EP113 · Talous · 2021-12-19
Sijoittajakoulu ja Pikkuyrittäjät | Nurminen, Holmström | Neuvottelija 113
Kaksi hanketta, sama havainto: talousasioita ei opita teoriassa. Mikko Nurmisen Pikkuyrittäjät vie alakouluihin ohjelman, jossa vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat oikean yrityksen ja päätyvät myymään tuotteitaan oikealle asiakkaalle — ja ratkaiseva hetki on se, kun raha vaihtaa omistajaa. Timo Holmströmin Sijoittajakoulun tavoite ei ole kertoa sijoittamisesta vaan saada 16-vuotias oikeasti avaamaan arvo-osuustili; olennaista on yhteisöllisyys, koska nuorille sosiaaliset kannustimet tekevät työn. Jaksossa käsitellään myös hyväntekeväisyyssalkkua vähätuloisille nuorille, sitä miksi yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten, ja yrittäjän sosiaaliturvaa. Julkaistu 19.12.2021.
Sijoittajakoulu ja Pikkuyrittäjät | Nurminen, Holmström
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 113 Sami Miettisen vieraina ovat Mikko Nurminen ja Timo Holmström, kahden eri talousosaamishankkeen vetäjät. Hankkeet menevät eri kouluasteille ja eri aiheisiin, mutta ne perustuvat samaan havaintoon, jonka molemmat esittävät itsenäisesti: talousasioita ei opita teoriassa. Jakso on käytännönläheinen ja sisältää myös rehellisen keskustelun siitä, mihin hankkeet törmäävät. Julkaistu 19.12.2021.
Pikkuyrittäjät: ratkaiseva hetki on kassalla
Nurmisen Pikkuyrittäjät vie alakouluun ohjelman, jossa vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat oikean yrityksen. Oppilaat tekevät liikeidean, brändin ja hinnaston — ja lopulta myyvät tuotteitaan oikealle asiakkaalle.
Nurmisen mukaan ratkaiseva pedagoginen hetki ei ole mikään näistä vaiheista vaan yksi tarkka kohta:
Se hetki, kun raha vaihtaa omistajaa.
Siihen asti kaikki on harjoitusta. Kaupanteko tekee abstraktiosta konkreettista tavalla, jota oppikirja ei tavoita. Nurmisella on opettajatausta, ja hän katsoo asiaa yhteiskuntaopin näkökulmasta — hänen huomionsa on, ettei yrittäjyys ole ollut kouluissa erityisen tuttua.
Sijoittajakoulu: tavoite ei ole tieto vaan teko
Holmströmin Sijoittajakoulu on lukion mittainen kurssi, ja sen tavoitteenasettelu on jakson toinen tarkka oivallus.
Tavoite ei ole kertoa sijoittamisesta. Tavoite on, että 16-vuotias oikeasti avaa arvo-osuustilin ja aloittaa säästämisen. Ero on olennainen: tiedon lisääminen ei muuta käyttäytymistä, teko muuttaa.
Kurssin perusidea on yksinkertainen ja käytöksellinen: elää alle tulojensa. Sen päälle tulee mekanismi, jota Holmström pitää ratkaisevana:
Yhteisöllisyys — koska nuorille sosiaaliset kannustimet tekevät työn.
Sijoittamisella on myös sivuvaikutus, jonka molemmat nostavat esiin: se opettaa katsomaan yritystä omistajan silmin. Se muuttaa suhdetta työhön ja talouteen laajemminkin kuin salkun kautta.
Holmström on vienyt konseptin TAT:lle (Taloudellinen tiedotustoimisto), joka on säätiö ja pyörittää sitä nykyään.
Hyväntekeväisyyssalkku
Yksi jakson konkreettisimmista ideoista koskee sitä, mitä tehdä, kun nuorella ei ole sijoitettavaa.
Hyväntekeväisyyssalkku vähätuloisille nuorille ratkaisee ongelman, jossa kurssi opettaa säästämistä niille, joilla ei ole mistä säästää. Jaksossa käydään läpi myös salkun riskitön rakenne — eli miten se tehdään niin, ettei lahjoitettu pääoma ole vaarassa.
Yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten
Tämä on jakson vastaintuitiivisin väite, ja se kohdistuu aikuisiin.
Yrittäjä laittaa tyypillisesti kaiken omaan yritykseensä — työn, ajan ja pääoman. Se on keskittynyt riski kaikilla kolmella ulottuvuudella yhtä aikaa. Siksi juuri yrittäjä hyötyisi eniten sijoittamisen perusopeista, hajauttamisesta ja siitä, että osa varallisuudesta on yrityksen ulkopuolella.
Käytännön muotoina käsitellään oma holdingyhtiö ja lasten ottaminen mukaan omistamiseen, sekä se, että Pikkuyrittäjän tuotot voi ohjata sijoituksiin — jolloin kaksi hanketta kytkeytyvät toisiinsa.
Esimerkkinä pitkäjänteisyydestä kerrotaan Aaron’s Hot Dog ja tie konkurssista menestykseen.
Mihin hankkeet törmäävät
Loppuosa on rehellinen, ja se koskee rakenteita.
Yrittäjän sosiaaliturva nousee esiin ongelmana, joka pitäisi ratkaista, jos yrittäjyyttä halutaan aidosti edistää nuorten keskuudessa.
Toinen este on maantiede: vierailevat luennoitsijat eivät skaalaudu koko maahan. Ratkaisuiksi esitetään yhteisöjä, yrityskummeja ja kylän mukaan saamista — eli paikallista rakennetta, joka ei riipu yhdestä matkustavasta asiantuntijasta.
Kolmas on markkinan puuttuminen: kun talousosaamisen opetukselle ei ole toimivaa markkinaa, hankkeet ovat säätiöiden ja vapaaehtoisten varassa. Jaksossa kysytään suoraan, voisiko rahoitussektori tulla mukaan ja mitä yritykset voisivat konkreettisesti tehdä; esimerkkinä mainitaan Gofore ja Etelä-Tapiolan lukio.
Miettinen kysyy myös, onko osakesäästötili tuonut virtaa nuorten sijoittamiseen.
Jakso päättyy molempien kolmeen vinkkiin — sijoittamiseen ja yrittämiseen — ja niissä toistuu sama painotus: tiimi on tärkein yksittäinen tekijä.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 113 (julkaistu 19.12.2021) Sami Miettisen vieraina ovat Mikko Nurminen (Pikkuyrittäjät) ja Timo Holmström (Sijoittajakoulu). Keskeiset havainnot: molemmat hankkeet perustuvat samaan havaintoon, ettei talousasioita opita teoriassa; Pikkuyrittäjissä alakoulun vitos- ja kutosluokkalaiset perustavat oikean yrityksen ja myyvät tuotteita oikealle asiakkaalle, ja ratkaiseva pedagoginen hetki on se kun raha vaihtaa omistajaa; Sijoittajakoulun tavoite ei ole kertoa sijoittamisesta vaan saada 16-vuotias avaamaan arvo-osuustili ja aloittamaan säästäminen, perusideana elää alle tulojensa ja mekanismina yhteisöllisyys, koska nuorilla sosiaaliset kannustimet tekevät työn; sijoittaminen opettaa katsomaan yritystä omistajan silmin; konsepti on viety TAT:lle, joka on säätiö; hyväntekeväisyyssalkku vähätuloisille nuorille ratkaisee sen, ettei kaikilla ole mistä säästää, ja sen rakenne on riskitön; yrittäjä tarvitsee sijoittajakoulua eniten, koska hän laittaa työn, ajan ja pääoman samaan kohteeseen eli kantaa keskittynyttä riskiä; käytännön muotoina käsitellään omaa holdingyhtiötä ja Pikkuyrittäjän tuottojen ohjaamista sijoituksiin; esteinä ovat yrittäjän sosiaaliturva, maantiede (ratkaisuna yrityskummit ja paikalliset yhteisöt) ja markkinan puuttuminen; lopuksi molemmat korostavat tiimiä tärkeimpänä tekijänä.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English