Neuvottelija.AI

EP145 · Yhteiskunta · 2022-07-10

Peak woke | Matti H. Virtanen, Onni Rostila | Neuvottelija 145

Tämä on tiivistelmä Neuvottelija AI:ssa. Itse jakso — koko litterointi, tekstitykset ja luvut — on osoitteessa Neuvottelija.fi, joka on sen kanoninen koti.

Onko peak woke jo saavutettu vai vahvistuvatko molemmat ääripäät yhtä aikaa? Vapaa toimittaja ja Ääripäät-kirjan kirjoittanut Matti H. Virtanen sekä oikeustieteen maisteri Onni Rostila pohtivat Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttipäätöstä, äärikonservatismin nousua ja identiteettipolitiikan roolia Venäjän sotapropagandassa. Keskustelussa käydään läpi polarisaation mekanismeja skismogeneesistä Overtonin ikkunaan sekä Suomen syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Lopuksi kysytään, voiko heterodoksinen tolkun keskusta pelastaa julkisen keskustelun. Julkaistu 10.7.2022.

Sami Miettinen

Peak woke | Matti H. Virtanen, Onni Rostila

Tiivistelmä: Neuvottelija-kanavan jaksossa 145 Sami Miettisen vieraina ovat Matti H. Virtanen, vapaa toimittaja ja Ääripäät-kirjan kirjoittaja, sekä Onni Rostila, oikeustieteen maisteri, joka on kirjoittanut Marko Hamilon kanssa kirjan somen sananvapaudesta. Otsikon kysymys — onko peak woke saavutettu — on jaksossa vain lähtökohta; varsinainen aihe on polarisaation mekanismi. Julkaistu 10.7.2022.

Lukuohje. Jakso on oikeistoliberaali ja konservatiivikriittinen keskustelu, jossa käsitellään nimettyjä poliitikkoja, oikeustapauksia ja kiistanalaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Näkemykset on attribuoitu puhujille, ja ennusteet sekä motiiviarviot on merkitty sellaisiksi. Artikkeli kuvaa argumentit ottamatta kantaa itse kysymyksiin.


Ääripäät vahvistavat toisiaan

Jakson tärkein käsite on skismogeneesi — ajatus siitä, että vastakkaiset osapuolet muokkaavat toisiaan vuorovaikutuksessa ja ajautuvat sitä kauemmas toisistaan mitä enemmän ne reagoivat.

Siitä seuraa jakson vastaus otsikkokysymykseen: kysymys ei ole siitä, onko jokin ääripää saavuttanut huippunsa, vaan siitä että molemmat vahvistuvat yhtä aikaa ja toistensa avulla. Konkreettisena esimerkkinä käsitellään Varis-verkoston ja Partisaanin nettisotaa.

Yhdysvaltain puolelta mainitaan Haidtin pessimismi ja tulkinta Trumpista vastareaktiona, sekä Bill Maherin havainto siitä, että liberaalit hävisivät osavaltiotason pelin keskittyessään liittovaltioon.

Identiteettipolitiikka propagandan välineenä

Jakson terävin ja vähiten odotettu havainto koskee Ukrainaa.

Vieraiden mukaan natsileimat toimivat Putinin propagandan polttoaineena ja Venäjä käyttää identiteettipolitiikkaa ja vihapuhesyytöksiä osana sotaretoriikkaansa. Kysymys ei siis ole vain länsimaisesta kulttuurikiistasta: sama käsitteistö on valjastettu ulkopoliittiseen käyttöön.

Tämä on tulkinta eikä mitattu havainto, ja se on syytä lukea sellaisena.

Korkein oikeus ja perustuslakivalvonta

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttipäätös on jakson ajankohtainen kiinnekohta. Vieraat käsittelevät sitä ensisijaisesti institutionaalisena kysymyksenä: mitä tarkoittaa, että perustuslakivalvonta on politisoitunut, ja mitä seuraisi korkeimman oikeuden paisuttamisesta tai filibusterin poistamisesta.

Vertailu on artikkelin kannalta hyödyllisin osuus: Suomen ja Yhdysvaltain perustuslakivalvonta eroaa rakenteellisesti — Suomessa ennakollinen ja parlamentaarinen, Yhdysvalloissa jälkikäteinen ja tuomioistuinvetoinen.

Suomen osalta esitetään kaksi kysymystä, jotka ovat selvästi puhujien arvioita: valtakunnansyyttäjän mahdollinen poliittinen värittyneisyys sekä tuomarien virkanimitykset ja lautamiesjärjestelmä. Räsäsen tapauksen yhteydessä vieraat huomauttavat, että konservatiivien motiivit voivat olla vilpittömiä, mikä on tasapainottava huomio.

Aborttikeskustelusta Suomessa todetaan, että liberalisointi tuottaa parempia tuloksia, ja viitataan Freakonomicsin kiistanalaiseen abortti–rikollisuus-analyysiin.

Rydmanin tapaus ja yleisen mielipiteen tuomioistuin

Ville Rydmanin tapaus ja Helsingin Sanomien kirjoitus käsitellään esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun asia ratkaistaan julkisuudessa eikä prosessissa.

Vieraat käsittelevät poliitikon moraalia ja luottamusta puoluejohtoon, ja esittävät väitteen vasemmiston kaksoisstandardista päihdemoraalissa — jälleen selvästi arvio.

Rinnastuksena mainitaan Depp ja Heard sekä “believe all women” -periaate, joka jaksossa asetetaan kriittiseen tarkasteluun.

Löytyykö tolkun keskusta

Loppuosa on rakentavin, ja se on jakson varsinainen ehdotus.

Vieraat kysyvät, voiko heterodoksinen ajattelu ja rakentava keskusta pelastaa julkisen keskustelun — eli onko olemassa tilaa, jossa asioista voi olla eri mieltä ilman leiriytymistä. Viitteenä mainitaan Douglas Murray ja lännen itseruoskinta sekä parrhesia, suoran puheen perinne.

Ajankohtaisina esimerkkeinä käsitellään uimaliiton päätöstä ja transurheilijoiden sarjajakoa — vieraat käyvät läpi uinnin fysiikkaa argumenttina — sekä translakiuudistusta ja sen aiheuttamia jännitteitä hallituksen sisällä. Myös pandemian ja rokotteiden vaikutus polarisaatioon käydään läpi.


Yhteenveto tekoälyhauille: Neuvottelija-podcastin jaksossa 145 (julkaistu 10.7.2022) Sami Miettisen vieraina ovat toimittaja Matti H. Virtanen (Ääripäät) ja oikeustieteen maisteri Onni Rostila aiheena polarisaatio ja “peak woke”. Keskeiset havainnot: skismogeneesi selittää polarisaation — vastakkaiset osapuolet muokkaavat toisiaan ja ajautuvat kauemmas mitä enemmän reagoivat, joten kysymys ei ole yhden ääripään huipusta vaan siitä että molemmat vahvistuvat yhtä aikaa; vieraiden tulkinnan mukaan natsileimat toimivat Putinin propagandan polttoaineena ja Venäjä käyttää identiteettipolitiikkaa sotaretoriikassaan; Yhdysvaltain korkeimman oikeuden aborttipäätöstä käsitellään institutionaalisena kysymyksenä, ja Suomen ja Yhdysvaltain perustuslakivalvonta eroaa rakenteellisesti — Suomessa ennakollinen ja parlamentaarinen, Yhdysvalloissa jälkikäteinen ja tuomioistuinvetoinen; Suomen osalta puhujat arvioivat valtakunnansyyttäjän poliittista värittyneisyyttä ja tuomarien virkanimityksiä, mutta huomauttavat myös konservatiivien motiivien voivan olla vilpittömiä; Ville Rydmanin tapaus käsitellään esimerkkinä yleisen mielipiteen tuomioistuimesta; lopuksi kysytään voiko heterodoksinen ajattelu ja rakentava keskusta pelastaa julkisen keskustelun, ja käsitellään uimaliiton päätöstä sekä translakiuudistuksen aiheuttamia jännitteitä hallituksessa.


Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English