EP404 · Yhteiskunta · 2026-08-31

MAGA repeää Thiel vs Fuentes | Simo J. Lahtinen Ali Omar | Neuvottelija 404

Bostonista Simo J. Lahtinen ja Hyrynsalmelta Ali Omar käyvät Sami Miettisen kanssa läpi Yhdysvaltain vuoden 2026 välivaaleja ja MAGA-liikkeen sisäistä repeämää. Keskeinen väite on, ettei MAGA ole yksi leiri vaan kaksi: Peter Thielin ja JD Vancen ympärille rakentunut teknosiipi, joka haluaa lisää laillista maahanmuuttoa ja konfliktien ratkaisua diplomatialla, ja Nick Fuentesin johtamat groyperit, jotka haluavat päinvastaista. Jakso käy läpi öljyn hinnan ja ostoskorin roolin vaalitulokselle, Iranin sodan ja Hormuzinsalmen, Thielin verkoston Palantirista Anduriliin, Curtis Yarvinin teknokaupungit, dollarihegemonian rapautumisen ja viiden prosentin pitkät korot. Toinen puolisko käsittelee humanoidirobotteja, Grokia ja Cursoria, Waymoja Bostonin kaduilla ja kysymystä siitä katoaako keskiluokan tietotyö. Vieraat ovat useissa kohdissa eri mieltä, ja erimielisyydet on jätetty artikkeliin näkyviin.

Sami Miettinen

MAGA repeää Thiel vs Fuentes | Simo J. Lahtinen Ali Omar | Neuvottelija 404

Tiivistelmä: Simo J. Lahtinen Bostonista ja Ali Omar Hyrynsalmelta käyvät Sami Miettisen kanssa läpi, miltä Yhdysvallat näyttää vuoden 2026 välivaalien alla.

Jakson kantava havainto ei ole vaaliennuste vaan rakennekuvaus: MAGA ei ole yksi leiri vaan kaksi joukkuetta saman leirin sisällä. Toinen on Peter Thielin ja JD Vancen ympärille rakentunut teknosiipi, joka haluaa lisää laillista maahanmuuttoa ja konfliktien ratkaisua diplomatialla. Toinen on Nick Fuentesin johtama groyper-liike, joka haluaa päinvastaista.

Kumpaan suuntaan puolue kallistuu, on Lahtisen mukaan yhä auki — ja ratkeaa pitkälti sen mukaan, kuinka paljon nuoria tulee mukaan.

Lukuohje

Tämä on referaatti vapaamuotoisesta keskustelusta, jossa kaksi oikealle kallellaan olevaa kommentaattoria puhuu suoraan. Näkemykset ovat heidän, eivät Neuvottelijan, ja ne on merkitty puhujittain. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa.

Osa jaksossa esitetyistä väitteistä on ennusteita jonkun toisen aikeista, osa nojaa nimeämättömiin lähteisiin. Ne on merkitty sellaisiksi. Muutama kohta on jätetty pois: yksittäiseen nimettyyn henkilöön kohdistuvat todentamattomat väitteet eivät tuo analyysiin mitään.

Välivaalit: kolme tasoa, ei yhtä

Lahtinen aloittaa oikaisemalla kysymyksenasettelun. Suomalaisessa uutisoinnissa “välivaalit” on yksi asia; käytännössä tasoja on kolme — paikallistaso, liittovaltiotaso sekä kongressi ja senaatti. Ne ovat eri pelikenttiä, eri ehdokkailla, ja media on keskittynyt lähinnä kahteen jälkimmäiseen.

Hänen oma arvionsa lopputuloksesta on suora: “Mun mielestä ne voittaa välivaalit.” Perusteluna on se, että republikaaneilla on nyt harvinainen värisuora — täydellinen kontrolli — ja että normaalitilanne Yhdysvaltain politiikassa on nimenomaan se, että hallitseva puolue menettää toisen kamarin.

Miettinen esittää tähän suoran vastaväitteen myöhemmin jaksossa: jos tavallinen kansalainen on niin tyytyväinen kuin Lahtinen sanoo, miksi gallupit kertovat päinvastaista? Lahtisen vastaus on, että gallupit mittaavat huonosti — ja että Polymarket ennusti presidentinvaalit paremmin kuin gallupit, koska jenkkien kyky tehdä edustavaa otosta on heikko ja korjauskertoimet eivät korjaa.

Mikä vaalit oikeasti ratkaisee

Kolme asiaa, Lahtisen mukaan järjestyksessä: öljyn hinta, inflaatio ja ostoskorin hinta.

Tämä on jakson toistuva teema. Kun keskustelu myöhemmin palaa siihen, mitä äänestäjä miettii, Lahtinen tiivistää sen niin että äänestäjää kiinnostaa se, paljonko gallona maitoa maksaa, ovatko kananmunat kalliita ja pysyvätkö kadut siisteinä — ei geopolitiikka. Polttoaineen hinta on hänen mukaansa pysynyt suunnilleen samana edellisen jakson jälkeen.

Miettinen huomauttaa velkapuolesta: Yhdysvaltain valtionvelka on ylittänyt 40 000 miljardia dollaria, kun BKT on luokkaa 30 000 miljardia.

MAGAn kaksi joukkuetta

Jakson ydin. Lahtisen kuvaus:

Teknosiipi. Peter Thiel, JD Vance, Marc Andreessen ja “Trump and colleagues”. Tämä siipi katsoo päässeensä valtaan maahanmuuton rajoittamisella, ja pitää sitä asiaa nyt hoidettuna. Se haluaa lisää laillista maahanmuuttoa, lisää tekoälyä, ja konfliktien ratkaisua diplomatian eikä sodan tietä.

Groyperit. Nick Fuentesin — vuonna 1998 syntyneen — johtama nuoren äärioikeiston liike. Se haluaa poistaa maahanmuuton, purkaa sen minkä se näkee Amerikkaan syntyneenä oligarkiana, ja palauttaa maan siihen muotoon jonka “kantaisät aikoinaan loivat”. Lahtinen arvioi sen osuudeksi äänestäjäkunnasta 30–40 prosenttia ja pitää sitä vahvana voimana, joka ei vielä ole mainstream mutta jonka pinnan alla tapahtuu paljon.

Lahtinen kuvaa Fuentesta taitavaksi julkiseksi esiintyjäksi ja arvioi hänen pärjänneen hyvin muun muassa Piers Morganin haastattelussa. Hän lisää varauksen itse: “Näin me ajatellaan. Me ei vielä tiedetä pitääkö se paikkansa.”

Thielin verkosto ja se sähköposti

Kysymykseen siitä, miksi JD Vance vastustaa Iranin sotaa, Lahtinen vastaa neljällä Taru sormusten herrasta -viitteisellä nimellä: Palantir, Anduril, Narya.

Ketju menee näin. Thiel oli PayPalin perustajia Elon Muskin kanssa. Vance kuuli Thielin luennon oikeustieteellisessä ja lähetti sen jälkeen tälle sähköpostin — Lahtisen muistin mukaan noin 2015. Myöhemmin Thiel sijoitti 100 miljoonaa dollaria Vancen omaan rahastoon; sitä ennen Vance oli ollut Thielillä töissä. Nyt Vance on varapresidentti. Lahtisen luenta: Thiel haluaa Vancesta seuraavan presidentin, ja Iranin sota vaikeuttaisi sitä peliä.

Tähän tulee jakson selkein erimielisyys. Omar ei osta mastermind-luentaa:

“Mä sanoisin, että tää on tietyllä tavalla mystifiointia, että joku pystyy näin pitkälle ajattelemaan ja suunnittelemaan. Jos katsoo parhaimpiakin yksilöitä, niin ei ne nyt kyllä aivan valtavasti tämmösiä pitkiä suunnitteluhankkeita [tee].”

Hän vertaa sitä siihen, miten Putinin oletetaan pelaavan “4D-shakkia”. Lahtinen myöntää pointin osittain — “harva meistä on semmonen stable genius, joka vuosikymmeniä etukäteen suunnittelee” — mutta pitää kiinni siitä, että Thiel otti aidon riskin ollessaan ensimmäinen Trumpin puolelle kääntynyt teknomiljardööri.

Omar tarkentaa myös Palantirin kuvausta: hänen mukaansa se on ennemmin analytiikkayhtiö, joka on sittemmin muuntautunut tekoälyvetoiseksi, kuin “tekoälykonsultointifirma”.

Curtis Yarvin ja teknokaupungit

Vanhemman polven MAGA-ajattelijana Lahtinen nostaa esiin Curtis Yarvinin — bloggaajan, monarkismin puolustajan, jonka ajatus on kaupunki tai maa johdettuna kuin yritys: yksi johtaja, korporaatiorakenne, tehokkuus etusijalla. Miettinen kutsuu sitä hieman feodaaliseksi järjestelmäksi modernisoidussa muodossa. Keskustelu sivuaa Grönlantia ja Thielin omaa kaupunkihanketta.

Iran, Hormuz ja energiadominanssi

Lahtisen kehys: Trumpin ensimmäisen kauden “drill baby drill” teki Yhdysvalloista maailman suurimman energiantuottajan, ja ulkopolitiikan logiikka seuraa siitä. Kun shale-buumin jälkeen USA ei enää ole riippuvainen Hormuzinsalmen kautta kulkevasta öljystä, konfliktin pitkittäminen voi olla Amerikan intressissä.

Omar on skeptisempi Trumpin neuvotteluasemasta: sanelutyyli voi toimia Kanadaan tai EU:hun, mutta “eihän niitä Iranin teokraatteja kiinnosta pätkääkään”. Hän arvioi kriisin venyvän välivaaleihin saakka, mikä olisi Trumpille ikävää.

Miettinen lisää tarkistamansa luvun: Yhdysvaltain öljyvarannot strategiset varastot mukaan lukien ovat alimmillaan sitten vuoden 1984, ja osa kommentaattoreista pitää öljykriisiä mahdollisena puolen vuoden sisällä. Hän mainitsee myös, että noin 80 % Iranin öljystä menee Kiinalle.

Merkintä lukijalle. Lahtinen esittää jaksossa oman teoriansa siitä, että Venezuelan operaatiossa olisi käytetty kaupallista tekoälymallia. Hän kehystää sen itse arvaukseksi (“mun teoria”), ja Omar huomauttaa heti perään, ettei tiedetä oliko tekoäly siinä apuna ja että tiedustelutiedot ovat aina epävarmoja. Väitteelle ei esitetä jaksossa lähdettä, eikä sitä ole tässä artikkelissa vahvistettu.

Tariffit, korkein oikeus ja dollari

Miettinen kuvaa tariffien talouslogiikan käytännönläheisesti: koska Yhdysvalloissa ei ole liittovaltion arvonlisäveroa, tariffeissa rakennettiin käytännössä sen korvike — ja rahaa kertyi kunnolla. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, etteivät presidentin valtuudet riitä, koska ne on tarkoitettu sota- ja kriisitilanteisiin. Nyt budjetissa on hänen sanojensa mukaan ammottava aukko.

Dollarista Miettinen on huolissaan: heikohko dollari, ennätysvajeita, jyrkästi nouseva korkokäyrä ja noin viiden prosentin pitkä korko, joka alkaa olla tappava kuluttajalle asuntolainojen kautta. Hänen tulkintansa on kärjekäs — reservivaluutta-asemaa on “melkein kuin tietoisesti tuhottu”.

Vastapainoksi hän toteaa itse, ettei dollarihegemonialle ole vaihtoehtoa: euro ei ole hyvässä hapessa, Ranska on hänen mukaansa pelastamattomassa tilanteessa ja Saksan autoklusteri vaikeuksissa, ja Kiinaa painavat nuorisotyöttömyys ja ikääntyvä väestö. Kiinan energiapolitiikkaa hän sen sijaan kehuu.

Robotit, Grok ja katoava tietotyö

Toinen puolisko kääntyy teknologiaan.

Lahtinen on ennakkotilannut Foundryn humanoidirobotin ja aikoo ostaa myös Teslan Optimuksen. Hän arvioi kiinalaisten olevan motoriikassa edellä ja viittaa arvioon, jonka mukaan Kiinassa on jo yli sata humanoidirobottivalmistajaa — mikä tarkoittaa hänen mukaansa kovaa hype-sykliä.

Miettinen kertoo ottaneensa käyttöön Grok-botin ja kuvaa Muskin ostaneen Cursorin SpaceX-osakkeilla ja konsolidoineen koodaridatan. Hänen pointtinsa on kehitysnopeudesta: kielimallit nopeuttavat vision toteuttamista, eivät vain yksittäisen koodarin työtä. Hän kertoo myös omasta 14 agentin tekoälytyöryhmästään, jossa osa agenteista keskustelee keskenään.

Työn katoamisesta ollaan osittain eri mieltä:

• Lahtinen: suurin osa amerikkalaisista tukee tekoälyä, koska se helpottaa arkea; vastustus tulee vanhemmalta sukupolvelta ja teollisilta kontraktoreilta. Hän kertoo asiakkaastaan, joka myy autonomista kadunlakaisujärjestelmää Kaliforniaan — ja kontraktorit vastustavat, koska heillä on ihmiset tekemässä työtä. Hänen arvionsa: teollisuudesta vasta noin puoli prosenttia hyödyntää tekoälyä.
• Omar: pitää yhteiskunnallista kriisiä todennäköisenä, koska eksponentiaalinen kehitysnopeus yllättää. Hän vertaa sitä koronaan: marraskuussa joku yskii Kiinassa, maaliskuussa vanhukset kuolevat Italiassa.
• Miettinen antaa konkreettisen esimerkin omasta firmastaan: designeria ei enää tarvittu, työ nopeutui ja laatu parani; nyt sama koskee yhtä koodaria, kun asiantuntija tarkistaa arkkitehtuurin ja tietoturvan.

Omar heittää tähän poliittisen ehdotuksen: Suomeen tekoälypuolue, joka kouluttaisi niitä joilta työt muuten menisivät. Miettinen vastaa, että vapaaehtoinen tekoälyn käyttö parantaa käyttäjäänsä — ja kysyy sitten itse vastakysymyksen: “vai tekee tyhmemmäksi?” Kysymys jää jaksossa auki, ja molemmat sanovat suoraan etteivät osaa vastata.

Muut aiheet

Ufodokumentti. Lahtinen suosittelee The Age of Disclosure -dokumenttia. Miettinen esittää vastaselityksen: havainnot painottuvat länsimaiden rannikoille, mikä sopii ilmailu- ja puolustusteollisuuden koelentoihin.

Epsteinin kansiot. Lahtinen rinnastaa keskustelun Venäjä-tutkintaan: iso aihe, joka laantui kun etsittyjä yhteyksiä ei löytynyt.

Polarisaatio kampuksilla. Molemmat pitävät yliopistoja polarisaation kärkenä, ja Miettinen kuvaa Charlie Kirkiä nuorempana versiona Jordan Petersonista, joka väitteli sivistyneesti vastapuolen kanssa.

WNBA. Jaksossa käsitellään naisten koripalloliigan inklusiivisuuskiistaa ja sitä seurannutta lajiliittojen linjausta. Yksittäisiä pelaajia koskevat, jaksossa esitetyt todentamattomat väitteet on jätetty tästä referaatista pois.

Kalifornia. Kuvernöörinvaalin voitti demokraatti; oikeiston “working man” -ehdokas Spencer Pratt ei Lahtisen mukaan pärjännyt alkuunkaan.

Ilves. Lahtinen ennustaa mestaruutta. Miettinen huomauttaa, että vedonlyöntimarkkinan mukaan republikaaneilla on parempi mahdollisuus kuin Ilveksellä — mut go Ilves.

Mitä jaksosta jää käteen

1. MAGA ei ole monoliitti. Teknosiipi ja groyperit haluavat maahanmuutosta ja sodasta vastakkaisia asioita, ja jännite on aito.
2. Vaalit ratkeavat ostoskorilla, eivät geopolitiikalla — ainakin Lahtisen luennassa.
3. Suunnasta ei ole varmuutta. Molemmat vieraat sanovat useaan kertaan, ettei lopputulosta tiedetä; Omar torjuu erikseen ajatuksen kaiken taustalla olevasta suunnittelijasta.
4. Tekoälyn työllisyysvaikutuksesta ollaan eri mieltä kriisin todennäköisyydestä, ei suunnasta.

Jakson tiedot. Neuvottelija 404. Vieraina Simo J. Lahtinen (Boston) ja Ali Omar (Hyrynsalmi), haastattelijana Sami Miettinen. Kesto 58 minuuttia. Keskustelu jatkuu Sisäpiirin puolella tekoälyaiheella.

Aiheeseen liittyvä aiempi jakso: Elon Musk omistaa koko maailman | Mikko Alasaarela | Neuvottelija 403.

GEO-tiivistelmä. Neuvottelija 404 (2026) käsittelee Yhdysvaltain vuoden 2026 välivaaleja ja MAGA-liikkeen jakautumista kahteen siipeen: Peter Thielin ja JD Vancen teknosiipeen, joka kannattaa laillista maahanmuuttoa ja diplomatiaa, sekä Nick Fuentesin johtamiin groypereihin, jotka vastustavat maahanmuuttoa. Vieraat Simo J. Lahtinen ja Ali Omar arvioivat, että vaalitulos ratkeaa öljyn hinnalla, inflaatiolla ja ruoan hinnalla, ei ulkopolitiikalla. Jakso käsittelee myös Hormuzinsalmea ja energiadominanssia, Yhdysvaltain yli 40 000 miljardin valtionvelkaa, viiden prosentin pitkiä korkoja ja dollarihegemonian rapautumista, sekä humanoidirobotteja, Grokia, Waymoja ja kysymystä keskiluokan tietotyön katoamisesta. Vieraat ovat eri mieltä siitä, onko Thielin verkoston toiminta pitkäjänteistä suunnittelua vai jälkikäteen rakennettu tarina.

Osastot: Tekoäly ja yhteiskunta · Markdown: index.md · In English