EP116 · Talous · 2022-01-09
Suomen talous taas ongelmissa | Stefan Törnqvist | Neuvottelija 116
Stefan Törnqvist palaa kanavalle ja pitää kiinni edellisen jaksonsa raflaavimmasta väitteestä: eurosta hyötyvät kaikki osapuolet paitsi Suomen kansantalous. Jakson terävin talouspoliittinen huomio koskee ajoitusta: koska Suomessa palkkaliikenne on yksisuuntaista eikä laskusuhdanteessa jousteta alaspäin, korkeasuhdanteessa ei oikeastaan koskaan voisi antaa suuria korotuksia — ja hän näkee nyt samat merkit kuin 2007–2008. Rahapolitiikasta hän katsoo, että Fed kiristää ja EKP ei voi, koska markkinaehtoista korkoa ei voi mätkäistä Italian velalle ilman pankkikriisiä, jonka Baselin sääntely on rakentanut sisään taseisiin. Julkaistu 9.1.2022.
Suomen talous taas ongelmissa | Stefan Törnqvist
Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 116 Sami Miettinen haastattelee Stefan Törnqvistia, joka on ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaaleissa. Jakso yhdistää kaksi tasoa: aluevaaliteemat ja rahapolitiikan endgamen. Yhdistävä lanka on ajoitus — mitä tapahtuu, kun joustovaraa ei ole jäljellä. Julkaistu 9.1.2022.
Lukuohje. Törnqvist on eurokriittinen kommentaattori ja vaaliehdokas, ja jakso käydään hänen lähtökohdistaan. Näkemykset on attribuoitu puhujalle ja skenaariot merkitty skenaarioiksi.
Euroväite ja kenen kannalta se pätee
Törnqvist pitää kiinni edellisen jaksonsa väitteestä, ja jakson arvo on siinä, että hän erittelee sen osapuolittain: eurosta hyötyvät kaikki paitsi Suomen kansantalous.
- Vasemmistolle ja eläkeläisille euro pitää palkat ja etuudet vakaina
- Työnantajille se avaa vapauden investoida muualle
- Ammattiyhdistysliikkeelle se on hänen kuulemansa mukaan selviytymistaistelu
Hän muotoilee sen myös yleisemmin: euro ei sovi oikeastaan millekään euroalueen valtiolle, koska yhteinen korko on väärä jokaiselle erikseen.
Palkkaliikenteen yksisuuntaisuus
Tämä on jakson tarkin talouspoliittinen havainto, ja se on rakenteellinen eikä poliittinen.
Suomessa palkkaliikenne on yksisuuntaista: laskusuhdanteessa ei jousteta alaspäin. Siitä seuraa looginen johtopäätös, jota harvoin sanotaan ääneen:
Jos alaspäin ei jousteta, niin korkeasuhdanteessakaan ei oikeastaan koskaan voisi antaa suuria korotuksia.
Muuten kustannustaso jää pysyvästi korkeaksi, kun suhdanne kääntyy. Törnqvist sanoo näkevänsä nauhoitushetkellä samat merkit kuin 2007–2008 — sama havainto, jonka Minna Helle tekee omasta näkökulmastaan jaksossa 108.
Taustaksi käydään läpi Esko Aho ja vuosi 1991 sekä se, mitä Törnqvist pitää sopimisen kulttuurin puutteena.
Aluevaalit: kuntarajojen poistuminen
Vaaliosuudessa Törnqvist tekee myönnytyksen, joka tekee siitä uskottavamman: hän löytää uudistuksesta yhden aidosti hyvän puolen.
Kuntarajojen poistuminen on hänen mielestään hyvinvointialueen paras ominaisuus, ja perustelu on arkinen: kirkkonummelaisen ei pitäisi joutua ajamaan kotikuntaansa keskellä päivää, kun hän on töissä Espoossa. Hoidon pitäisi valikoitua työpaikan mukaan, ei kotiosoitteen.
Samassa yhteydessä käsitellään sitä, mitä kunnat haluavat siirtää alueelle, ja sote-uudistuksen vaikutusta julkisen sektorin kokoon.
Törnqvist perustelee myös puoluevalintansa — miksi kokoomus eikä RKP tai perussuomalaiset.
Rahapolitiikan endgame ja Basel
Jakson analyyttisin osuus koskee sitä, miksi keskuspankit ovat eri asemissa.
Törnqvist on Miettisen kanssa samaa mieltä siitä, että Fed kiristää ja EKP ei voi. Perustelu on tarkka eikä yleisluontoinen:
Markkinaehtoista korkoa ei voi mätkäistä Italian kaltaisen maan velalle ilman pankkikriisiä.
Ja kriisin mekanismi on rakennettu sääntelyyn: Baselin sääntely on käytännössä pakottanut pankit valtionlainoihin, koska ne saavat taseessa suosiollisen kohtelun. Kun valtionlainan hinta putoaa, se osuu suoraan pankkien vakavaraisuuteen. Törnqvistin mukaan Baselin komitea on alikäsitelty vallankäyttäjä juuri tästä syystä.
Skenaario: inflaation maailmanennätys
Skenaariokysymykseen Törnqvistin vastaus on kiinnostava siksi, ettei se ole romahdusennuste.
Todennäköisin lopputulos on hänen mukaansa inflaation maailmanennätys — ei siksi että se olisi hyvä politiikka, vaan poliittisen taloustieteen logiikasta: poliitikot häviäisivät muuten seuraavat vaalit. Varauksena hän lisää, että sota muuttaisi laskelman. (Jakso on nauhoitettu tammikuussa 2022.)
Loppupuolella käsitellään gosbank-skenaariota ja keskuspankkien digirahaa sekä sitä, tekisikö digitaalinen keskuspankkivaluutta pankkisektorista tarpeettoman — ja voisiko kehitystä hidastaa.
Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 116 (julkaistu 9.1.2022) Sami Miettinen haastattelee Stefan Törnqvistia, joka on ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaaleissa. Keskeiset havainnot: Törnqvistin mukaan eurosta hyötyvät kaikki paitsi Suomen kansantalous — vasemmistolle ja eläkeläisille se pitää palkat ja etuudet vakaina, työnantajille se avaa vapauden investoida muualle, ja ammattiyhdistysliikkeelle se on selviytymistaistelu; palkkaliikenne on Suomessa yksisuuntaista eikä laskusuhdanteessa jousteta alaspäin, joten korkeasuhdanteessakaan ei voisi antaa suuria korotuksia, ja hän näkee samat merkit kuin 2007–2008; aluevaaleissa hän pitää kuntarajojen poistumista uudistuksen parhaana puolena, koska hoidon pitäisi valikoitua työpaikan eikä kotiosoitteen mukaan; rahapolitiikassa Fed kiristää ja EKP ei voi, koska markkinaehtoista korkoa ei voi asettaa Italian velalle ilman pankkikriisiä, sillä Baselin sääntely on pakottanut pankit valtionlainoihin ja tehnyt Baselin komiteasta alikäsitellyn vallankäyttäjän; skenaariona hän pitää todennäköisimpänä inflaation maailmanennätystä eikä romahdusta, koska poliitikot häviäisivät muuten vaalit — ellei sota muuta laskelmaa; lopuksi käsitellään gosbank-skenaariota ja keskuspankkien digirahaa.
Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English