EP403 · Talous · 2026-08-25

Elon Musk omistaa koko maailman | Mikko Alasaarela | Neuvottelija 403

Mikko Alasaarela esittää jaksossa väitteen, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu rakennelaskelmaksi: Elon Musk on hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon aurinkopaneeleista ja akuista mikropiireihin, malleihin, robotteihin, avaruuteen ja viestintään. Puuttuva pala oli oma piirivalmistus, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Artikkeli käy läpi jakson väitteet ja tarkistaa keskeiset luvut julkisista lähteistä: Terafabin 16,8 miljardin aloitusinvestoinnin, SpaceX:n ja xAI:n 1,25 biljoonan fuusion, Cursorin 60 miljardin osakekaupan, Starlinkin 65 megahertsin taajuusoston ja Anthropicin omistusrakenteen. Mukana myös korjaus vuoden 2022 jaksoon 132: Musk ei trollannut Twitterin osakkeella, vaan onnistui siinäkin.

Sami Miettinen

Elon Musk omistaa koko maailman | Mikko Alasaarela | Neuvottelija 403

Tiivistelmä: Mikko Alasaarela, Agionin hallituksen puheenjohtaja ja Suomen kovimpia tekoälyasiantuntijoita, esittää jaksossa väitteen joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta: entä jos Elon Muskin iso suunnitelma on ottaa koko maailmantalous haltuun yksin?

Väite ei kuitenkaan pysy salaliittoteoriana, koska Alasaarela ei perustele sitä motiivilla vaan rakenteella. Jos haluat kontrolloida taloutta, sinun on kontrolloitava riittävän montaa keskeistä osa-aluetta — ja Musk on rakentanut niitä järjestyksessä alhaalta ylös: energiantuotanto, energian varastointi, mikropiirit, laskenta, mallit, robotiikka, avaruus ja viestintä.

Puuttuva pala oli oma piirivalmistus. Se on nyt ratkaistu.

Tämä artikkeli on kirjoitettu jakson litteraatista, ja sen numeroväitteet on tarkistettu julkisista lähteistä artikkelin lopun lähdeluettelon mukaisesti. Kohdat, joissa jaksossa esitetty luku poikkeaa julkisesta tiedosta, on merkitty erikseen — ne eivät ole virheitä jotka pitäisi piilottaa, vaan reaaliaikaisen keskustelun normaalia epätarkkuutta.

Alasaarela ja Miettinen olivat aiemmin Rami Kurimon Puheenaiheessa puhumassa Muskista ja SpaceX:stä; tämä jakso jatkaa siitä. Miettisen kehystys on alusta asti kaksijakoinen: Elon Musk on kompleksinen kaveri, ja siinä miehessä on ihmisenä todella paljon mätää — mutta hän on nero. Siitä ei vain pääse eroon.

Väite: yksi ihminen, koko pino

Alasaarelan avaus kannattaa lukea kokonaisuutena, koska se on jakson tiivistetty teesi:

Jos mä mietin, että miten se käytännössä tapahtuisi, niin sun täytyy kontrolloida riittävän montaa keskeistä osa-aluetta taloudesta, jotta sä pystyisit olemaan kontrollissa kaikesta. Elon on aivan systemaattisesti rakentanut sitä pohjaa, jolla tuo mahdollistuu.

Rakennusjärjestys on hänen mukaansa ollut looginen ja alhaalta ylös:

Olennaista ei ole lista vaan se, mitä listasta seuraa. Musk pystyy rakentamaan aina uusia liiketoimintoja, joiden ympärillä oleva infrastruktuuri on jo valmiiksi hänen kontrollissaan. Alasaarelan sana tälle on flywheel: masiina, joka kasvattaa kumuloituvaa kilpailuetua joka kierroksella — ja joka on jo käynnissä.

Loop on tiivistettynä tämä: chipit parantavat mallien suorituskykyä → suorituskyky parantaa treenausta → treenaus parantaa älyä → äly voittaa markkinaosuutta → markkinaosuus rahoittaa parempia chippejä. Ja jokainen robottiajo tehtaalla on uusi oppimiskierros samoille malleille.

Terafab: puuttuva pala

Alasaarelan mukaan Muskin suurin yksittäinen puute oli, ettei hänellä ollut omaa mikropiirivalmistusta — hän oli riippuvainen Nvidiasta ja ulkopuolisista valimoista.

Sekin on nyt ratkaistu. Texasiin on nousemassa Terafab, jonka Alasaarela kuvaa yhdistävän Nvidian, TSMC:n ja ASML:n kyvyt saman katon alle.

Tarkistettu: Tesla ja SpaceX ilmoittivat elokuussa 2026 yhteisestä 16,8 miljardin dollarin aloitusinvestoinnista Terafab-piiritehtaaseen Grimes Countyssa Texasissa. Laitos kattaa yli 100 miljoonaa neliöjalkaa ja olisi valmistuessaan maailman suurin rakennus kerrosalaltaan — noin viisinkertainen nykyiseen ennätykseen nähden. Se kattaa sekä logiikka- että muistipiirien valmistuksen, pakkauksen ja testauksen, ja tuotanto on tarkoitettu muun muassa Optimus-roboteille, Cybercab-robotakseille ja SpaceX:n avaruuteen suunnitelluille konesaleille. Työntekijöitä odotetaan lopulta vähintään 3 000. Alasaarelan mainitsema 17 miljardia alkuun osuu siis käytännössä kohdalleen. (TechCrunch, Fortune, Austin American-Statesman)

Miksi juuri keskitetty tehdas? Alasaarelan selitys on teknologinen. Nykyinen litografia on tiensä päässä, ja seuraava sukupolvi perustuu keskitettyyn laserjärjestelmään, joka on niin kallis että kaikkien litografialaitteiden on oltava sen välittömässä läheisyydessä — mieluiten samassa huoneessa — jotta kustannus per piiri pysyy kilpailukykyisenä.

Tästä seuraa se, mikä tekee siirrosta strategisen eikä vain suuren:

• TSMC ja muut ovat hajauttaneet tehtaitaan ympäri maailmaa osin poliittisista syistä, koska kukaan ei tiedä mihin Kiinan ja Yhdysvaltojen vääntö vientirajoitteineen johtaa.
• Jos Terafab onnistuu, sillä on parempi valmistusteknologia kuin TSMC:n yhdessäkään nykyisessä tehtaassa heti ensimmäisestä lähdöstä, ja päälle rakenteellinen kustannusetu.
• Kilpailijan on pakko laittaa sama 20 miljardia pöytään päästäkseen edes kisaan.
• Ja koska teknologia on uutta ja riskistä, se sopii Muskille: tehdään asioita, joita muut eivät osaa ja pysty.

Alasaarelan arvio lopputuloksesta on jyrkkä mutta looginen: on täysin mahdollista, että Grokin tokenien valmistuskustannus Muskin omilla piireillä on murto-osa Nvidian hinnoittelemasta, koska Nvidia haluaa tehdä ison katteen eikä Muskin tarvitse.

Huomio Euroopasta. Miettinen nostaa esiin, että ASML on ollut käytännössä monopoliasemassa eturintaman litografiassa — ja on nyt tulilinjalla. Alasaarelan mukaan ASML neuvottelee Muskin kanssa siitä, että se toimittaisi osan teknologiasta, koska patenttisalkkua on vaikea kiertää kokonaan. Tavoite on silti selvä: riippuvuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta mahdollisimman lähelle nollaa.

Miksi Musk ei laimennu — ja Anthropicin perustaja laimenee

Tämä on jakson analyyttisesti kiinnostavin osuus, koska se selittää mekanismin eikä vain totea lopputulosta.

Alasaarelan väite: koska Musk on aikakauden merkittävin yrittäjä, hänen pääomalleen annetaan aivan eri kerroin kuin muille. Se printtaa hänelle käytännössä ilmaista rahaa, joka mahdollistaa seuraavan siirron, joka vahvistaa tarinaa, joka nostaa kerrointa lisää. Ja kun kerroin on riittävän iso, uuden yhtiön voi perustaa pelkällä ilmoituksella ja niputtaa se sitten olemassa olevaan kokonaisuuteen.

Vertailukohta on Anthropic, jonka Alasaarela nimeää maailman menestyneimmäksi yksittäiseksi yritykseksi — nopeampi nousu kuin yhdelläkään Muskin yhtiöllä. Mutta:

Jos perinteisillä markkinamekanismeilla rakennetaan noin valtavan pääomaintensiivinen yritys kuin Anthropic, niin eipä siinä diluutiossa jää yrittäjälle kauhean isoa osuutta.

Tarkistettu. Anthropicin arvostus on noin 965 miljardia dollaria, ja yhtiö on jättänyt listautumishakemuksen, jossa arvo voisi nousta kahteen biljoonaan tai yli. Vuosikertymäinen liikevaihto on noin 65 miljardia dollaria, seitsenkertainen edellisvuoden loppuun nähden. Omistuksesta Amazonilla on noin 21 prosenttia 33 miljardin sijoituksellaan ja Googlella noin 14 prosenttia, sopimuksellisesti katkaistuna 15 prosenttiin. (Fortune, Motley Fool, The Plumbline)

Kaksi tarkennusta jaksossa esitettyihin lukuihin. Alasaarela sanoi Amazonin osuudeksi noin 18 prosenttia — julkisen tiedon mukaan se on noin 21 prosenttia, eli hänen argumenttinsa on jopa vahvempi kuin hän itse esitti. Googlen 14 prosenttia osuu kohdalleen. Sadan miljardin liikevaihto on ennuste, ei nykytila: nykyinen kertymä on 65 miljardia.

Alasaarelan pointti kestää silti tarkistuksen ja on itse asiassa jakson terävin havainto omistuksesta:

Infrastruktuuritoimittajat, jotka toimittivat Anthropicille serverit ja piirit, ovat ottaneet siitä hyvin merkittävän omistusosuuden vastineeksi siitä, että yhtiö sai skaalata nollasta. Amazon omistaa isomman siivun kuin koko avainhenkilöstö alun perin.

Ja tästä seuraa suoraan se, miksi Musk on eri asemassa: OpenAI ei omista piirejään eikä konesalejaan — ne tulevat Nvidialta ja ulkopuolisilta toimittajilta. Muskilla on omistuksessa kaikki sähköntuotannosta piirivalmistukseen ja malliin asti, eli aivan erilainen kyky kontrolloida omaa kannattavuuttaan.

Tarkistettu. Muskin osuus SpaceX:stä on noin 42–43 prosenttia, mutta olennaisempi luku on yli 80 prosentin äänivalta Class B -superäänivaltaisilla osakkeilla. Alasaarela sanoi 48 prosenttia; oikea luku on hieman pienempi, mutta äänivaltarakenne tekee erosta merkityksettömän kontrollin kannalta. (KeepTrack)

SpaceX ja first principles

Alasaarelan mukaan Muskin metodi on first principles -ajattelu: ongelma puretaan itsestäänselvimpiin osiinsa ja kaikki kyseenalaistetaan.

SpaceX:n lähtötilanne oli, ettei NASAssa ollut tapahtunut innovaatiota vuosikymmeniin ja Venäjän avaruusohjelma oli hukassa. Musk päätti, että jos kukaan ei tee, hän tekee — ja kaikkien mielestä se oli hullua. Kuudennella kerralla onnistui. Viisi ensimmäistä epäonnistumista maksoivat kymmeniä miljoonia, mahdollisesti yli sata.

Ja toi jääräpäisyys siinä, että pääsee tietyn kynnyksen yli, on sitten lähtenyt kumuloitumaan.

Sitten tulee se osa, joka tekee Muskista rakenteellisen eikä vain sinnikkään: hän ei pysähtynyt siihen, että pääsi avaruuteen. Hän ryhtyi heti tekemään raketeista uudelleenkäytettäviä päästäkseen aivan uudelle kustannustasolle.

Ja tästä hyötyy myös suomalainen: Miettisen ja Alasaarelan mukaan ICEYE on nyt yksi Euroopan arvokkaimpia startupeja, ja se on pitkälti seurausta siitä, että avaruuteen pääsee helpommin ja halvemmalla.

Cursor: 60 miljardia, kolmen prosentin laimennus

Kaupallisesti tämä on jakson konkreettisin esimerkki siitä, mitä rajattomat resurssit tarkoittavat.

Miettinen muotoilee sen niin, että aiemmin Muskia vastaan vetäminen oli järkevää, koska hänellä oli aitoja rajoitteita: oikeaa rahaa piti saada jostain, ja se piti kerjätä keskellä koronaa. Nyt hänellä on käytännössä oma lompakko.

60 miljardia, mutta 60 miljardia on Elonille kolmen prosentin diluutio SpaceX:stä. Kuinka paljon helpompaa se neuvottelu on nyt?

Tarkistettu. SpaceX osti Cursorin tekijän Anyspheren kokonaan osakkeilla 60 miljardilla dollarilla; kauppa suljettiin 15. elokuuta 2026 ja se on historian suurin riskisijoitetun startupin yritysosto. Cursorilla on noin 7 miljoonaa päivittäistä kehittäjäkäyttäjää ja noin 2 miljardin dollarin liikevaihto. Koska koko kauppahinta on SpaceX:n osakkeita, myyjät ja rahastot ottavat position Muskin yhtiöön eivätkä nosta käteistä. (Techzine, TechFundingNews, Motley Fool)

Mutta kauppa ei ollut vain koodityökalun osto. Alasaarelan analyysi motiivista on jakson skarpein:

Cursor edusti suurinta massaa koodausdataa, mitä voi nopeasti markkinoilta hankkia. Elon tiesi, että hän oli jäänyt jälkeen koodauskisassa — ja hän tiesi myös, että se koodauskisa on tavallaan koko kisa, koska jos sulla on parhaiten koodaava malli, se pystyy koodaamaan itsestään parempaa.

Ja sitten se osa, jonka Alasaarela nimeää suoraan härskeydeksi: kyselemättä keneltäkään kaikki Cursor-data meni Grokin treenaukseen, ja jossain nurkassa oli pieni bannerin kokoinen opt-out, jotta luokkakannetta ei syntyisi. Kaikki sun koodi on nyt Grokin treenimateriaalia.

Tarkistettu: kehittäjät kirjoittavat Cursorilla noin 150 miljoonaa riviä koodia päivässä, ja tämä virta ruokkii nyt Grokin koulutusta. Cursor sai vastineeksi pääsyn Colossukseen, xAI:n Memphisin superklusteriin.

Miettisen käytännön havainto samasta kaupasta on hyödyllinen ja epäsentimentaalinen: Cursorin lisenssi on halvin tapa saada Grok Bot käyttöön — halvempi kuin erilliset 200 tai 300 dollarin kuukausipaketit. Hän ajoi sillä oman GEO-skriptinsä siirron Claude Codelta Cursorille, ja se toimi kerrasta. Hänen kommenttinsa siihen: ensimmäistä kertaa tänä vuonna mulle tuli tunne, että nyt Samantha on vaarassa.

Starlink muuttuu hiljaa mobiilioperaattoriksi

Tämä on Alasaarelan mukaan nykyisille teleoperaattoreille käsittämättömän pelottava kehitys, ja se on jakson paras yksittäinen esimerkki Muskin tavasta pinota etua.

Ongelma, jonka kaikki tuntevat: mobiiliverkon rakentaminen vaatii peiton, ja peitto vaatii tontteja, tukiasemapaikkoja, kuituja ja vuokrasopimuksia. Se on ikuinen prosessi.

Muskin ratkaisu kiertää sen kokonaan. Uuteen Starlink-satelliittiantenniin, jonka asiakas asentaa katolleen saadakseen nettiä, tulee myös mobiilioperaattorin tukiasema-antenni. Eli:

Jokainen kotitalous, joka laittaa katolle sen Starlink-antennin, on samalla tukiasema sille mobiilioperaattorille.

Ja backend on taivaalla. Jokainen laukaisu lisää satelliitteja, ja riittävän monella sadalla tuhannella satelliitilla se alkaa olla erittäin nopea runkoverkko. Ei kuituvetoja, ei tonttivuokria — sata kertaa kustannustehokkaampi kuin yksikään kilpailija.

Tarkistettu. FCC hyväksyi 12. toukokuuta 2026 SpaceX:n hankinnan noin 65 megahertsin valtakunnallisesta taajuuskaistasta EchoStarilta — 15 MHz AWS-3:a, 40 MHz AWS-4:ää ja 10 MHz H-lohkoa — mikä antaa Starlinkille yhtenäisen keskikaistan 5G-yhteyksiin suoraan tavallisiin puhelimiin ilman lautasta. Kokonaisjärjestely oli noin 17 miljardia dollaria, puoliksi käteistä ja puoliksi SpaceX:n osakkeita, ja SpaceX arvioi uuden taajuuden nostavan seuraavan satelliittisukupolven läpäisyä jopa 20-kertaiseksi. Elokuussa 2026 raportoitiin Starlinkin mobiilipalvelusta, joka kilpailee Verizonin, AT&T:n ja T-Mobilen kanssa. Alasaarelan mainitsema 65 megahertsiä osuu tarkalleen oikein. (SpaceNews, TechCrunch, MacRumors)

Miettisen vastapaino on tässä hyödyllinen eikä pelkkä myönnytys: kuitu on edelleen kilpailukykyinen, ja todella järeä datansiirto joutuu menemään pitkään valokuidussa — Nokia rakentaa juuri kuituja datakeskusten välille. Mutta hän lisää heti, ettei mikään estä Muskia ostamasta pimeää kuitua samaan tapaan kuin Google aikoinaan, jolloin Starlink toimisi vain ensimmäisen tason terminaalina ja liikenne tippuisi kuituun. Kaksikymmentä miljardia kuitukaistan ostoon on hänelle sama takataskusta tippuva summa.

Nvidia on ainoa uskottava vastavoima

Kysymykseen siitä, kuka voi pysäyttää tämän, Alasaarelan vastaus on yksi nimi: Jensen Huang.

Perustelu on kokoluokka. Nvidia on huomattavasti arvokkaampi kuin Muskin koko varallisuus, joten se ei ole pikkupelaaja ja pystyy pelaamaan samaa peliä — ja pelaakin, monetisoimalla laskentaklustereita ja osallistumalla niiden rahoitukseen.

Alasaarelan ennuste on suora: Terafabin julkistuksen jälkeen Nvidiassa on hyvin todennäköisesti laskettu, ettei jälkeen voi jäädä, ja Nvidialta on tulossa oma parinkymmenen miljardin investointi vastaavaan. Avoin kysymys on, joutuuko Nvidia ottamaan valmistuksen itselleen puhtaasti siksi, että yhtälö ei muuten toimi.

Miettinen kytkee tämän geopolitiikkaan: Taiwan on tehnyt vuosikymmenten strategian sillä, että se dominoi piirivalmistusta, jotta Kiina ei hyökkäisi sen kimppuun. Kun valmistus hajautuu, se turvatakuu heikkenee.

Ricardo murenee — ja siksi taloustieteen oppikirja on ongelmissa

Tämä on jakson teoreettisesti kunnianhimoisin kohta, ja se kannattaa lukea ajatuksella.

Miettinen huomauttaa, että kauppatieteiden maisterille on takaraivoon lyöty kaksi asiaa: keskity lisäarvon lähteisiin, ja vertikaalinen integraatio sekä konglomeraatit ovat lähtökohtaisesti epäilyttäviä, koska kukaan ei voi olla maailman paras ketjun jokaisessa vaiheessa eikä kaikilla toimialoilla.

Musk näyttää molemmille keskisormea koko ajan.

Alasaarelan vastaus ei ole, että Musk on poikkeus, vaan että talouden lait ovat muuttumassa — ja perustelu on hyvä:

Aiemmin huippuosaaminen ei koskaan ollut keskittynyt yhteen paikkaan. Se oli hajallaan yliopistoissa ympäri maailmaa, ja siksi oli luontaista tehdä yhteistyötä ja syntyi osaamiskeskittymiä. Mutta jos tekoälyllä voi kehittää parempaa tekoälyä — mikä on Muskin koko nykyinen pointti — ketä kiinnostaa, missä osaajat istuvat?

Miettinen vetää tästä johtopäätöksen, joka on artikkelin kannalta olennaisin yksittäinen väite:

Tekoäly paskoo David Ricardon suhteellisen edun päälle.

Muistutuksena: Adam Smithin näkymätön käsi sanoo, että kaikkien kannattaa erikoistua. Ricardo laajensi sen niin, että vaikka olisit kaikessa huonompi kuin kauppakumppanisi, kauppa kannattaa silti, koska niukkuuden olosuhteissa kaikessa parempi maa valitsee sen, missä se on tehokkain, ja jättää muun toiselle.

Ricardon teoria lepää niukkuuden varassa: kaikessa parempi osapuoli ei ehdi tehdä kaikkea. Jos äly ja laskenta lakkaavat olemasta niukkoja, oletus katoaa — ja vaihdannan pakko sen mukana. Tämä ei ole pikkuhuomio: se on argumentti sen puolesta, että kansainvälisen kaupan perusteoria voi tulla teknologisesti vanhentuneeksi.

Korjaus jaksoon 132: Musk ei trollannut Twitterillä

Huhtikuussa 2022 tällä kanavalla julkaistiin jakso Elon Musk trollaa Twitterin osakkeella | Ivan Puopolo ja Mikael Vuorinen | Neuvottelija 132. Siinä Miettinen arvioi Muskin 54,20 dollarin ostotarjousta investointipankkiirin silmin ja tuomitsi sen tekniikan:

Se on teknisesti vain investointipankkikirjana huonosti toteutettu, räiskäisty vaan tuommoinen huonohko preemio. — — Tämä ei näytä vakavasti otettavalta tarjoukselta, että tässä jenkkien vasemmiston väitteessä trollauksesta on joku totuus.

Miettinen sanoo nyt suoraan olleensa väärässä. Musk ei trollannut. Hän onnistui Twitterissäkin.

Kritiikin muoto oli oikeassa: Musk todella teki kaiken toisin päin kuin kirja neuvoo. Hän osti ensin noin yhdeksän prosentin osuuden ilmoittamatta siitä ajoissa, ei neuvotellut hallituksen kanssa etukäteen, ei kerännyt osakkeenomistajien tukea salassapitosopimusten alla ennen julkistusta, ja teki tarjouksen vasemmalla kädellä hinnalla, jonka desimaalit olivat vitsi. Jaksossa muistutettiin myös vuoden 2018 funding secured -twiitistä, josta seurasi SEC:n sakot ja Teslan hallituksen puheenjohtajuudesta luopuminen.

Mutta lopputulos ratkaisi toisin, ja jaksossa 403 Alasaarela nimeää mekanismin:

Twitter ei tehnyt ikinä rahaa ja se oli aivan älytön ostaa pörssistä. Mutta tästäkin huolimatta Musk pelasti kaikki sijoittajat — kaikki tekivät hyvän tilin sillä Twitterilläkin, koska se yhdistettiin X:ään ja nyt se on SpaceX:ssä.

Tarkistettu, ja tämä pitää paikkansa. Maaliskuussa 2025 xAI osti X:n kokonaan osakkeilla arvostuksella 45 miljardia dollaria brutto eli 33 miljardia velan jälkeen — miljardi enemmän kuin vuoden 2022 kauppahinta 44 miljardia. Twitterin alkuperäiset kanssasijoittajat vaihtoivat osakkeensa palaseksi yhdistettyä yhtiötä, johon kuului tekoälyliiketoiminta. Helmikuussa 2026 xAI sulautui vielä SpaceX:ään 1,25 biljoonan yhteisarvostuksella — historian suurin fuusio. Myös velkapuoli selvisi: pankkien vuonna 2022 antamasta noin 13 miljardin rahoituksesta viimeiset 1,2 miljardia myytiin noin 98 sentillä dollarilta. (Reuters/Yahoo, Forbes, CNBC, Bloomberg)

Ketju Twitter → X → xAI → SpaceX teki siis sijoittajista voittajia, vaikka itse Twitter ei koskaan kannattanut. Se on tarkalleen se kumuloituvan edun mekanismi, jota Alasaarela kuvaa: tappiollinenkin osto muuttuu voitoksi, kun sen voi niputtaa arvokkaampaan kokonaisuuteen.

Alasaarela lisää tähän vielä sen, mikä osoittautui strategisesti tärkeimmäksi: X antaa Grokille reaaliaikaisen ymmärryksen maailmasta, jota kukaan muu ei pysty datasetillään ostamaan. Lähimmäs pääsee Meta, mutta Metan data on influensseridataa eikä uutisdataa.

Rehellisyyden nimissä on sanottava myös se, mitä jaksossa 403 sanotaan X:n välivaiheesta: ostoa seurasi romahdus. Työntekijöistä lähti valtaosa, virheaskeleita tuli putkeen, käyttömäärät laskivat merkittävästi, ja näytti siltä ettei kukaan enää jää. Vasta sen jälkeen alkoi paluu. Musk on Alasaarelan mukaan aggressiivisesta tyylistään huolimatta sellainen, joka ottaa opikseen kun mokaa.

Muistipiirit ovat nyt pullonkaula

Käytännöllinen ja ajankohtainen havainto, joka koskee jokaista lukijaa.

Alasaarelan mukaan muistipiirien valmistus ei ole pysynyt mukana muistin tarpeen kasvussa, ja siitä on seurannut väliaikainen heikennyskierros kännyköissä ja tietokoneissa — saat huonompaa kalliimmalla, koska kukaan ei saa muistipiirejä edullisesti.

Miettinen kärjistää dynamiikan: kun datakeskukset ja Terafabit tilaavat muistia miljardeilla kerralla, edes Apple ei ole enää se gorilla, joka voi pitää hinnat kurissa ja volyymit isoina.

Investoinnit muistipiirituotantoon ovat jo merkittävästi lisääntyneet ja asia ratkeaa lopulta. Avoin kysymys on, kuinka kauan kapasiteetin saaminen linjalle kestää.

Keskitetty vai hajautettu — ja miksi se on lohdullista

Miettisen kysymys on hyvä: onko tulevaisuus keskitetty vai hajautettu?

Tällä hetkellä peli on selvästi keskittymisen puolella. Mutta hän esittää vastapainoksi argumentin, joka on samalla teknisesti oikea ja psykologisesti helpottava:

Se Terminaattori-scifivisio, jossa pilvessä leijuu tekoälyjumala ja pyörittelee bittisormillaan maailmaa, ei vastaa todellisuutta — koska kaikki laskenta on kuitenkin fyysisesti jossain paikassa raudalla.

Ja jos laskenta hajautuu fyysisesti eri paikkoihin — kännyköihin, Tesloihin, reunalaitteisiin — keskittyminen ei ole vääjäämätöntä. Alasaarelan ennuste tälle on täsmällinen: vuoteen 2035 mennessä älypuhelimesi on älykkäämpi kuin sinä itse, eikä se vaadi muuta kuin että kumuloituva etu tiivistyy laitteeseen.

Sama piste tulee esiin Grok Botin arkkitehtuurissa, jonka Miettinen avaa: jokainen botti on oma Linux-instanssinsa fyysisellä palvelimella omalla kiinteällä IP:llä, jonka kontrollin voi ottaa yli. Aiemmin nämä ovat olleet joko pilvessä tai korkeintaan omassa hakemistossa. Pilvikin on aina joku tietokone jossain — pelkkiä bittipilviä ei ole olemassa.

Ja se, mikä on vielä aloittamatta: robotiikka. Alasaarelan mukaan kovimmat arvonnousut ovat siirtyneet koodauksen ulkopuolelle physical AI -puolelle, jossa on tulossa valtavia läpimurtoja lähivuosina. Jos ihminen ajattelee tekoälyn olevan yhtä kuin chatbotti, se on hyvin pieni pintaraapaisu.

Eurooppa kerää murusia

Tämä on jakson lohduttomin osuus, ja Alasaarela perustelee sen yhdellä vertailulla, joka ei jätä tulkinnanvaraa.

Otan Lovablen esimerkiksi, koska se on oikeasti Euroopan kuumimpia menestystarinoita eikä kukaan ole eri mieltä. Lovable on noin yksi prosentti Anthropicista. Eli yksi ainoa toimiva firma jenkeissä on jo sata kertaa isompi kuin Euroopan kuumin.

Tarkistettu. Tukholmalainen Lovable keräsi elokuussa 2026 400 miljoonan dollarin C-kierroksen 13,3 miljardin arvostuksella, ja sen vuosikertymäinen liikevaihto on noin 500 miljoonaa dollaria matkalla kohti 600:aa. Suhteessa Anthropicin noin 965 miljardiin se on noin 1,4 prosenttia — eli Alasaarelan suuruusluokka on oikea. Miettisen vertailu on vielä terävämpi: Lovablen 500 miljoonan liikevaihto ja 13 miljardin arvostus suhteessa Cursorin kahteen miljardiin ja 60 miljardiin. (TechCrunch, Bloomberg)

Miettinen kertoo myös oman turhautumisensa rehellisesti: hänellä on suora keskusteluyhteys Lovableen, mutta luvattu ominaisuus ei tullut kolmessa viikossa, joten hän teki sen itse. Lovablen juoksunopeus alkaa hävitä Piilaakson porukalle.

Syyt Euroopan jälkeenjääneisyyteen ovat Alasaarelan mukaan kaksi, ja jälkimmäinen on epämiellyttävä:

1. Resursseja on paljon vähemmän. Tehtaan rakentaminen maksaa ne 17 miljardia, jotka Muskilta tippuvat takataskusta mutta joita Euroopasta ei löydy mistään. Monia fab-suunnitelmia on ollut, ja ne on vesitetty.
2. Kulttuuri ei ole yhtä aggressiivinen. Yötä päivää täysillä painaminen ja kaikkien loppuun polttaminen ei kuulu meidän maailmankuvaan tai moraaliin.

Yksi valonpilkahdus mainitaan: Yann LeCunin hanke, jonka väite on että kaikki mitä kielimalleilla tehdään on väärin ja että oikean maailman malli pieksee ne satakertaisesti.

Tarkistettu. LeCun jätti Metan marraskuussa 2025 kahdentoista vuoden jälkeen ja perusti Pariisiin AMI Labsin (Advanced Machine Intelligence) yhdessä Alexandre LeBrunin kanssa. Yhtiö keräsi maaliskuussa 2026 1,03 miljardin dollarin siemenkierroksen 3,5 miljardin pre-money-arvostuksella — Euroopan historian suurin siemenkierros. Rahoittajina muun muassa Bezos Expeditions, Cathay Innovation ja Greycroft. Alasaarelan kuvaus miljardin siemenrahaa ja jenkkitason kunnianhimo osuu kohdalleen. (Crunchbase News, TNW)

Suomen osalta Miettinen listaa realistiset saumat: AMD:n Silo AI -kaupan kautta jäänyt osaajajoukko, Googlen Haminan datakeskukset, kvanttilaskennan avaukset ja Canatun kaltainen kärkiteknologia hiilinanoputkissa mikropiirituotannon suodatuksessa. Nämä ovat nichejä — mutta ne ovat oikeita.

Etiikka: nero, jolla ei ole hintaa

Jakso ei kaunistele. Alasaarela sanoo tuntevansa useita ihmisiä, jotka ovat kertoneet kokemuksistaan Muskin työntekijöinä, eivätkä ne ole olleet kaunista kuunneltavaa. Ja hänen johtopäätöksensä on kylmä:

Elonia ei kiinnosta yhtään, kuinka monta tyyppiä palaa loppuun hänen firmoissaan, eikä häntä kiinnosta onko hänellä hyvä yrityskulttuuri. Häntä kiinnostaa vain se, voitanko mä tän pelin. Ja loppupeleissä sillä ei näytä olevan mitään väliä.

Miettinen esittää tästä tulkinnan, joka on huomionarvoinen siksi että se on selittävä eikä puolusteleva: kyse ei ehkä ole pahuudesta vaan siitä, ettei toisen epätoivo tai reiluuden menetys aiheuta tunnereaktiota. Ja hän nimeää siitä seuraavan riskin suomalaisittain: Suomen kilpailuetu on luottamuksen kulttuuri, ja juuri se on se, mikä Muskissa pettää.

Laajempi huoli koskee sitä, mihin maailma menee kun ihmistyöpaikat käyvät kortilla. Miettisen sanamuoto on terävä:

Pervertoitunut meritokratia, joka on muuttunut nepotismiksi ja sitten aika randomiksi korruptiiviseksi sulle–mulle-maailmaksi.

Siinä maailmassa ei ole väliä, oletko älykäs vai et, koska puuttuva paikataan tekoälyllä — annetaan vain palkka, resurssit ja rahoituskierros. Ja hän myöntää, että tech-maailma on osin jo tällainen: Horowitzit, Thielit ja Muskit heittelevät sata miljoonaa startupiin, koska he ovat mukana.

Kontrastiksi nostetaan Sam Bankman-Fried, joka Miettisen luennassa oli kasinomies, joka pelasi peliä miettimättä seurauksia. Ironiana mainitaan, että hän istuu vankilassa katsomassa kuinka hänen Anthropic-sijoituksensa arvo on noussut. Alasaarelan erottelu on kuitenkin olennainen: Bankman-Fried teki hulluja siirtoja koska pystyi; Musk on tehnyt niitä systemaattisesti.

Ja Miettinen kytkee tähän myös efektiivisen altruismin, jota hän on kuullut käsiteltävän Sam Harrisin jaksoissa: idea siitä että varakas allokoi rahansa parhaaseen mahdolliseen hyvään ilman byrokratian hukkaa on järkevä — mutta sen näkyvin lipunkantaja osoittautui kryptoskämmääjäksi.

Miettisen ehdotus: vauvojen rahasto perustulon sijaan

Jakso päättyy ehdotukseen, joka on käytännöllinen vastaus koko jaksossa kuvattuun pääoman keskittymiseen.

Miettisen kysymys Alasaarelalle: voisiko universaalin perustulon korvata pääoman tuottovastikkeella? Eli sen sijaan että jaettaisiin tuloa, jaettaisiin omistusta.

Tarkistettu. Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausunnolle selvityksen vastasyntyneiden ensisijoituksesta, jossa valtio antaisi 300 euroa jokaiselle Suomessa syntyneelle lapselle. Sijoitusta ei voisi nostaa ennen täysi-ikäisyyttä ja vero lykkääntyisi nostohetkeen. Selvityksen laskelman mukaan alkusijoituksen arvo olisi noin 1 075 euroa 18 vuodessa, ja ohjelman kustannus olisi 15–22 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna ja 287–404 miljoonaa euroa 18 vuoden aikana. Rahastomuotoiset mallit tukisivat tavoitteita parhaiten, ja ratkaisu olisi linjassa komission suosituksen ja Ruotsin ISK-mallin kanssa. Lausuntoaika päättyi 18. syyskuuta. (Valtiovarainministeriö, Verkkouutiset)

Miettisen laajempi pointti Suomesta on samansuuntainen: osakkeiden käyttäminen pelinappulana on Suomessa aivan liian vähäistä. Jos jollakulla on hyvä visio, hänelle pitäisi voida sanoa: tässä on lappuja, saanko minä sun oikean bisneksen ja kassavirran. Sillä pystyy vivuttamaan arvoa kansakunnan tasolla — ja se on juuri se mekanismi, jota Musk käyttää.

Mitä tästä kannattaa muistaa

• Väite ei ole motiivista vaan rakenteesta. Musk on hankkinut kontrollin pinon jokaiseen kerrokseen energiasta viestintään, ja jokainen uusi liiketoiminta syntyy valmiiksi omistetun infrastruktuurin päälle.
• Terafab poistaa viimeisen riippuvuuden. 16,8 miljardin aloitusinvestointi, maailman suurin rakennus kerrosalaltaan, ja tavoitteena riippumattomuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta.
• Kerroin on Muskin oikea supervoima. Se printtaa pääomaa, joka ostaa seuraavan siirron, joka vahvistaa tarinaa, joka nostaa kerrointa.
• Anthropicin perustaja laimeni, Musk ei. Amazon omistaa Anthropicista noin 21 % ja Google noin 14 % — infrastruktuurin toimittajat ottivat omistuksen vastineeksi skaalauksesta.
• Cursor-kauppa oli datakauppa. 60 miljardia osakkeilla, kolmen prosentin laimennus — ja 150 miljoonaa riviä koodia päivässä Grokin treeniin.
• Starlink on muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta, 65 megahertsin taajuudella ja runkoverkolla taivaalla.
• Nvidia on ainoa uskottava vastavoima, koska se on Muskin koko varallisuutta arvokkaampi.
• Ricardon suhteellinen etu lepää niukkuuden varassa. Jos äly halpenee itsestään, oletus katoaa.
• Korjaus jaksoon 132: Musk ei trollannut Twitterillä. Kritiikki tekniikasta oli oikeaa, mutta lopputulos ratkaisi toisin — Twitter → X → xAI → SpaceX teki sijoittajista voittajia.
• Muistipiirit ovat nyt pullonkaula, ja siksi saat huonompaa kalliimmalla.
• Robotiikka ei ole vielä edes alkanut.
• Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista. Lovable 13,3 mrd $ vastaan Anthropicin ~965 mrd $.
• Lohdullinen vastaväite: kaikki laskenta on fyysisesti raudalla jossain, ja rauta voi hajautua.

Lähteet

Kaikki tämän artikkelin numeroväitteet on tarkistettu alla olevista julkisista lähteistä. Jaksossa esitetyt luvut on merkitty tekstiin sellaisenaan, ja poikkeamat julkiseen tietoon on nimetty erikseen.

Terafab

• Tesla and SpaceX will invest $16.8B to start building ‘Terafab’ chip factory in Texas — TechCrunch
• Musk’s planned $16.8 billion chip factory is five times bigger than the world’s current largest building — Fortune
• Elon Musk, SpaceX confirm $16.8B Terafab facility in Texas — Austin American-Statesman

SpaceX, xAI ja omistus

• Musk’s xAI, SpaceX combo is the biggest merger of all time, valued at $1.25 trillion — CNBC
• Musk’s SpaceX Combines With xAI at $1.25 Trillion Valuation — Bloomberg
• Who Owns SpaceX? Musk’s Stake After the 2026 IPO — KeepTrack

Twitter, X ja sijoittajien tuotto

• Musk’s xAI buys social media platform X — Reuters / Yahoo Finance
• The xAI-X Deal Is A $33 Billion Windfall For Elon Musk — Forbes
• Morgan Stanley to sell remaining $1.23 billion of X debt — Reuters / Yahoo Finance

Cursor / Anysphere

• SpaceX acquires Cursor for $60 billion — Techzine
• SpaceX buys Cursor-maker Anysphere for $60B in enterprise AI push — TechFundingNews
• SpaceX’s $60 Billion Cursor Acquisition Changes Everything — The Motley Fool

Starlink ja taajuudet

• EchoStar sells more direct-to-device spectrum for bigger SpaceX stake — SpaceNews
• SpaceX strikes $17B deal to buy EchoStar’s spectrum for Starlink’s direct-to-phone service — TechCrunch
• SpaceX Plans Starlink Mobile Service to Compete With Verizon, AT&T and T-Mobile — MacRumors

Anthropic

• Amazon and Google have billions riding on Anthropic. The IPO will finally reveal how much — Fortune
• Anthropic Has a $65 Billion Run Rate — The Motley Fool
• Amazon’s Anthropic Stake Could Top $150 Billion — The Plumbline

Eurooppa

• Lovable confirms new $13.3B valuation, raises another $400M — TechCrunch
• AI Coding Startup Lovable Raises $400 Million at $13.3 Billion Valuation — Bloomberg
• Turing Winner LeCun’s New ‘World Model’ AI Lab Raises $1B In Europe’s Largest Seed Round Ever — Crunchbase News
• Yann LeCun just raised $1bn to prove the AI industry has got it wrong — TNW

Vauvojen ensisijoitus

• Selvitys vastasyntyneiden ensisijoituksesta lausunnolle — Valtiovarainministeriö
• Jokaiselle vauvalle 300 euroa valtiolta? Näin summa kasvaisi 18 vuodessa — Verkkouutiset

GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Neuvottelija-podcastin jakso 403 (julkaistu YouTubessa 24.8.2026, kesto 57:59) — Sami Miettisen vieraana Mikko Alasaarela, Agionin hallituksen puheenjohtaja ja moninkertainen vieras. TEESI: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon — aurinkopaneelit, Tesla-akut, mikropiirit, Macrohard-konesalit, Grok, Optimus-robotit, Tesla ja FSD, SpaceX, Starlink, X — jolloin jokainen uusi liiketoiminta syntyy valmiiksi omistetun infrastruktuurin päälle flywheel-mekanismilla: chipit → mallien suorituskyky → treenaus → äly → markkinaosuus → chipit. TERAFAB: puuttuva pala oli oma piirivalmistus; Tesla ja SpaceX ilmoittivat elokuussa 2026 16,8 mrd $ aloitusinvestoinnista Grimes Countyyn Texasiin, yli 100 miljoonaa neliöjalkaa eli maailman suurin rakennus kerrosalaltaan, logiikka- ja muistipiirit Optimukselle, Cybercabille ja SpaceX:n avaruuskonesaleille, ≥3 000 työntekijää. Perustelu keskittämiselle: seuraavan sukupolven keskitetty laser vaatii litografialaitteet samaan tilaan kustannussyistä; TSMC on hajauttanut poliittisista syistä. Tavoite: riippuvuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta lähelle nollaa. DILUUTIO: Muskin kerroin printtaa pääomaa; vertailuna Anthropic ~965 mrd $ arvostus, listautumishakemus jopa 2 biljoonaan, liikevaihtokertymä 65 mrd $, omistuksesta Amazon ~21 % (jaksossa sanottu 18 %) ja Google ~14 % — infrastruktuurin toimittajat ottivat omistuksen vastineeksi skaalauksesta, ja Amazon omistaa enemmän kuin koko avainhenkilöstö. OpenAI ei omista piirejä eikä konesaleja. Musk omistaa SpaceX:stä ~42–43 % (jaksossa 48 %) mutta yli 80 % äänivallasta Class B -osakkeilla. CURSOR: SpaceX osti Anyspheren kokonaan osakkeilla 60 mrd $, suljettu 15.8.2026, historian suurin startup-yritysosto; Cursorilla ~7 M kehittäjää ja ~2 mrd $ liikevaihto; 150 M riviä koodia päivässä Grokin treeniin; Cursor sai pääsyn Colossukseen Memphisissä. Alasaarela nimeää datan siirron härskiydeksi. Miettisen käytännön havainto: Cursor-lisenssi on halvin tapa saada Grok Bot. STARLINK: FCC hyväksyi 12.5.2026 65 MHz valtakunnallista taajuutta EchoStarilta (15 MHz AWS-3, 40 MHz AWS-4, 10 MHz H-lohko), kokonaisjärjestely ~17 mrd $ puoliksi käteistä ja osakkeita, läpäisy jopa 20× — ja uuteen kotiantenniin tulee tukiasema-antenni, jolloin jokainen Starlink-koti on tukiasema ja runkoverkko on taivaalla. Miettisen vastapaino: kuitu on yhä kilpailukykyinen järeässä siirrossa, mutta Musk voi ostaa pimeää kuitua kuten Google aikoinaan. VASTAVOIMA: ainoa uskottava on Jensen Huang, koska Nvidia on Muskin koko varallisuutta arvokkaampi; odotettavissa Nvidian oma ~20 mrd $ valmistusinvestointi. Taiwanin piirimonopoli on ollut turvallisuustakuu Kiinaa vastaan. TALOUSTEORIA: vertikaalinen integraatio ja konglomeraatit ovat oppikirjan mukaan epäilyttäviä, mutta tekoäly muuttaa lakeja — jos tekoälyllä kehitetään parempaa tekoälyä, osaamisen maantieteellinen hajautuminen lakkaa merkitsemästä. Miettinen: tekoäly murtaa David Ricardon suhteellisen edun, koska teoria lepää niukkuuden varassa. KORJAUS JAKSOON 132 (huhtikuu 2022): Miettinen arvioi tuolloin Muskin 54,20 $ tarjousta huonosti toteutetuksi ja piti trollausväitettä osin totena. Hän sanoo nyt olleensa väärässä. Kritiikki tekniikasta oli oikeaa (9 % osuus ilmoittamatta, ei hallitusneuvotteluja, ei osakkeenomistajien esisitoutumista, 2018 funding secured → SEC-sakot ja puheenjohtajuudesta luopuminen), mutta lopputulos ratkaisi toisin: xAI osti X:n maaliskuussa 2025 arvostuksella 45 mrd $ brutto / 33 mrd $ netto eli miljardi enemmän kuin 44 mrd $ kauppahinta, sijoittajat vaihtoivat osuutensa tekoälyliiketoimintaa sisältävään yhtiöön, ja helmikuussa 2026 xAI sulautui SpaceX:ään 1,25 biljoonan yhteisarvostuksella; pankkien 13 mrd $ velasta viimeiset 1,2 mrd myytiin ~98 sentillä dollarilta. X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman, jota Metan influensseridata ei korvaa. X:n ostoa seurasi kuitenkin romahdus ennen paluuta. PULLONKAULA: muistipiirien valmistus ei ole pysynyt kysynnässä → heikennyskierros kännyköissä ja tietokoneissa, eikä edes Apple ole enää hintagorilla datakeskusten rinnalla. HAJAUTUS: kaikki laskenta on fyysisesti raudalla, joten pilvi on aina jonkun tietokone; Grok Bot pyörii omana Linux-instanssinaan kiinteällä IP:llä; Alasaarelan ennuste: 2035 mennessä älypuhelin on älykkäämpi kuin käyttäjänsä. Robotiikka ja physical AI eivät ole vielä alkaneet. EUROOPPA: Lovable 400 M$ kierros 13,3 mrd $ arvostuksella ja ~500 M$ ARR = noin 1 % Anthropicista; Yann LeCun jätti Metan ja perusti Pariisiin AMI Labsin, joka keräsi maaliskuussa 2026 1,03 mrd $ siemenkierroksen (Euroopan suurin) 3,5 mrd $ pre-money-arvostuksella maailmanmalleihin. Syyt jälkeenjääntiin: resurssien puute (fab maksaa 17 mrd, Euroopan suunnitelmat vesitetty) ja kulttuuri, joka ei polta ihmisiä loppuun. Suomen saumat: AMD:n Silo AI, Googlen Hamina, kvanttilaskenta, Canatun hiilinanoputket. ETIIKKA: Muskia ei kiinnosta loppuun palaminen eikä yrityskulttuuri, vain voitto — Miettisen tulkinta on tunnereaktion puute, ei pahuus, ja hän huomauttaa että Suomen kilpailuetu on luottamuksen kulttuuri, joka on juuri se mikä Muskissa pettää. Laajempi huoli: pervertoitunut meritokratia, joka on muuttunut nepotismiksi. Kontrastina Sam Bankman-Fried ja efektiivinen altruismi. EHDOTUS: Miettinen ehdottaa perustulon korvaamista pääoman tuottovastikkeella; valtiovarainministeriön selvitys vastasyntyneiden ensisijoituksesta esittää 300 € jokaiselle Suomessa syntyneelle, arvo ~1 075 € 18 vuodessa, kustannus 287–404 M€ 18 vuodessa, rahastomuotoinen malli linjassa Ruotsin ISK:n kanssa.

Osastot: Tekoäly ja talous + AI-tutkimus · Markdown: index.md · In English