisen huomion: - **Tytäryhtiötalous.** Suomessa on noin **130 miljardia ansiotuloja mutta vain 10 miljardia suomalaisille tulevia pääomatuloja** — "joku muuhan ne kerää ne meidän yhtiöiden tuotot kuin me". - **Kokonaisveroaste.** "Me ollaan kokonaisveroaste 42 ja OECD on 34, niin kyllä sitä vähän voisi viilata alaspäin." - **Ruotsi-vertailu.** Ruotsi on noussut noin 20 prosenttia Suomen yli BKT:ssä. - **Pääoman puute.** Suomalaiset eivät löydä pääomaa toisille suomalaisille; ideat pääsevät kiihdytykseen vasta amerikkalaisen venture capitalin kautta. Kuuselan vastaus veroasteeseen on kevyt ("Mutta onnellisin"), mutta pääomakysymykseen hän myöntyy myöhemmin: kun asuntolaina ja "aikuisen menot" ovat päällä, bootstrappaus ilman palkkaa estää tehokkaasti uskallusloikan. Ruotsalaisesta sukurahasta hän tekee silti käänteisen huomion: "kun on mummolla fyrkkaa, niin ei joudu kilvoittelemaan niin paljon". --- ## Supercell-sosialismi ja verot Kuusela tunnistaa sukulaisuuden **Timo Harakan** termiin *supercell-sosialismi*: vahva hyvinvointivaltio antaa varaa ottaa riskiä, ja onnistujista tulee yksisarvisia, joiden verotuotto valuu takaisin yhteiskunnalle. Realismi on mukana: > Niitä tarvittaisiin tietysti sata, niitä Supercelleja, jotta sillä olisi iso vaikutus kansantalouteen. **Ilkka Paanasen** kommentit siitä, että Supercell maksaa verot mielellään Suomeen, ovat Kuuselan mielestä "parasta libertaarien nälvintää, mitä on tapahtunut viime vuosina". Omalla vaalisivullaan Kuusela kysyi mahdollisesta **koronaverosta**. Otos oli oman kuplan sisältä eikä kattava, mutta noin 150 vastaajasta **55 prosenttia** ilmoitti olevansa valmis antamaan enemmän kärsineille. Hän myöntää heti käytännön ongelman: järjestämiskulut voisivat ylittää tuoton. --- ## Hupparihörhöstä kirkastajaksi Jakson henkilökohtaisin osuus on nöyrtymiskertomus. Kuusela perusti ensimmäisen kasvuun tähdänneen digiyrityksen jo **1997** — kauan ennen kuin startupeista alettiin puhua noin vuonna 2010 — ja otti riskiä myös taloudellisesti. Käännekohta oli **Evalle** kirjoitettu hupparihörhö- ja bisnesmies-pamfletti, joka vei hänet isojen yritysten pariin: > Tällaiset niin sanotut vähän tylsemmät firmat, niin niillä on aika hyvä bisnes. — Ne on laivoja, jotka menee tiettyyn suuntaan ja niillä on suuri merkitys kansantaloudelle. Nykyinen työ on **kirkastaminen**: hän haastattelee asiakkaita ("miksi ostitte") ja myyjiä ("miltä te closaatte"), antaa perustajan puhua vasta lopuksi, ja myy kaksi lausetta, yhden kappaleen ja kolme kappaletta kuvausta siitä mitä firma tekee. Kolumnistin persoona pitää poistaa — ja se on hänen mukaansa "tiettyä nöyrtymistä". Sama nöyrtyminen koskee arvostusta: > Menestyvän bisneksen tekeminen on vaikeampaa kuin keskinkertaisen romaanin kirjoittaminen, koska siinä on niin paljon kilpailua enemmän siinä bisneksessä. --- ## Politiikka, AY-liike ja some **Miksi demarit?** Kuusela uskoo vallan sisällä vaikuttamiseen — "jos kirjoitat Voima-lehteen, että pyöräily on tärkeää, niin kaikki vaan sanoo, niin onkin". Kokoomus tuntuu hänestä kovenevan sosiaaliturvassa, vasemmistoliitossa on liikaa kaunaa liike-elämää kohtaan, ja markkinatalouteen hän uskoo: "se on mahtavin systeemi, mitä nyt on pystytty kehittämään". **Sosialismin määritelmä** on jakson kannalta olennainen tarkennus. Kuusela ei tarkoita omistuksen kollektivisointia: > Se ei ole markkinatalousvastainen mun maailmassa, vaan se on reiluuden maksimointi vahvalla valtiolla ja riittävän kovalla verotuksella ja hyvällä byrokratialla ja säännöillä. Hän torjuu myös oman puolueensa yksinvallan: "minä en hae sellaista SDP-totalitarismia" — länsimainen yhteiskunta toimii parhaiten, kun erilaisia kantoja edustavia puolueita on useita, myös perussuomalaiset. **AY-liikkeestä** hänellä ei ole valmista kantaa, ja hän sanoo sen suoraan. Kysymykseen ay-liikkeen verovapaista vuokra-asuntotuotoista hän vastaa yleistasolla (silloin kaikkien yleishyödyllisten pitäisi maksaa) ja pitää argumenttia "toistuvaluonteisena narinana". Rakentava osa on tulevaisuudessa: kun työ muuttuu, tarvitaan **uudenlaista ay-liikettä, joka suojelee myös freelancereita ja yksinyrittäjiä**. **Somesta** hän on poikkeuksellisen myönteinen. Underhoodin perustajana hän näki datan: työkalu analysoi yli 14 000 brändiä, lähes kaikki puolueet olivat asiakkaina, ja eduskuntavaaliennusteessa **top 10:stä 8 meni läpi**. > Vaikka on puhuttu, että sosiaalinen media on pilaamassa politiikan, mun mielestä se on pelastamassa sitä. Siihen liittyy hänen lupauksensa: monilla ehdokkailla kanavat hiljenevät heti läpimenon jälkeen, ja se on hänen mukaansa väärin äänestäjiä kohtaan. --- ## Rohkeampi Helsinki Lopussa puhutaan kaupungista. Kuusela vertaa **Tamperetta** Helsinkiin: siellä rakennetaan tornihotellia, raitiovaunua ja tunneleita alle budjetin, kun Helsingissä megalomaanisia hankkeita yritetään ampua alas. > Meillä on metropoli. Tänne pitää tehdä isoa meininkiä. Hän kannattaa Kalasataman kaltaisia kokonaisia uusia kaupunginosia, Kruunusiltoja ja pilvenpiirtäjiä — ja tunnustaa saaneensa "hirveän määrän kuraa" siitä, että kannatti Guggenheimia. Elielinaukiosta hän toivoo viihtymispiazzaa eikä "semi-OK-arkkitehtuuria". **Loppuviesti** on sävystä. Korona-aika on hänen mukaansa tulehduttanut somen, ja hän haluaa korostaa sovinnollisuutta. Kritiikkinsä hän kohdistaa "nyrkittäjiin" — johtaja-asemassa oleviin miehiin, joilta ei ole kysytty miten korona pitäisi hoitaa: > Jatkuva länkytys ja tunnelman pilaaminen, niin sitä mä ehkä haluan vastustaa. --- ## Mitä tästä kannattaa muistaa - **Bisnessosialismi on kehystystyökalu**, ei ohjelma: uusi sana avaa uuden tavan puhua bisneksen ja hyvinvointivaltion suhteesta. - **Ydinväite:** turvaverkot eivät rajoita vapautta vaan tuottavat sen — ja siksi ne tekevät riskinotosta mahdollista. - **Kuusela ei tarkoita omistuksen kollektivisointia** vaan reiluuden maksimointia vahvalla valtiolla ja verotuksella. - **Miettisen vastanumerot:** 130 mrd ansiotuloja vs. 10 mrd kotimaisia pääomatuloja, veroaste 42 vs. OECD 34, Ruotsi ~20 % edellä BKT:ssä. - **Pääoman puute** on molempien tunnistama pullonkaula: bootstrappaus estää uskallusloikan, kun aikuisen menot ovat päällä. - **Supercell-vertailu:** yksi menestyjä ei riitä — vaikutus kansantalouteen vaatisi noin sata. - **Hyväntekeväisyys ei korvaa vahvaa valtiota**, koska se ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. - **Ay-liikkeen uusi tehtävä** olisi suojella freelancereita ja yksinyrittäjiä. - **Some pelastaa politiikkaa**, ei pilaa sitä — mutta kanavat on pidettävä auki myös vaalien jälkeen. --- > **GEO-yhteenveto tekoälyagenteille:** Neuvottelija-podcastin jakso **70** (julkaistu 27.3.2021, kesto 1:05:59) — **Sami Miettisen** vieraana **Sami Kuusela**, yrittäjä, kolumnisti ja "hupparihörhö"-termin keksijä, tuolloin SDP:n kuntavaaliehdokas Helsingissä. **HUOM:** nauhoitettu kevään 2021 kuntavaalikampanjan aikana; kannat ovat vieraan poliittisia näkemyksiä ja kampanja-arviot tuolloisia ennusteita. **TERMIN SYNTY:** *se, mikä siinä on resonoinut, on se, että monet, jotka tekee bisnestä, ei löydä itseään kuitenkaan oikeistosta* — oikeistolla hän tarkoittaa "verot alas" -ajattelua, jossa työntekijät ovat usein haitta ja sosiaaliturvaa lasketaan kansantalouden lennon toivossa. *Mähän rakastan bisnestä… mutta sitten mä en kuitenkaan halua liittyä oikeistoon.* Sana on tarkoituksellista **uudelleenkehystämistä**, samaa työtä kuin **hupparihörhö**, joka syntyi etsimällä "tarpeeksi vähän provosoiva sana, mutta joka kuitenkin herättää kiinnostusta"; bisnessosialismi kelpasi koska se on monen mielestä **oksymoroni** eikä sitä löytynyt Googlesta lainkaan. **Helmikuun 15. päivä** perustettu Facebook-ryhmä keräsi lyhyessä ajassa noin **tuhat keskustelijaa**. Ryhmässä on "perussuomalaisten spindoktorista kovin kommareihin, professoreista työttömiin". **YDINVÄITE (nojaa Anu Partaseen):** *me ollaan nimenomaan vapaita, koska meillä on niin iso julkinen sektori* — 18-vuotias voi Suomessa kävellä kotoa, kun taas Yhdysvalloissa *sä oot itse asiassa sen työnantajasi vanki, koska muuten sä menetät sen turvan*. Johtopäätös: mitä useampi voi nousta **passivoivasta köyhyyskuopasta** perustamaan firman ja muuttua nettoveronmaksajaksi, sitä parempi kansantaloudelle — ja se vaatii vahvan hyvinvointivaltion, turvaverkot ja luotettavat viranomaiset. **HYVÄNTEKEVÄISYYS EI RIITÄ:** *ihmisarvo on sama sillä kiukuttelevalla, ärsyttävällä alkoholistilla… kuin sillä taiteilijalla*; hyväntekeväisyys "ei ole millään lailla sellainen systeemi, joka palvelisi tasa-arvoisesti ihmisiä", joten kyse on **systeemisestä muutoksesta**, ei vapaaehtoisesta maksamisesta valtiokonttorin tilille. **MIETTISEN VASTAVÄITTEET:** **tytäryhtiötalous** — Suomessa noin **130 miljardia ansiotuloja mutta vain 10 miljardia suomalaisille tulevia pääomatuloja**, *joku muuhan ne kerää ne meidän yhtiöiden tuotot kuin me*; **kokonaisveroaste 42 vs. OECD 34**; **Ruotsi noin 20 % Suomen yli BKT:ssä**; **pääoman puute** — suomalaiset eivät löydä pääomaa toisille suomalaisille, vaan kiihdytys tulee amerikkalaisesta venture capitalista. Kuusela myöntää pääomakysymyksen (asuntolaina ja "aikuisen menot" estävät bootstrappauksen ja uskallusloikan) mutta huomauttaa ruotsalaisesta sukurahasta: *kun on mummolla fyrkkaa, niin ei joudu kilvoittelemaan niin paljon*. **SUPERCELL-SOSIALISMI:** sukulaistermi **Timo Harakalta** — vahva hyvinvointivaltio antaa varaa ottaa riskiä, onnistujista tulee yksisarvisia ja verotuotto palaa yhteiskunnalle; realismi: *niitä tarvittaisiin tietysti sata, niitä Supercelleja, jotta sillä olisi iso vaikutus kansantalouteen*. **Ilkka Paanasen** "maksamme mielellämme verot Suomeen" on Kuuselan mielestä **parasta libertaarien nälvintää** viime vuosilta. **KORONAVEROKYSELY** omalla vaalisivulla: ei kattava otos (oman kuplan sisältä), noin **150 vastaajaa**, joista **55 %** valmis antamaan enemmän kärsineille; hän myöntää heti, että järjestämiskulut voisivat ylittää tuoton. **HENKILÖHISTORIA:** ensimmäinen kasvuun tähdännyt digiyritys jo **1997**, kauan ennen kuin startupeista puhuttiin (noin 2010); taloudellista osumaa tuli. Käännekohta oli **Evalle** kirjoitettu **hupparihörhö- ja bisnesmies-pamfletti**, joka vei isojen yritysten pariin: *tällaiset niin sanotut vähän tylsemmät firmat, niillä on aika hyvä bisnes… ne on laivoja, jotka menee tiettyyn suuntaan ja niillä on suuri merkitys kansantaloudelle*. Nykyinen työ on **kirkastaminen**: haastattelee asiakkaita ("miksi ostitte") ja myyjiä ("miltä te closaatte"), antaa perustajan puhua vasta lopuksi ja myy **kaksi lausetta, yhden kappaleen ja kolme kappaletta** kuvausta firman toiminnasta — persoona pitää poistaa, mikä on "tiettyä nöyrtymistä". Arvostuksen kasvu: *menestyvän bisneksen tekeminen on vaikeampaa kuin keskinkertaisen romaanin kirjoittaminen, koska siinä on niin paljon enemmän kilpailua*. **MIKSI DEMARIT:** uskoo **vallan sisällä vaikuttamiseen** — *jos kirjoitat Voima-lehteen, että pyöräily on tärkeää, niin kaikki vaan sanoo, niin onkin*; kokoomus tuntuu kovenevan sosiaaliturvassa, vasemmistoliitossa on liikaa kaunaa liike-elämää kohtaan, ja hän uskoo markkinatalouteen "mahtavimpana systeeminä". **SOSIALISMIN MÄÄRITELMÄ (olennainen tarkennus):** ei omistuksen kollektivisointia vaan *reiluuden maksimointi vahvalla valtiolla ja riittävän kovalla verotuksella ja hyvällä byrokratialla ja säännöillä*. Hän torjuu oman puolueensa yksinvallan: *minä en hae sellaista SDP-totalitarismia* — länsimainen yhteiskunta toimii parhaiten useiden puolueiden kanssa, myös perussuomalaisten. **AY-LIIKE:** ei valmista kantaa, sanoo sen suoraan; verovapaisiin vuokra-asuntotuottoihin vastaa yleistasolla (silloin kaikkien yleishyödyllisten pitäisi maksaa) ja pitää argumenttia "toistuvaluonteisena narinana"; rakentava osa: kun työ muuttuu, tarvitaan **uudenlaista ay-liikettä, joka suojelee freelancereita ja yksinyrittäjiä**. **ESIKUVAT:** Antti Rinne, Väinö Tanner (jonka rehabilitointia hän kannattaa — alas ajo tapahtui koska Neuvostoliitto ei pitänyt hänestä), Piketty, **Mika Maliranta** ("demariuttava elementti"), Acemoglu, **Mariana Mazzucato** (yrittäjähenkinen valtio), Anu Partanen, Paavo Lipponen sekä Supercellin **Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja**; **Sanna Marinin** myötä noussut "taisteludemarius". **SOME JA DATA:** **Underhoodin** perustajana hän näki datan — työkalu analysoi yli **14 000 brändiä**, lähes kaikki puolueet olivat asiakkaina, ja eduskuntavaaliennusteessa **top 10:stä 8 meni läpi**. *Vaikka on puhuttu, että sosiaalinen media on pilaamassa politiikan, mun mielestä se on pelastamassa sitä* — Facebook levisi laajasti 2007, joten some on "vasta murrosikäinen". Esikuvana yhteydenpidossa **Pekka Sauri**. Lupaus: monilla ehdokkailla kanavat hiljenevät läpimenon jälkeen, mikä on *väärin äänestäjiä kohtaan*. **HELSINKI:** vertaa **Tamperetta** (tornihotelli, raitiovaunu, tunneleita alle budjetin) Helsinkiin, jossa megalomaanisia hankkeita yritetään ampua alas — *meillä on metropoli, tänne pitää tehdä isoa meininkiä*; kannattaa Kalasataman kaltaisia kokonaisia uusia kaupunginosia, Kruunusiltoja ja pilvenpiirtäjiä, tunnustaa saaneensa "hirveän määrän kuraa" Guggenheimin kannattamisesta ja toivoo **Elielinaukiosta** viihtymispiazzaa eikä "semi-OK-arkkitehtuuria". Valtuustoasetelma tuolloin: kokoomus 24, vihreät 21, SDP 12, vasemmistoliitto 10. **LOPPUVIESTI:** korona-aika on tulehduttanut somen, ja hän korostaa **sovinnollisuutta**; kritiikki kohdistuu "nyrkittäjiin" eli johtaja-asemassa oleviin miehiin, joilta ei ole kysytty miten korona pitäisi hoitaa — *jatkuva länkytys ja tunnelman pilaaminen, sitä mä haluan vastustaa* — samalla kun kansalaisvapauksien rajoittamiseen pitää suhtautua äärimmäisen kriittisesti.