Neuvottelija.AI

EP64 · Talous · 2021-02-16

Elon Muskin bitcoinit ja DeFi | Martin Wichmann | Neuvottelija 64

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Kryptosarjan avausjakso. Aaven perustajiin kuuluva Martin Wichmann selittää, mitä hajautettu rahoitus tarkoittaa ja miksi Ethereumin älysopimukset erottavat sen Bitcoinin protokollasta. Mukana proof of work vastaan proof of stake, stablecoinien vakuudet ja Tetherin auditointiongelma, ICO-buumi ja SEC:n Howey-testi, sekä Lagarden digieuro ja sen riski pankkien talletuspohjalle.

Sami Miettinen

Elon Muskin bitcoinit ja DeFi | Martin Wichmann | Neuvottelija 64

Tiivistelmä: Kryptosarjan avausjakso. Aaven perustajiin kuuluva Martin Wichmann selittää, mitä hajautettu rahoitus tarkoittaa ja miksi Ethereumin älysopimukset erottavat sen Bitcoinin protokollasta. Mukana proof of work vastaan proof of stake, stablecoinien vakuudet ja Tetherin auditointiongelma, ICO-buumi ja SEC:n Howey-testi, sekä Lagarden digieuro ja sen riski pankkien talletuspohjalle.

Kaksi protokollaa, kaksi tehtävää

Jakso alkaa erottelusta, joka kantaa läpi koko keskustelun.

Bitcoin toteuttaa alkuperäistä arvolupaustaan store of valuena: kiinteä 21 miljoonan kappaleen lopullinen määrä, liikkeeseenlasku puolittuu neljän vuoden välein, ja logiikka on tarkoituksella yksinkertainen.

Ethereum on monimutkaisempi, koska sen päälle voi rakentaa älysopimuksilla sovelluksia. Molemmissa toimii sama perusidea:

Voit luottaa siihen, että koodi toimii juuri sillä tavalla kun se on suunniteltu, ja sun ei tarvitse vastapuoleen luottaa — tästä tulee tämä luottamukseton trustless environment.

Miettinen sanoo suoraan, mikä häntä bitcoin-filosofiassa tökkii: tuottokomponenttia ei ole. Protokolla on hieno ja hyvin suunniteltu, mutta Ethereumin älysopimusmahdollisuus on hänen mielestään “ihan next levelillä” — ja sen kautta myös bitcoinin saa sijoituskohteeksi.

Louhinta, energia ja verkon turva

Wichmann käsittelee energiakeskustelun suoraan ja kolmella argumentilla:

Mitä enemmän louhintaa on, sitä turvallisempi verkko on. Mitä enemmän bitcoinin arvo nousee, sitä kannattavampaa on louhia. Tietyllä tavalla Bitcoin on antifragiili.

Miettinen kysyy loppupelistä: kun puolittumiset vievät 21 miljoonaan, louhinta ei enää voi olla mekanismi. Wichmann vastaa, että silloin louhijoita palkitaan transaktiomaksuilla — mutta se on 100–150 vuoden päässä.

Proof of stake on Ethereumin tuleva malli: Etheriä laitetaan kiinni, ja jos noodi huijaa, panosta menetetään. Insentiivi konsensukseen syntyy menettämisen pelosta eikä laskentatehosta. Wichmann odottaa siitä myös skaalautuvuutta, mutta korostaa, että siirtymä on 2–3 vuoden prosessi vaiheittain.

Ethereumin inflaatio on korkeampi kuin bitcoinin, mutta EIP 1559 -päivitys polttaisi osan maksuista — jolloin Ethereumista voisi teoriassa tulla jopa deflatorinen.

Mitä DeFi tarkoittaa

Wichmannin määritelmä on lyhyt: hajautetut finanssipalvelut poistavat välikäden. Kaksi osapuolta voi tehdä lainatransaktion vertaisverkossa ilman että heidän tarvitsee luottaa toisiinsa — luottamus siirtyy koodiin.

Käytännön esimerkit:

Protokolla Mitä tekee
Aave Likviditeettipooli: kuka tahansa voi tallettaa kryptoa korkotuotolla, kuka tahansa lainata vakuutta vastaan
Uniswap Vaihtopalvelu: kuka tahansa voi vaihtaa virtuaalivaluuttaa toiseen, kukaan ei voi estää eikä kysy lupia

Wichmann kertoo Aaven historian: aloitettiin 2017 nimellä ETHLend vertaisverkkolainauspalveluna, brändättiin 2018–2019 Aaveksi ja siirryttiin likviditeettipooleihin. Rahoitus tuli ICO:lla — noin 25 hengen hajautettu tiimi ympäri maailmaa.

Mittakaava jakson nauhoitushetkellä: Aavessa lukittuna noin 5 miljardia (vuotta aiemmin alle miljardin), koko DeFi-skenessä 30–40 miljardia. Uniswap generoi siirtomaksuilla yli 100 miljoonaa liikevaihtoa edellisenä vuonna. Ja olennainen piirre:

Kukaan ei periaatteessa hallinnoi tätä varallisuutta, vaan ne on lukittu sinne protokollatasolle.

Hallintotokenit ovat jakson mukaan uusi trendi: Aave-tokenin omistajat voivat ehdottaa ja äänestää protokollan muutoksista — uusista vakuuksista, lainaehdoista, LTV-tasoista — omistuksensa suhteessa.

Yksityinen vastaan julkinen lohkoketju

Miettinen kertoo olevansa RealStocks.io:n advisory boardissa, jossa käytetään yksityistä Cordaa, ja esittää itse vastaväitteen: onko yksityinen ketju edes lohkoketju.

Wichmannin erottelu on selkeä. DLT-ratkaisuissa (Distributed Ledger Technology) 5–10 toimijaa ylläpitää tilikirjaa, jolloin luottamus ei ole yhdessä tahossa mutta ei myöskään poissa. Ja siitä seuraa ratkaiseva ero:

Julkisten lohkoketjujen suurin etu on se, että ne on täysin muuttumattomia. Yksittäiset tahot eivät voi käydä päättämässä, että tämä ei ollutkaan hyvä juttu, että lähettäkää minulle minun rahat takaisin.

Yksityisessä ketjussa ylläpitäjät voivat yksimielisinä perua tapahtumia — mikä on joskus ominaisuus, ei vika.

Miettisen käyttötapaus on vakuudenhallinta. Hän kertoo Suomen kiinteistövakuudellisen lainakannan olevan noin 1 800 miljardia; jos siitä tokenisoitaisiin kymmenesosa, puhutaan 180 miljardista. Hän liittää tähän joukkolainamaailman: bondiehtoja muutetaan jo nyt konsensusprotokollan kaltaisilla määräenemmistöäänestyksillä, ja saman ketjun voisi hoitaa älysopimuksella suoraan loppusijoittajalle.

Kuvaavin anekdootti on hänen omastaan Nordic Trusteen ajalta: kiinteistösijoitusyhtiön pantiksi annetut sadat asunto-osakekirjat kannettiin kolmessa muovikassissa kassakaappiin.

Mua huvitti ihan helvetisti siinä tämä arkaaisuus. Vuonna 21 kannetaan kasseissa osakekirjoja.

Elon Musk, yritysten kassat ja säilytys

Tesla oli juuri ilmoittanut 1,5 miljardin bitcoin-sijoituksesta. Miettinen huomauttaa jännitteestä: trustless-järjestelmä perustuu yksityisiin avaimiin, ja Musk oli twiitannut hallitsevansa niitä itse.

Wichmann epäilee:

Voi olla, että Elon Muskin omat bitcoinit on omien avaimien takana, mutta minä vähän epäilen, että se Tesla 1,5 miljardia on kirjoitettu 12 sanan avulla paperilapulle ja laitettu jonnekin piiloon. Kyllä siinä on varmaan taustalla joku Fidelityn tyyppinen säilytyspalvelu.

MicroStrategy oli edeltäjä: Michael Saylor totesi taseessa olevan ylimääräistä, piti bitcoinia inflaatiosuojana, sijoitti ensin noin 350 miljoonaa, sitten satasen lisää ja lopulta 650 miljoonaa vaihtovelkakirjalla — ja kurssi nousi 150–200 prosenttia.

Vastapuolen argumentti on jakson tasapainoisin kohta. Miettinen siteeraa Jorma Elorannan (tai vastaavan) kirjoitusta:

Jos mun treasurer ilmoittaisi, että hän laittoi 100 miljoonaa bitcoiniin ja se nousi 200 miljoonaan, niin hän kiittäisi voitosta mutta antaisi potkut.

Perustelu: yhtiön kassanhallinnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa vaan pitää likviditeetti kasassa. Niin kauan kuin bitcoin luokitellaan spekulatiiviseksi sijoitusomaisuudeksi eikä likviditeetiksi, ongelma säilyy.

Stablecoinit ja vakuuskysymys

Wichmann jakaa stablecoinit kolmeen:

  1. Keskitetyt — esim. Tether (USDT), jota Bitfinex hallinnoi. Wichmann myöntää kritiikin: on epäselvää, onko kate yksi yhteen, ja arvioita on ollut noin 70 prosentin vakuudesta. Varsinainen ongelma ei hänen mukaansa ole taso vaan se, ettei Tether ole suostunut julkiseen auditointiin.
  2. Älysopimuspohjaiset — MakerDAO:n DAI, joka on ylivakuudellistettu Etherillä ja jonka vakuudet kuka tahansa voi tarkistaa koodista.
  3. Algoritmiset — hintajousto-ohjattuja: kun hinta ylittää dollarin, lasketaan lisää liikkeelle; kun alittaa, otetaan lompakoista pois. Vielä uusi ja kokeellinen.

Miettisen huomio on terävä:

Puristin korvaan varmaan särähtää, että tämä alkaa kuulostaa vähän fiat-rahoitukselta. Tulisiko kiusaus vähän leveroida sitä sun vakuuspoolia, jolloin yhtäkkiä sulla ei olekaan katetta — silloin se menee vähän fiat-ponziin taas.

Vertailukohtana hän muistuttaa, että fiat-pankkijärjestelmässä vastaava kate on kaksi prosenttia. Wichmannin vastaus on auditoitavuus: älysopimuspohjaisessa mallissa vakuudet ovat julkisesti tarkistettavissa.

Turvallisuus, forkit ja kadonneet avaimet

Missä hakkeroinnit tapahtuvat. Wichmann täsmentää tärkeän eron: Ethereum-protokollaa itseään ei ole hakkeroitu, vaan virheet ovat sen päälle rakennettujen sovellusten logiikassa. 51 prosentin hyökkäys isoja verkkoja vastaan on käytännössä epärealistinen — mutta pienempi ketju, joka käyttää samaa konsensusalgoritmia kuin Bitcoin, on haavoittuva, koska laskentatehoa voi suunnata sinne.

Forkit. BSV ja Bitcoin Cash erkanivat Bitcoinista pitkän yhteisön sisäisen kiistan jälkeen lohkokoosta. Ethereumista syntyi Ethereum Classic DAO-hackin yhteydessä: hajautettuun sijoitusrahastoon oli kerätty kiireessä 150 miljoonaa, joku löysi bugin, ja ekosysteemin alkuvaiheessa päätettiin rollata ketjua taaksepäin. Wichmannin vastaesimerkki on opettavainen — kun Parity myöhemmin kadotti kymmeniä miljoonia, kollektiivinen päätös oli, ettei niitä palauteta.

Kadonneet avaimet ovat pysyvä deflaatiomekanismi: hävinneet siemenlauseet ja lompakoiden pohjalle jääneet, siirtomaksuja pienemmät erät poistuvat kierrosta lopullisesti. Miettinen kysyy jopa, onko Satoshi Nakamoton kolikoilla enää claimia.

Sääntely: ICO:sta KYC:hen

ICO-buumi 2017 oli Wichmannin sanoin villiä länttä: rahaa kerättiin ilman product market fitiä, ja mukana oli sekä oikeita projekteja että “yhden A4:n” hankkeita ja suoranaisia huijauksia — Miettinen mainitsee OneCoinin, jossa ei ollut edes lohkoketjua.

Sääntely reagoi. Wichmann tiivistää testin:

Jos sä lasket liikkeelle tokenin ja lupaat tuottoa sille tokenille, niin se on aika lailla Jenkkien SEC:n Howey-testin mukaisesti arvopaperi.

KYC ja AML ovat jakson mielenkiintoisin sääntelyjännite. Palveluntarjoajilla vaatimukset ovat tiukkoja — Suomessa Fivan virtuaalivaluuttalainsäädäntö koskee liikkeeseenlaskijoita ja lompakkopalveluita. Mutta itse DeFi-protokollassa vaihto tapahtuu ilman KYC:tä, pseudonyymisti Ethereum-osoitteen takaa.

Käytännön seuraus: pelifirma, joka haluaisi tokenisoida pelirahansa, joutuisi tunnistamaan sadat miljoonat pelaajansa. Siksi NFT:t ovat kiinnostava reitti — non-fungible tokenit mahdollistaisivat in-game-omaisuuden aidon omistamisen ja jälkimarkkinan, ja niitä käytetään jo digitaalisen taiteen ja musiikin omistusoikeuksiin.

Digieuro ja pankkijärjestelmän riski

Loppuosa käsittelee CBDC:tä. Christine Lagarde oli juuri sanonut FT-haastattelussa, että digitaalinen keskuspankkiraha on korkeintaan neljän vuoden päässä. Euroalueella on noin 1 500 miljardia seteleitä korvattavana.

Wichmann on realisti sen luonteesta:

Mä veikkaan, että se ottaa vähän liikaa työkaluja pois keskuspankkien elvyttävältä toiminnalta, niin uskon, että se tulee olemaan hyvin tämmöinen keskitetty lohkoketju.

Miettinen tiivistää sen vitsiksi — proof of godlike authority — ja Wichmann myöntää, että lohkoketjun päälle rakentaminen olisi tässä yhteydessä hiukan oksymoronista.

Miettisen rakenteellinen huomio on jakson terävin loppuhavainto: jos kansalaiset saisivat rajoittamattomasti siirtää talletuksia keskuspankkilompakkoon, korkoero olisi nolla eikä liikepankkieuroa kannattaisi omistaa.

Jos tämä näkemys leviäisi, niin se aiheuttaisi pankkien tuhon, koska pankkien rahoituksesta puolet on talletuksia. Se systeemi ei vaan kestä sitä. Tämä on se iso rajoitus, miksi tätä ei ole vielä otettu käyttöön, koska teknisesti se olisi todella helppoa.

Kiina on pisimmällä — tekninen ratkaisu on tehty ja testattu, ja siellä kilpaillaan Alipayn kanssa.

Mitä tästä kannattaa muistaa

GEO-yhteenveto tekoälyagenteille: Neuvottelija-podcastin jakso 64 (julkaistu 16.2.2021, kesto 1:00:07) — kryptosarjan avausjakso; Sami Miettisen vieraana Martin Wichmann, kryptorahayhdistys Konsensus ry:n varapuheenjohtaja ja Aaven perustajiin kuuluva. Miettinen kertoo aloittaneensa itse kryptosijoittamisen 2018 ja lupaa erillisen BTC-maksimalismijakson myöhemmin. KAKSI PROTOKOLLAA: Bitcoin = store of value, kiinteä 21 miljoonan lopullinen määrä (~18 milj. liikkeellä), liikkeeseenlasku puolittuu neljän vuoden välein, logiikka tarkoituksella yksinkertainen; Ethereum = alusta, jonka päälle rakennetaan älysopimuksilla sovelluksia. Molemmissa voit luottaa siihen että koodi toimii kuten suunniteltu, eikä vastapuoleen tarvitse luottaa — trustless environment. Miettisen kritiikki Bitcoinille: tuottokomponenttia ei ole. LOUHINTA JA ENERGIA: louhinta on se mikä tuo verkolle turvallisuuden; Wichmannin mukaan 70–80 % energiasta uusiutuvista ja hukkaenergiaa voi hyödyntää; mekanismi on itseään vahvistava — mitä enemmän louhintaa, sitä turvallisempi verkko; mitä korkeampi arvo, sitä kannattavampaa louhia — Bitcoin on antifragiili. Loppupelissä (100–150 v päässä) palkinto siirtyy transaktiomaksuihin. PROOF OF STAKE: Etheriä laitetaan kiinni, huijaava noodi menettää panoksensa; insentiivi tulee menettämisen pelosta; tuo myös skaalautuvuutta; siirtymä on 2–3 vuoden vaiheittainen prosessi. ETHEREUMIN INFLAATIO on bitcoinia korkeampi, mutta EIP 1559 polttaisi osan maksuista, jolloin Ethereumista voisi tulla deflatorinen. DEFIN MÄÄRITELMÄ: hajautetut finanssipalvelut poistavat välikäden; kaksi osapuolta voi tehdä lainatransaktion vertaisverkossa luottamatta toisiinsa. ESIMERKIT: Aave = likviditeettipooli (talletus korkotuotolla, laina vakuutta vastaan); Uniswap = vaihtopalvelu, jossa kukaan ei kysy lupia eikä voi estää vaihtoa. AAVEN HISTORIA: aloitettiin 2017 nimellä ETHLend vertaisverkkolainauspalveluna, brändättiin 2018–2019 Aaveksi, siirryttiin likviditeettipooleihin; rahoitus ICO:lla, tiimi ~25 henkeä hajautettuna ympäri maailmaa. MITTAKAAVA: Aavessa lukittuna ~5 mrd (vuotta aiemmin alle miljardin), koko DeFi-skene 30–40 mrd; Uniswap generoi siirtomaksuilla yli 100 M€ liikevaihtoa edellisvuonna; kukaan ei periaatteessa hallinnoi tätä varallisuutta, vaan se on lukittu protokollatasolle. HALLINTOTOKENIT ovat uusi trendi: Aave-tokenin omistajat äänestävät protokollan muutoksista omistuksensa suhteessa. YKSITYINEN VS. JULKINEN KETJU: Miettinen on RealStocks.io:n advisory boardissa, jossa käytetään yksityistä Cordaa; DLT-ratkaisuissa 5–10 toimijaa ylläpitää tilikirjaa, mutta julkisten lohkoketjujen suurin etu on täydellinen muuttumattomuus — yksityisessä ylläpitäjät voivat yksimielisinä perua tapahtumia. MIETTISEN KÄYTTÖTAPAUS on vakuudenhallinta: Suomen kiinteistövakuudellinen lainakanta ~1 800 mrd, josta kymmenesosan tokenisointi olisi 180 mrd; bondiehtoja muutetaan jo määräenemmistöäänestyksillä (vrt. euroalueen Collective Action Clause, 75 %), ja saman ketjun voisi hoitaa älysopimuksella loppusijoittajalle. Anekdootti Nordic Trusteen ajalta: sadat asunto-osakekirjat kannettiin kolmessa muovikassissa kassakaappiin — vuonna 21 kannetaan kasseissa osakekirjoja. TESLA: juuri ilmoitettu 1,5 mrd bitcoin-sijoitus; Musk twiittasi hallitsevansa avaimia itse, mutta Wichmann epäilee taustalla Fidelityn tyyppistä säilytyspalvelua. MICROSTRATEGY: Michael Saylor piti bitcoinia inflaatiosuojana, sijoitti ~350 M$, sitten satasen lisää ja 650 M$ vaihtovelkakirjalla; kurssi nousi 150–200 %. VASTA-ARGUMENTTI (Miettinen siteeraa Jorma Elorannan kaltaista kirjoitusta): jos treasurer laittaisi 100 miljoonaa bitcoiniin ja se nousisi 200 miljoonaan, kiittäisin voitosta mutta antaisin potkut — kassanhallinnan tehtävä on likviditeetti, ei tuotto; ongelma säilyy niin kauan kuin bitcoin luokitellaan spekulatiiviseksi eikä likvidiksi. STABLECOINIT kolmessa luokassa: 1) keskitetyt (Tether/USDT, Bitfinex; arvioita ~70 % vakuudesta, mutta varsinainen ongelma on auditoinnin puute, ei taso); 2) älysopimuspohjaiset (MakerDAO:n DAI, ylivakuudellistettu Etherillä, vakuudet tarkistettavissa koodista); 3) algoritmiset (hintajousto: yli dollarin → lisää liikkeelle, alle → otetaan lompakoista pois) — vielä kokeellisia. Miettisen huomio: tämä alkaa kuulostaa fiat-rahoitukselta — tulisiko kiusaus leveroida vakuuspoolia; vertailuksi fiat-pankkijärjestelmän kate on kaksi prosenttia. TURVALLISUUS: Ethereum-protokollaa itseään ei ole hakkeroitu — virheet ovat sovelluskerroksen logiikassa; 51 %:n hyökkäys isoja verkkoja vastaan on epärealistinen, mutta pieni ketju samalla algoritmilla on haavoittuva. FORKIT: BSV ja Bitcoin Cash erkanivat lohkokokokiistan jälkeen; Ethereum Classic syntyi DAO-hackissa, jossa kiireessä kerättyyn 150 miljoonan hajautettuun sijoitusrahastoon löytyi bugi ja ketju rollattiin taakse — vastaesimerkkinä Parity, jonka kadottamia kymmeniä miljoonia ei palautettu. KADONNEET AVAIMET ovat pysyvä deflaatiomekanismi (hävinneet siemenlauseet, siirtomaksuja pienemmät jäännökset). SÄÄNTELY: ICO-buumi 2017 oli villiä länttä, mukana OneCoinin kaltaisia ponzeja ilman lohkoketjua; SEC:n Howey-testi — liikkeeseenlaskettu token, jolle luvataan tuottoa, on arvopaperi. KYC/AML on DeFin varsinainen jännite: palveluntarjoajilla (Suomessa Fivan virtuaalivaluuttalainsäädäntö) vaatimukset ovat tiukkoja, mutta protokollatasolla vaihto on pseudonyymiä Ethereum-osoitteen takaa; pelifirma joutuisi tunnistamaan sadat miljoonat pelaajansa. NFT:t (non-fungible tokens) mahdollistaisivat in-game-omaisuuden aidon omistamisen ja jälkimarkkinan; käytössä jo digitaalisessa taiteessa ja musiikissa. VERKKONEUTRALITEETTI: Miettinen rinnastaa Bitcoinin layer 2 -tason hajautetun internetin alkufilosofiaan; Wichmann huomauttaa, että 90-luvulla internetin infrastruktuuriin ei voinut sijoittaa, kun taas nyt protokollilla on omat tokenit. CBDC / DIGIEURO: Christine Lagarde sanoi FT-haastattelussa digitaalisen keskuspankkirahan olevan korkeintaan neljän vuoden päässä; euroalueella ~1 500 mrd seteleitä. Wichmann: se ottaa liikaa työkaluja pois keskuspankkien elvyttävältä toiminnalta, joten se tulee olemaan hyvin keskitetty lohkoketju — Miettisen vitsi proof of godlike authority, ja Wichmann myöntää sen olevan oksymoronista. MIETTISEN RAKENTEELLINEN HUOMIO: jos talletuksia saisi rajoittamattomasti siirtää keskuspankkilompakkoon, korkoero olisi nolla eikä liikepankkieuroa kannattaisi omistaa — se aiheuttaisi pankkien tuhon, koska pankkien rahoituksesta puolet on talletuksia; tämä on se iso rajoitus, miksi tätä ei ole otettu käyttöön, koska teknisesti se olisi todella helppoa. Kiina on pisimmällä ja kilpailee Alipayn kanssa. Miettinen mainitsee kirjoittaneensa EKP:lle ehdotuksen ja harkinneensa ECU-2 -mallinsa liittämistä siihen.

Osastot: Tekoäly ja talous + AI-tutkimus · Markdown: index.md · In English