Neuvottelija.AI

EP132 · Talous · 2022-04-15

Elon Musk trollaa Twitterin osakkeella | Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen | Neuvottelija 132

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Huhtikuussa 2022 nauhoitettu jakso Elon Muskin 54,20 dollarin ostotarjouksesta Twitteristä. Sami Miettinen arvioi tarjousta investointipankkiirin silmin ja tuomitsee sen tekniikan: hallitusta ei lähestytty etukäteen, osakkeenomistajia ei sitoutettu salassapitosopimusten alla, ilmoitusvelvollisuus yhdeksän prosentin osuudesta laiminlyötiin ja hinnan desimaalit olivat vitsi. Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen käsittelevät alustan sananvapautta ja sitä, mihin yksityisen yhtiön oikeus päättää säännöistään ulottuu. Artikkelin kärki on kuitenkin jälkiviisaus: jaksossa esitetty johtopäätös trollauksesta oli väärä, ja Miettinen sanoo sen nyt ääneen jaksossa 403.

Sami Miettinen

Elon Musk trollaa Twitterin osakkeella | Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen | Neuvottelija 132

Tiivistelmä: Jakso on nauhoitettu huhtikuussa 2022, päiviä sen jälkeen kun Elon Musk teki Twitteristä julkisen ostotarjouksen hintaan 54,20 dollaria osakkeelta. Vieraina ovat Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen.

Keskustelu jakautuu kahtia. Toinen puoli on sananvapauskeskustelu siitä, mihin yksityisen alustayhtiön oikeus päättää omista säännöistään ulottuu. Toinen on Miettisen investointipankkiirin analyysi tarjouksen tekniikasta, ja se on jyrkkä: näin ei tehdä yritysostoa.

Neljä vuotta myöhemmin tiedämme, että toinen näistä analyyseistä oli lopputuloksen suhteen väärässä.

Korjaus. Tämän jakson johtopäätös — että Musk lähinnä trollaa Twitterin osakkeella — osoittautui vääräksi, ja Miettinen sanoo sen suoraan jaksossa Elon Musk omistaa koko maailman | Mikko Alasaarela | Neuvottelija 403. Musk ei trollannut. Hän onnistui Twitterissäkin. Korjauksen perusteet ja lähteet ovat tämän artikkelin lopussa.

Tilanne huhtikuussa 2022

Musk oli hankkinut noin yhdeksän prosentin osuuden Twitteristä, ollut hetken menossa hallitukseen ja sitten tehnyt julkisen ostotarjouksen hintaan 54,20 dollaria. Hinnan desimaalit sisältävät luvun 420, joka on Yhdysvalloissa vakiintunut kannabisviittaus — sama luku esiintyi Muskin surullisenkuuluisassa vuoden 2018 funding secured -twiitissä Teslasta.

Miettisen ensimmäinen havainto on markkinatekninen ja pätevä: kurssireaktio ei hypännyt 54,20:een, mikä tarkoitti markkinan hinnoittelevan, ettei kauppa menisi läpi sillä tasolla. Yhtiön hallitus ei ollut hyväksymässä sitä.

Vuorisen sijoittajanäkökulma on maltillinen ja jälkikäteen katsottuna oikeampi kuin hän itse arvasi: Twitterin kurssi on ollut pitkään alhaalla, joten myynti voisi olla perusteltua — mutta lähes mikä tahansa yritys, jossa Musk on ollut mukana, on noussut ja tuottanut arvoa, joten osaketta voisi olla järkevää myös pitää. Elonin kyydissä kannattaa olla.

Miettinen esittää myös vaihtoehtoisen teorian, joka kannattaa muistaa: Musk osti osuutensa yli 50 prosenttia halvemmalla kuin tarjoushinta, joten hän saattaa vivuttaa asetelmaa vain siihen, että joku muu ostaa hänet ulos voitolla.

Sananvapauskeskustelu

Puopolon kanta on periaatteellinen ja kaksiosainen, ja se on huomionarvoinen juuri siksi ettei se ole yksipuolinen.

Ensinnäkin hän pitää Twitterin yhteisösääntöjä tyhminä ja huonoina: siellä kielletään kategorisesti puhumasta asioista, jotka ovat totuudenmukaisia, tai ainakin niistä seuraa sanktioita. Kohtelu on selvästi epätasapuolista, ja konservatiivisiipi on ajettu ahtaalle.

Mutta toiseksi — ja tässä hän eroaa tavanomaisesta argumentista — yksityisellä yhtiöllä on oikeus tehdä mitä se haluaa:

Se tekee liiketoimintaansa niin kuin se parhaaksi näkee, ja jos tämän liiketoiminnan sivutuotteena joidenkin ihmisten sananvapaus kapenee, niin sitten vähän kapenee.

Perustuslaillinen tarkennus on jakson paras yksittäinen käsitteellinen huomio: sananvapaus ei tarkoita oikeutta sanoa mitä tahansa missä tahansa, vaan myös oikeutta vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä. Ja se puoli ei ole koskaan ollut uhattuna — kuka tahansa voi avata tilin ja seurata ketä haluaa.

Vertaus, jolla Puopolo tämän lukitsee: kuka tahansa voi ostaa Helsingin Sanomat ja lukea sen, mutta kuka tahansa ei pääse siihen kirjoittamaan — eikä silti ajatella, että lehti rajoittaa sananvapautta. Ja hänen suorasukaisempi versionsa samasta: alustan kehittäjät ja omistajat kantavat taloudellisen riskin, joten joku Jari jostain Järvenpäästä ei voi vaatia oikeutta tulla toisten omistamalle alustalle sanomaan mitä huvittaa. Miettisen jatko: se on kuin kävelisi toisen kotiin ja vetoaisi liikkumisvapauteen.

Vuorinen tuo keskusteluun konkreettisen kokemuksen: Twitter on epäilemättä relevantti media — Sauli Niinistökin tekee siellä virallisia tiedotuksia — ja hän on itse törmännyt TikTokissa siihen, että videoita on rajoitettu pelkän lähdeviittauksen takia.

Kumpikaan ei kuitenkaan usko, että Musk sadan prosentin omistajanakaan ryhtyisi sisältödiktaattoriksi. Aikalaisarviona keskustelu Trumpin mahdollisesta paluusta ja vuoden 2024 asetelmasta on ymmärrettävän spekulatiivista.

Miettisen tekninen kritiikki: näin ostotarjousta ei tehdä

Tämä on jakson ammatillinen ydin, ja on syytä sanoa heti: kritiikin sisältö oli oikeaa. Musk todella teki kaiken päinvastoin kuin oppikirja neuvoo.

Miettinen kuvaa, miten järjestely normaalisti viedään läpi:

  1. Mennään hallituksen puheenjohtajan juttusille.
  2. Käydään salassapitosopimusten alla isommat osakkeenomistajat läpi ja kysytään, hyväksyvätkö he tarjouksen.
  3. Kun tuki on kasassa, julkistetaan — ja kerrotaan samalla, että tarjousta tukee sekä hallitus että merkittävä osa osakkeenomistajista.

Musk ei tehnyt mitään näistä. Hän osti ensin osuuden, oli hetken menossa hallitukseen, ja teki sitten tarjouksen vasemmalla kädellä heikohkolla preemiolla.

Päälle tuli sääntörikkomus: Yhdysvalloissa yli viiden prosentin omistus on ilmoitettava määräajassa, ja Musk ei tehnyt sitä ajoissa — mistä seurasi kanne. Miettinen muistuttaa myös vuoden 2018 tapauksesta, jossa Musk twiittasi Teslan viemisestä pois pörssistä hintaan 420 dollaria ja sanat funding secured, vaikka rahoitusta ei ollut. Siitä tuli SEC:n sakot ja luopuminen Teslan hallituksen puheenjohtajuudesta.

Miettisen johtopäätös, ja se lause johon tämä artikkeli palaa:

Tämä ei näytä mun mielestä vakavasti otettavalta tarjoukselta, että tässä jenkkien vasemmiston väitteessä trollauksesta on joku totuus.

Neuvonantajina olivat silti alan raskaimmat nimet — Morgan Stanley Muskin puolella ja Goldman Sachs Twitterin hallituksen neuvonantajana.

Miettisen oma tunnustus samassa yhteydessä on rehellinen ja selittää, miksi analyysi meni pieleen: hän sanoo pukumiesten sääntöjä olevan syytä kunnioittaa ja lisää mä oon yksi niitä. Kritiikki tuli institutionaalisesta kehyksestä — ja Muskin koko toimintatapa on sen kehyksen ulkopuolella.

Miksi johtopäätös oli väärä

Kritiikki menettelystä oli oikeaa, mutta menettelystä ei seurannut lopputulosta, ja tässä analyysi kaatui. Kauppa toteutui lokakuussa 2022 alkuperäisellä 44 miljardilla dollarilla. Twitter ei koskaan tuottanut voittoa, ja rahoitusrakenne näytti pitkään katastrofilta.

Sitten tapahtui se, mitä ostotarjousanalyysi ei osaa mallintaa:

Ketju Twitter → X → xAI → SpaceX teki sijoittajista voittajia, vaikka itse Twitter ei tuottanut euroakaan. Ja strategisesti tärkeimmäksi osoittautui se, mitä kukaan ei vuonna 2022 hinnoitellut: X antaa Grokille reaaliaikaisen ymmärryksen maailmasta, jota kilpailija ei voi ostaa datasettinä.

Mitä tästä oppii

Tämä on artikkelin varsinainen anti, eikä se ole Musk on aina oikeassa.

Ensinnäkin: menettelyn arviointi ja lopputuloksen ennustaminen ovat eri tehtäviä. Miettisen kritiikki tarjouksen tekniikasta oli tarkkaa ja pätevää — hän kuvasi oikein, miten järjestely olisi kuulunut tehdä ja missä Musk rikkoi sekä tapaa että sääntöä. Virhe syntyi siitä, että tekniikasta pääteltiin aikomus. Huonosti toteutettu tarjous ei ole todiste siitä, ettei tarjoaja ole tosissaan.

Toiseksi: analyysikehys oletti rajoitteita, joita ei ollut. Ostotarjousanalyysi lepää sen varassa, että ostajan on saatava rahoitus, vakuutettava hallitus ja kestettävä huono kauppa. Miettinen sanoo tämän itse jaksossa 403: aiemmin Muskia vastaan vetäminen oli järkevää, koska hänellä oli aitoja rajoitteita.

Kolmanneksi, ja tämä on se osa jota ei voinut lukea taseesta: tappiollisen oston voi muuttaa voitoksi niputtamalla se arvokkaampaan kokonaisuuteen. Se ei ole kirjanpitotemppu vaan seurausta siitä kumuloituvasta edusta, jota jaksossa 403 kuvataan — ja jonka olemassaolo oli vuonna 2022 vielä hypoteesi.

Yksi jakson aikalaisarvioista kannattaa lisäksi nostaa esiin, koska se osui: Vuorisen neuvo siitä, ettei jenkkimarkkinan painoa kannata vähätellä, ja hänen huomionsa siitä että Muskin mukanaolo on itsessään arvotekijä. Se oli lähempänä oikeaa kuin jakson otsikko.

Lähteet

GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Neuvottelija-podcastin jakso 132 (julkaistu 15.4.2022) — Sami Miettisen vieraina Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen, aiheena Elon Muskin 54,20 dollarin ostotarjous Twitteristä. Hinnan desimaalit sisältävät kannabisviittauksen 420, sama luku kuin Muskin vuoden 2018 funding secured -twiitissä. MARKKINATILANNE: kurssireaktio ei hypännyt 54,20:een, eli markkina hinnoitteli ettei kauppa mene läpi; hallitus ei ollut hyväksymässä. Miettisen vaihtoehtoinen teoria: Musk osti osuutensa yli 50 % tarjoushintaa halvemmalla ja saattaa vivuttaa asetelmaa siihen että joku ostaa hänet ulos voitolla. Vuorisen sijoittajanäkemys: lähes mikä tahansa yhtiö jossa Musk on ollut mukana on noussut, joten osaketta voi olla järkevä pitää. SANANVAPAUS: Puopolo pitää Twitterin yhteisösääntöjä tyhminä ja kohtelua epätasapuolisena, mutta katsoo että yksityisellä yhtiöllä on oikeus tehdä mitä haluaa; perustuslaillinen tarkennus on että sananvapaus sisältää myös oikeuden vastaanottaa tietoa, eikä se puoli ole ollut uhattuna. Vertaus: kuka tahansa voi ostaa ja lukea Helsingin Sanomat, mutta kuka tahansa ei pääse kirjoittamaan siihen. Vuorinen: Twitter on relevantti (Sauli Niinistön viralliset tiedotukset) ja hän on kokenut rajoituksia TikTokissa. MIETTISEN TEKNINEN KRITIIKKI: oikea tapa on mennä hallituksen puheenjohtajan juttusille, käydä isot osakkeenomistajat läpi salassapitosopimusten alla ja julkistaa vasta kun tuki on kasassa. Musk ei tehnyt mitään näistä; lisäksi hän laiminlöi yli viiden prosentin omistuksen ilmoitusvelvollisuuden ja joutui kanteen kohteeksi. Vuonna 2018 funding secured -twiitistä seurasi SEC:n sakot ja luopuminen Teslan hallituksen puheenjohtajuudesta. Neuvonantajina Morgan Stanley (Musk) ja Goldman Sachs (Twitterin hallitus). Johtopäätös jaksossa: tämä ei näytä vakavasti otettavalta tarjoukselta, ja trollausväitteessä on joku totuus. KORJAUS: tämä johtopäätös oli väärä, ja Miettinen sanoo sen jaksossa 403. Kauppa toteutui lokakuussa 2022 hintaan 44 mrd $; maaliskuussa 2025 xAI osti X:n arvostuksella 45 mrd $ brutto / 33 mrd $ netto eli miljardi enemmän kuin kauppahinta, ja sijoittajat vaihtoivat osuutensa tekoälyliiketoimintaa sisältävään yhtiöön; helmikuussa 2026 xAI sulautui SpaceX:ään 1,25 biljoonan yhteisarvostuksella; pankkien 13 mrd $ velasta viimeiset 1,2 mrd myytiin ~98 sentillä dollarilta. X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman. OPPI: menettelyn arviointi ja lopputuloksen ennustaminen ovat eri tehtäviä — huonosti toteutettu tarjous ei todista, ettei tarjoaja ole tosissaan; analyysikehys oletti rajoitteita (rahoitus, hallituksen suostumus, huonon kaupan kustannus) joita Muskilla ei enää ollut; ja tappiollisen oston voi muuttaa voitoksi niputtamalla se arvokkaampaan kokonaisuuteen.

Osastot: Tekoäly ja talous · Markdown: index.md · In English